Euralainen Ari Valaranta onnistui tempussa, josta moni harrastaja saa vain haaveilla koko elämänsä: "46 vuotta siihen meni"

Ari Valaranta on tuttu näky keilahalleilla ympäri lähiseutua. Eräänä kauniina päivänä konkarilla kulki niin hyvin, että hän kävi paiskaamassa täydellisen suorituksen kahdessa eri kioskissa.

300 pistettä, 12 kaatoa putkeen, on jokaisen keilaajan unelma. Tai jos ei ihan unelma, niin ainakin täydellinen suoritus yhteen sarjaan.

Ari Valaranta, 56, on kiskonut urallaan päälle parikymmentä ”kolmesatasta”, mutta joulukuussa kokenut euralaiskeilaajakin sai vielä kokea jotain, mikä pistää suupielet ylöspäin edelleen.

Valaranta teki 300 pistettä kahdesti saman päivän aikana, ja vieläpä eri halleissa.

– 46 vuotta siihen meni, Valaranta virnistää Euran keilahallin kahvion pöydässä.

Kyseessä on melko harvinainen suoritus. Keilahallia nykyään pitävä Sami Kataja muistelee, että Rami Lehtomäki teki joskus Eurassa kaksi 300 sarjaa peräkkäin (ja peräti kolme samana päivänä 29.12.2013), mutta sekin on vielä eri asia.

– Se muuttaa kyllä tilannetta, että ne kolmesataset tulivat eri halleissa. Harva edes käy samana päivänä kahdessä eri hallissa heittämässä, Ari Valaranta huomauttaa.

”Pienen tuuletuksen pistin päälle”

Valarantapa käy. Kyseisenä päivänä 8. joulukuuta hän oli ensin keilaamassa Raumalla aamukymmenen maissa ja sitten vielä illalla Somerolla puoli seitsemältä.

– Olin lomalla sen viikon, en tiedä mikä keilainto iski. Välillä olen ajatellut, että olenko tyhmäkin, kun ajelen vielä tolkuttomasti auton kanssa vähän sinne ja tänne. Harvoin se alle 500 sarjan on jäänyt oma keilaaminen vuodessa, joku viehätys itsensä kehittämiseen siinä täytyy olla, kun vuodesta toiseen jaksaa.

– Jos kaikki keilaisivat yhtä paljon, niin ei keilahalleilla olisi mitään hätää, Valaranta naurahtaa.

Kyllä kokeneellakin keilaajalla alkoi käsi vähän Somerolla täristä, kun alla oli jo aamulla Raumalla tehty 300.

– Raumalla tuli muuten 1576 pisteen peli, keskiarvo 262 maissa. Sekin oli ennätys, ei niitäkään ihan joka viikko tule. Joku vain osui sinä päivänä kohdilleen, välillä lähtee ja välillä ei. Sitä on vaikea selittää.

Valaranta ehti jo itsekseen toivoakin, että päivän toinen täydellinen sarja tulisi – sellainen kerran elämässä kokemus.

– Kyllä pienen tuuletuksen pistin päälle. Pieni kevyt olo siitä tuli, Valaranta kuittaa rauhalliseen tyyliinsä.

Uransa parhaiksi saavutuksiksi Valaranta nostaa seniorien henkilökohtaisen Suomen mestaruuden vuodelta 2017 ja senioreiden sekajoukkueiden MM-pronssin vuodelta 2021.

– Se Suomen mestaruus menee kyllä ihan kärkeen, se on kuitenkin ainoa henkilökohtainen mestaruus. Mutta kyllä tämäkin tupla mieltä lämmitti. Se jää tuonne tilastoihin.

Ensimmäinen 300 Eurassa jo vajaat 30 vuotta sitten

Keilailuliiton tilastojen mukaan Ari Valaranta on tehnyt nyt yhteensä 26 täydellistä 300 pisteen sarjaa. Ensimmäinen syntyi Eurassa loppuvuodesta 1993.

– Sen muistan, että pallo oli Excalibur. Se oli tosi hyvä väline, kolmesatasia tuli muutamakin sen kanssa.

– Sellainenkin on jäänyt mieleen, kun ihan ensimmäisiä kolmesatasia oli kaatoa vailla, ja Malisen ”Ippo” tuli pistämään käden sydämen päälle, että paljonko se oikein hakkaakaan. Kyllä se 300 sieltä tuli, ei jäänyt siitä kiinni sillä kertaa.

Juuri välineiden kehittyminen on Valarannan mielestä tehnyt sen, että 300 pisteen sarjoja tulee nykyään paljon enemmän kuin ennen vanhaan.

– Kyllä keilailu ihan välinelaji on. Jos kädessä on väärä väline, niin ei sillä mitään tee. Toki edellyttää se sitäkin, että osaa sen oikean välineen kassista ottaa. Heittonsa oppii tuntemaan vain kokemuksen myötä, ei sitä kaupasta saa ostettua, Valaranta pohtii.

Pienissä kaljoissa hohtokeilaava kaveriporukka tuskin huomaa palloissa juuri eroja. 

– Miten sen merkityksen nyt selittäisi. Hyvä väline vain antaa heittoon niin paljon anteeksi, vaikka hallien olosuhteet ja radan öljymäärät ovatkin vähän erilaisia.

Keilailuliiton 300-tilaston kärkeen Valarannalla on vielä matkaa hyvilläkin välineillä. Esimerkiksi Pasi Uotila on kiskonut puhtaan sarjan 144 kertaa.

"Välillä olen ajatellut, että olenko tyhmäkin, kun ajelen vielä tolkuttomasti auton kanssa vähän sinne ja tänne. Harvoin se alle 500 sarjan on jäänyt oma keilaaminen vuodessa, joku viehätys itsensä kehittämiseen siinä täytyy olla, kun vuodesta toiseen jaksaa."

SM-mitali kolmessa sukupolvessa

Keilailun Ari Valaranta aloitti mainitut 46 vuotta sitten. Arin isä Kauno oli aikanaan kyseisellä urheilutalolla talonmiehenä ja äiti Orvokki lipunmyyjänä.

– Asuimme täällä hallilla, se nykyajan nuorilta vähän puuttuu. Liikunnanopettaja Nylundin Ilkka sanoi tosin joskus, että keilailu on sun lajisi, koska pääset siinä helpomalla kuin missään muussa lajissa.

Ikätoveri Harri Puustjärvi kuului hallilla notkuneeseen porukkaan. Hän tietää, miksi Valarannasta tuli jonkinnäköinen pelimies.

– Keilailu perustuu siihen, että täällä käy ja treenaa. Se on jämpti, ei tässä ole oikopolkuja, painottaa Puustjärvi. 

Hiukan huolta Ari Valaranta kantaakin paikallisen keilailun tulevaisuudesta. Varsinkin nuoria halleille on kovasti kaivattu jo vuosikymmenen ellei parikin.. 

– Hallit ovat hiljentyneet ihan tolkuttomasti mitä ympärilleen on lähiseudulla katsellut. Onko nämä sähkön hinnat sitten tehneet tehtävänsä vai mikä on.Arin poika Samukin vietti vielä oman kaveriporukkansa kanssa paljon aikaa keilahallilla. Kas kummaa, hän on nykyään Suomen kansallisen tason kärkikeilaajia.

Samu on heittänyt muuten urallaan yli 50 kertaa 300 sarjan, ja Kaunokin yhden vuonna 1989, joten Valarannoilla on tilillään kolmesatanen kolmessa sukupolvessa.

– Se on melkein vielä kovempi juttu, että meillä kaikilla on SM-mitali. Laji kuin laji, niin sellaisia kolmikkoja ei ole montaa, Ari Valaranta sanoo.

Samu Valaranta kiskoi täyden sarjan kolmena päivänä peräkkäin: ”Ei tule toiste käymään”

Haastattelu Ari Valarannan kanssa oli jo loppunut, kun hänen poikansa Samu Valaranta pamahti aivan sattumalta paikalle Euran keilahallille.

Turun Palloseuraa SM-liigatasolla edustava euralainen innostui muistelemaan omia erikoisimpia 300 pisteen sarjojaan.

– En muista, että olisin itse heittänyt kahdessa eri hallissa samana päivänä, joten kyllä se kova suoritus on, Samu antoi tunnustuksen isäukolle.

– Nyt tammikuun alkupuolella sain kaksi kolmesatasta samaan peliin samassa hallissa. Se oli mun kolmas kerta.

Vuoden 2013 joulukuussa hän heitti todella harvinaisen triplan.

– Heitin Jyväskylässä, Muuramessa ja Forssassa 300 kolmena peräkkäisenä päivänä. Ei tule toiste käymään, Valaranta naurahti.

Samu Valaranta uskoo, että aktiivikeilaajille 300:n hohto on hieman himmentynyt, koska sarjoja tulee kuitenkin nykyään suht usein. Sen sijaan aloittelijoille ja vähän kokemattomammille keilaajille 300 pistettä on varmasti edelleen eräänlainen maaginen rajapyykki.

– Ei se kuitenkaan niin helppo ole tehdä. Uskon, että siinä on monelle tavoiteltavaa ja haaveiltavaa. Ja vaikka niitä itselle on tullutkin, niin kyllä siinä edelleen se omanlaisensa jännitys tai tunne on, kun 300 alkaa lähestyä, Valaranta totesi.

Valaranta kuvailee keilailurintamalle kuuluvan ”aika vilkasta”. Hän heittää edelleen 600–700 sarjaa vuodessa, vaikka ei tähtäin ei olekaan maajoukkuetasolla.

Valarannan kalenteri täyttyy kotimaan kisoista, joista paksuimmalla tussilla on merkitty SM-liigan kierrokset ja kesän SM-kilpailut Talissa. Se kaksinkertaista henkilökohtaista SM-hopeamitalistia hiukan harmittaa, että kotimaan kisojen palkkiotaso ei ole ikinä hänen urallaan ollut matalammalla kuin nyt. 

Tammikuussa euralainen oli mukana European Bowling Tourin kisoihin kuuluvassa Ballmaster Openissa Helsingissä. Siellä voittajalle oli tarjolla 10 000 euron palkintopotti.

Valaranta meni ja voitti kovatasoisen kisan vuonna 2021, mikä nosti ulkopuolisen odotukset ehkä turhankin korkealle.

Valaranta johti kisaa kahden kierroksen jälkeen, mutta hyytyi round robinilla ulos mitalipeleistä.

– Olin oikein tyytyväinen tuohonkin sijoitukseen. Radanhoidon jälkeen rata hiukan muuttui, eikä oma palloni enää toiminut niin hyvin. Se on vaikea kisa voittaa, enkä vain enää pysynyt tahdissa mukana, Valaranta kertoi.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut