Vuosi sitten tammikuussa FC Jazz pystyi esittelemään Elias Ahteen kovana hankintana. Nuorisomaajoukkueissa paljon pelannut hyökkääjä oli pystynyt todistamaan aikuisten tasolla maalintekokykynsä.
Hän oli paukutellut 94 Ykkösen pelissä 35 maalia ja osunut Veikkausliigassakin 34 pelissä kuusi kertaa.
Verkko oli vinkunut FC Jazzin paidassa aiemminkin, sillä Ahde oli pelannut porilaisseurassa SJK:n lainamiehenä. Satakunta kutsui uudelleen, koska Ahde ajatteli jo jalkapallouransa jälkeistä aikaa.
Hän halusi pyrkiä Rauman OKL:ään, ja FC Jazz pystyi hankkimaan työpaikan, joka auttoi opiskelupaikan tavoittelemisessa. Hän vietti viime talven Friitalan koulussa koulunkäynnin ohjaajana.
Paikka OKL:ssä ja Iirojen kärjessä
Nyt Pallo-Iirot pystyy tekemään saman kuin FC Jazz vuotta aiemmin. Elias Ahde on allekirjoittanut vuoden sopimuksen raumalaisseuran kanssa.
Kolmosen tasolle hän on kiistatta kova vahvistus. Mies on 25-vuotiaana parhaassa peli-iässään ja voisi pelata ainakin kahta sarjaporrasta ylempänä.
Siirron tausta on sama kuin vuosi sitten. Ahde pääsi sisään OKL:ään ja aloitti syksyllä opiskelut Raumalla.
– Opiskelupaikka on nyt tässä. En nähnyt itselleni parempaa ratkaisua, joten nyt sitten pelataan täällä, Ahde perustelee.Veikkausliigassa viimeksi TPS:ssä vuonna 2018
Ilmajoelta kotoisin oleva hyökkääjä on Seinäjoen Jalkapallokerhon kasvatti, joka on kantanut urallaan myös FC Jazzin, FC Hakan, JJK:n, KPV:n ja TPS:n pelipaitoja.
Veikkausliigassa hän on pelannut TPS:ssä kaudella 2018, ja sinivalkoisissa väreissä hänet nähtiin vielä alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa.
Nyt tavoitteet eivät ole ammattilaiskentillä, vaan ammatin hankkimisessa
– Elämässä tavoitteena on, että pääsisi joskus tuolta koulusta pois, vaikka siellä ihan mukavaa onkin. Kyllä se ammatti olisi kiva saada jossain vaiheessa, Ahde naurahtaa.
– Jalkapallossa tavoitteena olisi nostaa Iirot tuosta Kakkoseen. Ei Iirojen mun mielestäni kuulu olla Kolmosessa. Viime kauden päätös oli harmillinen, sillä kyseessä on kuitenkin klassinen seura.
Viime kaudella lupaus 20 maalista
Ahde voi hyvinkin olla pelaaja, joka nousun raumalaisille ratkoisi. Missä hän ikinä onkaan pelannut, maaliverkko on heilunut tasaisesti.
Viime kaudella Kakkosessa FC Jazzin paidassa syntyi kymmenen maalia. Tosin oliko niin, että lupasit ennen kauden alkua, että teet 20 maalia?
– Tämä on ihan huhupuhetta. Vääristelty sanoja. Kymmenen taisin luvata ja kymmenen tein, Ahde virnistää.
Sanat voi kuitenkin kaivaa esiin vanhoista Satakunnan Kansan jutuista. Esimerkiksi 30. tammikuuta Ahde sanoi lehdelle näin:
– Olen eteenpäin pyrkivä ja hyökkäävä pelaaja, joten lupaan maaleja. Kakkosella alkava maalilukema on tavoitteena. Ja niin, että sen kakkosen perässä on jokin toinen lukema, ettei kahteen maaliin jää.
Aiheeseen palattiin vielä 28. toukokuussa julkaistussa haastattelussa:
– 20 maalia lupasin, kun tulin Poriin. Siitä pidän kiinni. Sitten, kun on yksi peli jäljellä, voit kysyä uudelleen, meneekö se, jos silloin on yli kymmenen vielä tekemättä, niin uskallan sanoa, ettei mene.
Viimeisen pelin alla maaleja oli koossa kahdeksan. Ahde lopetti kauden tykittämällä GrIFK:n verkkoon kaksi maalia, mutta ääneen sanottu tavoite jäi haaveeksi.
Kymmenellä maalillaan hän oli kuitenkin porilaisten selvästi tehokkain viimeistelijä viime kaudella.
– Ei uskalla enää luvata, että ei mene vaan pieleen. Lähdetään tekemään niin monta maalia, että ei tarvitse sitten kauden jälkeen kysellä, että montako niitä tuli tehtyä, Ahde linjaa nyt hymyssä suin.
Jussi ja Juuso Aalto kiinnekohdat Iiroihin
Pallo-Iirojen harjoitusrinkiin Ahde liittyi maanantaina. Entuudestaan raumalaisseura ei ole hänelle tuttu, ei oikeastaan edes vastustajan näkökulmasta.
– Olen muutaman kerran pelannut Iiroja vastaan. En edes muista milloin, Ahde tokaisee.
– Joskus pelattiin Kerho 07:n kanssa, ja lisäksi 2018 tai 2019 olen yhden harjoituspelin pelannut Iiroja vastaan. Hyvin vähän on tullut seurattua.
Kaksi kiinnekohtaa raumalaiseen jalkapalloon Ahteelta kuitenkin löytyy. Hän pelannut SJK:ssa samaan aikaan sekä Jussi että Juuso Aallon kanssa.
– Ihan mukava kuva on jäänyt Rauman touhusta niiden poikien kautta, Ahde toteaa.
Nythän olisi mahdollisuus ottaa Jussi Aallon paikka, kun hän lopetti uransa viime kauteen?
– Se on ilmeisesti jo vähän täytetty. Otetaan jonkun muun paikka sitten, Ahde hymähtää.
Hörkkö: ”Tämä on hieno mahdollisuus”
Elias Ahteen niskaan voi lastata maalinteko-odotuksia, mutta yksin hänen ei tarvitse niitä Pallo-Iiroissa kantaa.
Viime kauden parhaat viimeistelijät Aleksi Leppänen ja Mikko Jalkanen jatkavat sinikeltaisissa, ja myös Arttu Virtaselta odotetaan selvästi enemmän kuin viime kaudella, sillä nyt hänellä ei ole armeijaa rasitteenaan.
Silti Iirojen päävalmentaja Kimmo Hörkkö otti luonnollisesti riemuissaan vastaan uuden kärjen.
– Ensinnäkin tämä on hieno mahdollisuus. Nämä ovat arvokkaita, kun elämä on vienyt siihen suuntaan, että hän on tullut Raumalle. Hän opiskelee OKL:ssä, ja sitä kautta olimme selkeä vaihtoehto hänelle, Hörkkö toteaa.
– Kyllähän se elämää helpottaa, kun ei tarvitse mihinkään ajella koulupäivän jälkeen. Sillä tavalla asiat menivät luonnikkaasti meidän kannaltamme.
Asiat alkoivat Iirojen kannalta mennä oikeaan suuntaan jo vuosi sitten, kun FC Jazzin valmentaja Jani Uotinen soitti entiselle valmennettavalleen ja ehdotti koulun ja pelaamisen yhdistämistä.
Tuossa vaiheessa Ahde ei ollut saanut ammattilaistarjouksia.
– Hän on pelannut selkeästi ylemmillä tasoilla ja paukuttanut maaleja. Niiden faktojen pohjalta on kiva lähteä liikkeelle, Hörkkö arvioi.
– Hän on hyvinkin vauhdikas ja energinen tapaus. Meillä on neljä aika kovaa tekijää tuohon yläkertaan, miten heitä sitten lähteekään roolittamaan.
Ahde on parhaimmillaan kärjessä, mutta hän on urallaan pelannyt myös molemmissa laidoissa.
– Sopimus on nyt vuoden mittainen, mutta jos ja kun tuo koulu on hänellä prioriteettilistalla aika korkealla, niin sekin kestää aika monta vuotta, Hörkkö huomauttaa.
– Ei se mahdottomuus ole, että hän vähän pitempäänkin olisi täällä, mutta sitä nyt on turha tässä vaiheessa miettiä. Nyt rakennetaan tätä kautta, ja siihen hän on hyvä palanen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.