Raumalaislähtöinen valmentaja Ari Nummela on kuollut 61-vuotiaana. Asiasta uutisoivat ensimmäisinä Ilta-Sanomat ja Helsingin Sanomat perjantai-iltana nettisivuillaan.
Länsi-Suomi sai lauantaina Nummelan perhepiirin kautta vahvistuksen, että hän menehtyi tiistaina 5. joulukuuta.
Nummela sairasti parantumatonta syöpää, joka todettiin kolme vuotta sitten.
Nummela kertoi sairaudestaan ja sen etenemisestä avoimesti useissa haastatteluissa. Ensimmäinen kasvain löydettiin munuaisesta, minkä jälkeen etäpesäkkeitä löytyi imusuonistosta, keuhkoista ja lisämunuaisista.
Esimerkiksi lokakuussa Nummela kertoi käyvänsä kolmen viikon välein lääketiputuksessa, jossa suoneen annostellaan immunologista ja biologista lääkettä.
– Haluan, että ihmiset ympärillä tietävät, mikä on tilanne. En halua sääliä, Nummela ilmoitti tuolloin.
Kisailua Uotilan poikien kesken
Ari Nummela oli lähtöisin Uotilasta. Raumalla asuvat edelleen hänen vanhempansa, isosiskonsa ja nyt myös pikkuveljensä, joka hiljattain muutti maailmalta takaisin Uotilaan.
Nykyään Noormarkun Nopsan taustoilla toimiva, Karhuviestin kuuluttajanakin tuttu Juha Mäenpää tunsi Nummelan ekaluokalta asti. Vuonna 1962 syntyneet Uotilan kasvatit olivat matkan varrella koulu- ja seurakavereita, kilpakumppaneita sekä urheilija-valmentaja-suhteessakin.
– Olimme kansakoulun ensimmäiseltä luokalta asti samoissa porukoissa, minä, Ari ja Suvannon Juha. Ari oli Uotilan Vireessä, Juha Unajan Urheilijoissa ja minä Uotilan Työväen Urheilijoissa, eli samassa seurassa ei oltu ennen kuin Rauman Urheilijoissa, Mäenpää kertoo.
Kolmikosta on elossa enää yksi, sillä myös Juha Suvanto menehtyi joitakin vuosia sitten.
Vaikka kaveria yritettiinkin tosissaan jättää radalla muun muassa Rauman maalaiskunnan mestaruuksia ratkottaessa, välit pysyivät lämpiminä. Yhteydenpito jatkui aivan viime päiviin asti.
– Ari oli hyvä tyyppi. Ei tehnyt itsestään numeroa, ei tuonut itseään esille turhan päiten. Minulla ei ole koskaan ollut mitään huonoa sanottavaa hänestä, Mäenpää kuvailee.
Raumalaistausta näkyi pro gradussa
Nummela ehti vaikuttaa valmentajana myös raumalaisessa kestävyysjuoksussa.
Kun Nummela harrasti nuorena itse, häntä valmensi Jukka Viitanen, joka menehtyi myös syöpään alkuvuodesta 2022.
Viitanen valmensi itse asiassa kahta Nummelaa. Juoksutaustaa nuoruudesta on myös Arin veljellä Arto Nummelalla, joka on ollut julkisuudessa Nokia-puhelimia valmistavan HMD Globalin entisenä toimitusjohtajana.
Ari Nummela astui valmentajan polulle varhain, kun oma juoksu-ura loppui armeijaikäisenä. Hän on kertonut ammentaneensa Jukka Viitaselta perustan omalle valmentajuudelleen.
Nummela oli tovin taustalla esimerkiksi Tanen Peurat -nimisessä kestävyysjuoksutallissa. Nimi juonsi tallipäällikkö Tauno Iso-Tryykäristä ja lenkillä usein nähdyistä peuroista.
Raumalaistausta näkyi myöhemmin Nummelan pro gradu -tutkielmassa. Hän väitteli liikuntatieteiden tohtoriksi vuonna 1996.
– Suvannon Tomin kanssa joskus juostiin Karhuhallissa vetoja, kun hän tutki maitohappoja, Juha Mäenpää muistaa.
Hunteeraajatyyppi jakoi ja kuunteli
Rauman nykyinen teknisen toimialan toimialan johtaja oli 1980-luvulla kansallisen tason kestävyysjuoksija. Nummela toimi hänenkin valmentajanaan.
– Ei minulla muita valmentajia matkan varrella oikeastaan ollutkaan, Tomi Suvanto sanoo.
Myös Suvanto piti vanhan valmentajansa kanssa yhteyttä viime päiviin asti. Hän nostaa muistoja kysyttäessä esiin Nummelan ihmisläheisen valmennusfilosofian.
– Ari mielellään kuuli, mitä valmennettavakin oli mieltä ja miten olivat lenkit sujuneet. Hän oli hunteeraajatyyppi, joka ei ollut mustasukkainen tiedon panttaamisessa.
Suvannon mukaan Nummelan osaaminen saikin myöhemmin Jyväskylässä syvemmän mittakaavan. Ajatuksista ja metodeista pääsivät jalostamaan niin hiihtäjät, suunnistajat kuin monien muidenkin lajien urheilijat.
”Aikamoinen guru kestävyysurheilussa”
Nummela lähti aikanaan Raumalta nelisenkymmentä vuotta sitten, kun hän pääsi opiskelemaan Jyväskylän yliopiston liikuntatieteelliseen tiedekuntaan.
Rauman kaupungin nykyinen liikuntakoordinaattori Kimmo Kouru opiskeli Jyväskylässä samaan aikaan. Kourun mukaan miehet olivat opiskeluasioiden kautta jonkun verran tekemisissä, mutta sen paremmin hän ei Nummelaa tuntenut.
– Jo tuohon aikaan hänellä oli valmennettavia ja hän siirtyikin aika nopeasti KIHU:n puolelle, Kouru muistaa.
Nummela työskenteli Kilpa ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa vuodesta 1991 lähtien. Edelleen hänen nimensä löytyy KIHU:n nettisivuilta urheilufysiologian johtavana asiantuntijana.
Vuosina 1991–1996 ja 2000–2005 Nummela toimi päivätyönsä ohessa Suomen Urheiluliitossa 400 metrin ja 400 metrin aitajuoksun lajivalmentajana.
– Sen tiedän, että hän oli kestävyysurheilussa Suomessa aikamoinen guru. Luin juuri hiljattain tämän viimeisimmän kestävyysjuoksukirjan, jossa hän oli yhtenä kirjoittajana, sanoo Kouru, joka on itsekin innokas kestävyysurheiluharrastaja.
Nummela oli mukana kirjoittamassa useampaa kestävyysjuoksuun liittyvää kirjaa, kuten Naisten ja tyttöjen urheiluvalmennus (VK-Kustannus, 2012), Huippu-urheiluvalmennus: teoria ja käytäntö päivittäisvalmennuksessa (VK-Kustannus, 2016) ja Kestävyysharjoittelu: tutkitulla tiedolla tuloksiin (VK-Kustannus, 2022).
Valmennuksessa mukana melkein loppuun asti
Ari Nummela teki elämäntyönsä urheilun parissa. Hän halusi olla mukana niin pitkään kuin vain suinkin pystyi.Uuvuttavista syöpähoidosta huolimatta Nummela jatkoi melkein loppuun asti mukana niin Urheiluliiton, Olympiakomitean kuin Jyväskylän Kenttäurheilijoidenkin toiminnassa.
Hän jätti valmennustyöt vasta noin kuukausi ennen kuolemaansa. Marraskuun lopulla Nummelan suojateista nimekkäin, juoksija Eemil Helander, siirtyi Janne Ukonmaanahon valmennukseen, kun vanhan valmentajan voimat eivät enää riittäneet.
Moni tv-katsoja muistaa tunteikkaan haastattelun viime heinäkuulta, kun Helander oli juossut 5 000 metrillä hopeaa alle 23-vuotiaiden EM-kotikisoissa Espoossa.
– Onhan tämä minulle todella iso juttu. Erityisesti Eemilin kannalta. Hänelle tätä työtä tehdään, Nummela kertoi ääni murtuen.Nummelan ja Helanderin valmennussuhde oli yhdeksän vuoden mittainen.
Nummelan valmennustallissa oli kuitenkin myös seitsemän muuta urheilijaa, joista suunnistajat Veera Klemettinen ja Otto Kaario ovat myös saavuttaneet arvokisamitaleja.
Vuosien varrella valmennettavia on tietysti ollut paljon pidempi lista.
– Jo nämä hänen valmennettavansa kertovat, että on hänestä jälki jäänyt, Juha Mäenpää sanoo.
Ari Nummela asui Muuramessa. Häntä jäivät kaipaamaan muiden muassa vaimo ja kolme lasta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.