Marika Teini on löytänyt oivallisen sprinttisuunnistusvauhdin. Jyväskylän SM-sprintissä hän saavutti hopeamitalin.
Säkyläläissuunnistaja Marika Teini on päässyt viime syyskuussa tehdyn jalkaleikkauksen jälkeen taas oivaan kisakuntoon. Siitä kertovat kevään aikana annetut sprinttisuunnistusnäytöt, jotka Teini kruunasi SM-sprintin hopealla Jyväskylässä.
– Yllättävän hyvin on mennyt. Ei ollut kauheasti odotuksia, koska oli sprintistä muutaman vuoden tauko. En ollut varmaan juossut sprinttikisoja kolmeen vuoteen ennen tätä kevättä, Teini toteaa.
Kevään näytöt riittivät myös maailmancup-paikkaan 26.–29.5. Ruotsin Boråsiin, jossa ohjelmassa ovat henkilökohtainen sprintti, knock-out-sprintti ja sprinttiviesti.
Teini suhtautui alkukeväällä maailmancupiin pääsemiseen varovaisesti. Leikkauksen jäljiltä jalka ei kestänyt alkuvuodesta maastotreenejä, joten keskimatkan Euroopan mestari päätti panostaa sprinttiharjoitteluun.
– Ajatuksena oli katsoa katsastuskilpailuissa, miten sprintti lähtee kulkemaan. Jos olisi näyttänyt siltä, että maailmancupiin pääseminen on kiikun kaakun, olisin siirtynyt maastokisoihin, Teini kertoo.
Sprinttisatsaus toimi
Teini kuitenkin pääsi maailmancup-joukkueeseen hyvillä näytöillä eikä paikkaa tarvinnut jännittää viimeiseen asti. SM-hopea oli vain kirsikka kakun päällä.
– Jatketaan sprinttisatsausta toivottavasti MM-kisoihin asti, tuore mitalisti totesi Jyväskylässä.
Boråsin maailmancupissa suomalaissuunnistajat antavat vielä viimeiset näytöt kesän maailmanmestaruuskilpailuja varten. MM-kisoissa on tänä vuonna ensi kertaa vuorossa pelkkien sprinttimatkojen kilpailut. Maailmanmestaruudet ratkotaan kesäkuun lopulla Tanskassa.
Teini ajattelee antavansa Ruotsissa näyttöjä lähinnä itselleen.
– Jos vaikuttaa siltä, että vauhti ei riitä kansainvälisellä tasolla, ei MM-kisoihin ole järkeä lähteä.
Kavereiden näkemistä
Teini oli SM-sprintin jälkeen vielä hieman epävarma, kuinka lähellä kansainvälistä vauhtia hän juuri nyt kulkee. Jyväskylässä hän hävisi SM-kultaa voittaneelle Venla Harjulle 25 sekuntia. Vielä kisaviikon alussa pienestä flunssasta kärsinyt Teini uskoo, että parempana fyysisenä päivänä hän olisi haastanut Harjua tosissaan.
– Luulen, että Venlan vauhti olisi ollut ihan kilpailukykyinen isommissakin kisoissa. Näen, että MM-kisoissa minulla pitäisi olla mahdollisuudet top kymppiin.
Teini arvelee saavansa itsestään myös paremman tuloksen irti kansainvälisillä areenoilla.
– Täällä Suomessa kisat ovat liikaa sellaisia, että näkee kavereita samalla. Vaikea löytää ihan samanlaista tsemppiä kuin silloin, kun kaikki kovimmat ovat viivalla.
Kuntoutus meni hyvin
Jalan sesamluuleikkauksesta toipuminen on edennyt Teinin mukaan "hitaasti mutta varmasti".
– Puolisen vuotta kesti päästä sellaiseen tilanteeseen, että pystyn nyt viitenä päivänä viikossa juoksemaan. Päätreenit pystyn tekemään juosten, ja vähän kevyitäkin treenejä päälle, hän kertoo.
Maastossa juoksemista jalka on kestänyt toistaiseksi huonommin kuin tasaisemmalla.
– Tammikuussa pystyin juoksemaan 10 minuuttia maastossa, nyt ehkä jo tunnin. Tai ehkä enemmänkin, en ole viime aikoina kokeillut, Teini naurahtaa.
Teini avasi maastosuunnistuksen kilpailukautensa 7.5. Ruotsin Tiomila-viestissä. Naisten viestissä Teinin edustama Kalevan Rasti oli paras suomalaisjoukkue ja kaikista joukkueista kahdeksas.
Mitalisauma EM-kisoissa?
Teinin tavoitteena maastopuolella ovat elokuun alussa Virossa käytävät Euroopan mestaruuskilpailut. Siellä hänellä on edustuspaikka keskimatkalle hallitsevana mestarina. Lisäksi Teini haluaa tavoitella paikkaa myös pitkällä matkalla.
– Kyllä haluaisin juosta myös sitä pitkää matkaa. Jo Tiomilassa vauhti näytti ihan hyvältä, ja MM-kisojen jälkeen on seitsemän viikkoa aikaa siirtyä maastomoodiin, Teini toteaa.
Kumpi on tärkeämpi tavoite tällä kaudella, MM- vai EM-kilpailut?
– Aika samanarvoiset ne ovat. En näe, että sprintissä minulla on realistista mitalisaumaa, mikä taas EM-kisoissa keskimatkalla on, onhan se keskimatka mun vahvin matka.
– Mutta tietysti yritän MM-kisoihin niin hyvään sprinttikuntoon kuin mahdollista, ja sitten katsotaan, mihin se riittää.
Työt katkolla ja opinnot valmistumassa
Marika Teini työskentelee Puolustusvoimilla liikunta-aliupseerina toista sopimuskauttaan.
– Pääpaino on omassa harjoittelussa, mutta leirien ja kisareissujen välillä on myös säännöllisen epäsäännöllisesti sotilaan töitä Santahaminassa, Teini kertoo.
Teinin mukaan Venäjän hyökkäys Ukrainaan tai Suomen Nato-hakemus eivät ole muuttaneet hänen toimenkuvassaan mitään.
– Nähdäkseni ihan normaalisti on jatkunut varusmiesten kouluttaminen.
Nykyinen sopimus Puolustusvoimien kanssa päättyy vuoden lopussa.
– Jatkosuunnitelmia ei ole edes sen suhteen, yritänkö hakea jatkoa. Niiden pohdintojen aika on syksyllä.
Joensuussa maajoukkuesuunnistaja Miika Kirmulan kanssa asuva Teini on valmistumassa oikeustieteiden opinnoistaan.
– Gradun aion palauttaa elokuussa, ja sen myötä opinnot tulevat todennäköisesti valmiiksi ennen vuodenvaihdetta.
Knock-out-sprintti
Ensimmäiset pelkillä sprinttimatkoilla käytävät suunnistuksen maailmanmestaruuskilpailut tuovat mukanaan myös MM-tasolle uuden lajimuodon: knock-out-sprintin.
Knock-out-sprintti muistuttaa maastohiihdon sprinttikilpailuja. Ensin suunnistetaan väliaikalähtönä karsinta kolmessa rinnakkaissarjassa, josta kustakin pääsee jatkoon 12 parasta. Pudotuspeli- eli knock-out-vaiheeseen pääsee siis yhteensä 36 suunnistajaa.
Ensimmäinen knock-out-kierros suunnistetaan kuuden hengen yhteislähtöinä, ja kustakin ryhmästä kolme parasta suunnistajaa pääsee jatkoon. Toiselle kierrokselle eli semifinaaleihin pääsee siis 18 urheilijaa.
Semifinaaleissa suunnistetaan myös kuuden hengen ryhmissä, mutta vain kaksi parasta pääsee finaaliin. Finaaliin pääsee täten yhteensä kuusi suunnistajaa.
Sekä karsinnassa että erissä suunnistettava matka on hieman lyhyempi kuin tavallisesti sprinttisuunnistuksessa. Arvioitu voittoaika on noin 8–10 minuuttia.
Knock-out-vaiheissa jokainen urheilija saa valita suunnistamansa radan kolmen vaihtoehdon väliltä. Suunnistaja saa katsoa ennen lähtöä 20 sekunnin ajan ratavaihtoehtoja ja valita niistä itselleen mieleisimmän. Jokainen urheilija tekee valinnan näkemättä muiden valintaa.
Ratavaihtoehdot on suunniteltu mahdollisimman tasavertaisiksi pituudeltaan ja nopeudeltaan. Eri radoilla on yhteisiäkin rasteja, ja poikkeavat rastit voivat olla hyvin lähellä toisiaan.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.