Ei vain menestys, vaan etenkin monipuolisuus – Jääkiekkoliitto valitsi mainosvideolleen Lukon esimerkiksi siitä, että jääkiekkoa voi harrastaa myös kiihkeän kilpaurheilun takana

TukiAreenalla kuvattiin keskiviikkona Lukko ry:n harrastustarjottimen sisältöä laidasta laitaan.

Lähdepellon TukiAreenan kaukalossa riittää toimintaa. Toisessa päässä tyttöjen jääpeliryhmällä on menossa erityinen hetki, sillä he ovat päässeet samaan kaukaloon Lukon naisten edustusjoukkueen kanssa.

Toisessa päässä on vapaampaa toimintaa, sillä se on varattu yleisö- ja koululaisluistelulle.

Kaukalossa on kuitenkin myös kaksi henkilöä, jotka eivät ole varustautuneet luistimilla tai mailoilla vaan kameroilla.

Suomen Jääkiekkoliiton viestintätiimi on paikalla. He ovat kuvaamassa omiin tarpeisiinsa mainosmateriaalia.

– Halusimme nähdä Rauman Lukon toimintaa, koska heidän harrastustarjottimensa on todella monipuolinen, Jääkiekkoliiton harrastustoiminnan kehityspäällikkö Kim Sällström perustelee ryhmän läsnäoloa.

Ei ainutlaatuista, mutta kärkikastia

Myöhemmin illan aikana kamerat tallentavat Special Hockeyn ja Easy Hockeyn ryhmien harjoituksia, kiekkokoulun jäävuoron, normaalit juniorijoukkueen harjoitukset ja erityiset maalivahtijäät.

– Meidän tavoitteemme on puhtaasti tehdä näkyväksi, mitä jääkiekkoseuran toiminnan monipuolisuus voi olla. Näyttää, mitä tulevaisuuden jääkiekkoseura voisi olla, Sällström toteaa.

– Lukon toiminta ei toki ole Suomessa ainutlaatuista, mutta ihan kärkipäässä monipuolisuudessa. Emme lähde sanomaan, kuka on Suomen paras, mutta laajuudeltaan varmasti top-10-kamaa.

Näkyväksi muutakin kuin huippukiekkoilu

Lukko lähti aikanaan ensimmäisenä liigaseurana tarjoamaan erityisryhmien Special Hockey -toimintaa. Easy Hockey puolestaan on harrastetoimintaa vailla kilpailullisia tavoitteita.

Molemmat ovat toimintamuotoja, joita Jääkiekkoliitto haluaisi levittää laajemmallekin.

– Jääkiekosta nähdään helposti vain huippulätkä ja ehkä junio-rien kilpakiekkoilu. Me haluamme tehdä näkyväksi, että on erilaisia tapoja harrastaa, Sällström painottaa.

– Tässäkin on ideaalitilanne, kun on tyttöjä ja naispelaajia sekä yleisöluistelua samaan aikaan.

Jääkiekkoliitto haluaa karsia kustannuksia

Kiitosta Sällströmiltä saa myös Lukon ratkaisu tehdä harrastamisen aloittamisesta maksutonta. Syksystä 2019 lähtien Lukon kiekkokoulut ovat olleet maksuttomia, eli kausimaksuja on alettu periä vasta ensimmäisessä ikäkausijoukkueessa.

Jääkiekko on leimallisesti kallis harrastus, ja myös Jääkiekkoliitto on pyrkinyt karsimaan kustannuksia esimerkiksi muokkaamalla sarjajärjestelmiä sekä opastamalla seuroja varusteiden kierrättämiseen ja lainaamiseen.

Lukko lähti myös pilottiseuraksi Parempaa Peliä -hankkeeseen, jonka tarkoituksena oli antaa perheille mahdollisuuksia valita jääkiekkoon harrastamiseen käytettävät päivät.

– Täällä kaikki nämä yhdistyvät. Me mietimme kokonaisuutta ja eri kohderyhmiä. Käymme muissakin seuroissa, mutta ehkä me nyt vähän isommalla olemme täällä liikkeellä, Sällström myöntää.

Liigamestaruus tässäasiassa vain hyvä lisä

Muutama vuosi sitten Lukko ry oli Suomen Urheilugaalassa ehdolla vuoden urheiluseuraksi. Silloin ykkössija lipesi Joutsenon Kullervolle, mutta viime keväänä Raumalla vietettiin näkyviä kultajuhlia, kun Lukko palasi vuosikymmenten tauon jälkeen SM-liigan mestariksi.

– Tällä kertaa se ei ole syy, miksi olemme täällä. Yhtälailla olisimme tulleet, vaikka kyse olisi ollut hännänhuipusta, Sällström toteaa.

– Toki se on kiva asia ja hyvä lisä. Näyttää hyvältä, että kyseessä on SM-liigassa menestyvä joukkue, joka tekee monipuolista toimintaa.

Korona vei ”muutaman tuhat” harrastajaa lajilta

Jääkiekko on Suomen seuratuin urheilulaji, mutta harrastajamäärissä se jää selvästi jälkeen jalkapallosta. Kaiken lisäksi koronaviruspandemia puraisi oman osansa harrastajamääristä.

– Tällä hetkellä näyttää, että olemme muutaman tuhat harrastajaa viime vuoteen nähden menettäneet, jos puhutaan pelipassimääristä. Niin on käynyt monelle lajille, Sällström harmittelee.

– Kuinka moni niistä sitten palaa? Tällä hetkellä meillä on huoli, että muutama tuhat harrastajaa on kadonnut.

Sällströmillä ei ole tarjota tarkkoja lukuja, mutta hänen käsityksensä mukaan suurin kärsijä on pääkaupunkiseutu, jossa jäähallit olivat viime talvena pitkään kiinni.

Sama pätee luonnollisesti muihinkin alueisiin, joilla koronatilanne on ollut vaikea.

Ilta-Sanomat uutisoi viime viikolla, että joillakin massa-alueilla jääkiekon junioriseurojen drop-out on ollut peräti noin 20 prosenttia.

Mitä matalampi kynnys, sitä ohuempi side

Kato on käynyt erityisesti siellä, mihin Jääkiekkoliitto keskiviikkona kuvaamallaan mainosmateriaalillakin yrittää vaikuttaa eli harrastustason toimintaan.

– Yleisesti ottaen voi sanoa, että mitä matalampi kynnys on tulla johonkin laijiin, sitä ohuempi myös side on. Silloin se myös katkeaa helpoiten, Sällström luonnehtii.

– Kun kilpakiekossa ollaan useamman kerran viikossa mukana toiminnassa, side on vahvempi.

Korona on tuonut seuroille monenlaisia ongelmia. Kun sarjat pysähtyivät eikä harjoituksiakaan välttämättä voinut pyörittää kunnolla, olisi ehkä ollut aikaa kehittää seuraa.

Harvassa paikassa näin kuitenkaan on oikeasti tapahtunut.

– Kaikki kehitystoiminta on jäänyt vähän paussille, koska seurojen piti selviytyä ajasta, Sällström tietää.

– Ei jäänyt aikaa mihinkään, koska korona kaikkinensa vaati paljon erityistoimenpiteitä. Luistelukouluista alkaen piti huomioida tosi paljon asioita.

Nyt hän toivoo, että pahin kurimus olisi takana ja edessä mahdollisimman normaali jääkiekkotalvi. On aika taas yrittää saada ihmisiä harrastamaan.

– Ovathan urheilu ja liikunta lapsille älyttömän tärkeitä asioita, Sällström tokaisee.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut