Voiko paikallispeliä enää paremmin aloittaa?
Kellossa 11 sekuntia, kiekko vastustajan verkossa ja maalintekijänä vastustajan leirissä ärsyttävä maalitykki.
Sebastian Repo ei tosin viime aikoina ollut osumilla juhlinut, sillä takana oli kahdeksan pelin maaliton putki. Paikallispelissä Lukon kultakypärä oli kuitenkin jälleen kerran elementissään.
Jos ihan tarkkoja ollaan, paremminkin derby on kerran aloitettu. Elettiin joulukuun 12. päivää vuonna 1978, kun Arto Javanainen painoi Ässille maalin kahdeksassa sekunnissa.
Lukon aiempi ennätys puolestaan oli Topi Lehtosen nimissä. Pyhärantalaispuolustaja tarvitsi 18 sekuntia maalintekoon pelin alusta mitattuna vuonna 2001.
Monella tapaa paremmin sen voi kuitenkin lopettaa, ainakin jos asioita tarkistelee raumalaisvinkkelistä. Tällä kertaa ilta päättyi siihen, että Ässien pitkänhuiskea hyökkääjä Lassi Vanhatalo huudatti seisomakatsomoa patapaitojen 2–1 (1–1, 0–0, 1–0) -voiton merkiksi.
Se tiesi Ässille ensimmäistä voittoa tämän kauden paikallispeleissä. Samalla se tiesi sitä, että Lukon tappioputki liigapeleissä on nyt kolmen ottelun mittainen.
– Helvetin pettynyt olen, että ei saatu tulosta. Ei riitä, 2–1 turpaan ja nolla pistettä, Lukon puolustukseen palannut Samuli Piipponen henkäisi.
Harvey pelasi ensi kertaa isänä
Repo on alkukaudella ollut Lukon ykköspyssy, ja Ässille eniten maaleja on tykittänyt nuori Lenni Hämeenaho. Molempienmaalimäärä ennen perjantain peliä oli 10, ja nyt se on 11.
Myös Hämeenaho iski jo avauserässä. Nuorukaisen rannelaukaus painui maskin takaa ohi Lukko-vahti Samuel Harveyn, joka oli torjuntavuorossa ensimmäistä kertaa lähes kuukauteen.
Harvey oli maalilla Lukon viimeisessä pelissä ennen maaottelutaukoa, mutta sen jälkeen mies ehti tulla ensimmäistä kertaa isäksi.
Sisäteräsijoitus ei kelvannut, mutta pomppukiekko upposi
Sinänsä tasaisen ottelun ratkaisijaksi nousi lopulta Vanhatalo, joka sai kiekon maaliin jo toisessa eräss, mutta videotarkistuksen jälkeen osuma hylättiin.
Sisäteräsijoitus olisi ollut komea suoritus jalkapallossa, mutta jääkiekkosääntöihin se ei taivu.
Laillisesti Vanhatalo sai kiekon sisään, kun peliä oli pelaamatta reilut viisi minuuttia. Erien jälkeen pelitilanteita mielessään läpikäyvä Harvey ei tätä suoritusta varmasti halua muistella, sillä Vanhatalon laidalta vippaama kiekko pomppi epäonnisesti etunurkasta hänen ohitseen.
– Tänään ei mättänyt mikään muu kuin maalinteko. Aika iso tasonnosto oli edelliseen peliin. Annettiin kyllä kaikkemme, Piipponen sanoi.
– Edellisistä peleistä SaiPa-peli oli ihan kohtalainen, mutta Sport-pelissä kyllä kyykättiin. Kollektiivinen tekeminen ja oman maalin varjelu eivät olleet sellaisella tasolla, mitä tässä liigassa pitää olla.
Nuorten miesten nyrkkitappelu
Vanhoja aikoja muistelivat monet myös toisen erän alussa. Silloin kaukalossa nähtiin tappelu, jonka päätteeksi kaksi pelaajaa poistettiin pukusuojaan ja jäältä puhdistettiin verta.
Kyseessä oli kahden nuoren välienselvittely, sillä toisiaan mätkimään päätyivät Lukon Lenni Hämäläinen ja Ässien Jami Virtanen.
Sama kaksikko oli ehtinyt nujakoida jo avauserässä pelin ensimmäisessä vaihdossaan, mutta tuolloin rangaistukseksi riittivät kaksiminuuttiset.
Kyseessä eivät ole varsinaiset väkivallan lähettiläät, sillä Hämäläiselle rangaistusminuutit olivat orallaan olevan liigauran ensimmäiset, eikä Virtasellekaan niitä ollut ehtinyt kolmen kauden aikana kertyä kuin kymmenen.
– Sattui ja tapahtui tänään, Lukon päävalmentaja Tomi Lämsä tokaisi.
Pitkän huilin jälkeen taas kohti pelikuntoa
Tiivistunnelmainen paikallispeli olisi saattanut olla paikka, jossa Lukko olisi saanut alavireistä kurssiaan käännettyä.
Edellistenkin Satakunnan derbyjen alla Lukko oli tappioputkessa, mutta kahden peräkkäisen päivän onnistumiset tekivät hengittämisestä helpompaa.
Nyt sama ei toistunut, vaan raumalaisten päät painuivat.
– Totta kai nämä ovat mukavia pelejä pelata. Itselle varsinkin, sillä yritän nauttia joka hetkestä, kun olen ollut pitkään pois. Näissä on tietysti aina ekstraa, Piipponen sanoi.
Iso pakki sai jo kauden alkuvaiheissa jalkavamman, joka piti hänet viikkoja sivussa. Kaiken lisäksi paluu kaukaloon tuotti pienen takapakin ja parin pelin lisähuilin.
– Tosi haastava syksy on ollut tietenkin. Pitkää päivää olen painanut ja kuntouttanut itseäni. Olen yrittänyt kantaa korttani kekoon. Nyt haetaan pelituntumaa ja yritetään päästä kuntoon, Piipponen totesi.
Miltä Lukon peli on näyttänyt katsomosta käsin?
– On ollut tosi hyviä jaksoja ja on ollut huonompia jaksoja. Nyt voidaan ottaa lähihistoriasta esimerkeiksi Sport-peli ja tämä. Ne ovat kuin yö ja päivä, Piipponen vastasi.
– On ollut tietynlaista lipsumista perusasioista ja joukkueen arvoista niissäkin peleissä, joita olemme voittaneet. Tämä oli kuitenkin taas steppi eteenpäin.
”Kyllä maaleja vielä tulee”
Seuraava mahdollisuus uusien askeleiden ottamiseen tulee jo lauantaina, jolloin Äijänsuolle vieraaksi saapuu TPS.
Turkulaiset Lukko on kohdannut tällä kaudella kahdesti ja jättänyt molemmilla kerroilla ilman maaleja.
– Pääsemme kotiyleisön eteen, ja näkisin, että siitä pitää tulla vielä jotain ekstralatausta. Se on meidän olohuoneemme, ja siellä ovat meidän kannattajamme, Piipponen painotti.
– Mutta tulos kyllä seuraa, jos me pelaamme tällä tavalla. Kyllä niitä maaleja vielä tulee.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.