Huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina Hermannin koulun syövereissä puri hammasta harmistunut euralaisjoukkue. Koronan ja loukkaantumisten takia siipirikkoinen Raiku oli hävinnyt Salon Viestille jatkosarjan viimeisen pelinsä ja edessä häämötti liian aikainen kesäloma lentopallosta.
Muualla Suomessa pelattiin 2-sarjaa kuitenkin sen verran suotuisasti, että pienen jännitystuokion jälkeen Raikulle aukesi kuin aukesikin paikka pudotuspeleissä parhaana lohkokolmosena. Vajaat kolme viikkoa myöhemmin Raikun leirissä vallitsee vähän toisenlainen tunnelma. Joukkue on löytänyt hurmoksen ja valmistautuu jo välieriin.
Raikun valmentaja Johanna Rinteelä näkee, että kuilun partaalla käyminen vapautti joukkueen oikeanlaiseen tahtotilaan. Pudotuspeleissä ovat kaatuneet jo Pieksämäen Tsemppi-82 ja Tampereen Supi-Volley.
– Täytyy rehellisesti sanoa, että on menestys on yllättänyt – uskoisin, että niin naiset kuin meidät muutkin. Emme asettaneet kauteen tällaista tavoitetta, mutta niin vain välierissä ollaan, Rinteelä myhäilee.
Halua ylemmäs
Raikun lentopallojaoston puheenjohtaja Sari Vieno on seurannut mielissään naisten joukkueen otteita. Raiku täyttää tänä vuonna 100 vuotta, joten finaalipaikka sopisi juhlavuoteen mainiosti.
– Virallisesti juhlimme ja muistamme seuraväkeä syksyllä, mutta kyllähän Eurassa pelattava finaali juhlavuoteen sopisi. Jos siellä pelaamme, niin teemme siitä arvoisensa huipennuksen ja yhden ikimuistoisen 100-vuotistapahtuman, Vieno lupaa.
Vieno on joukkueen menestyksestä mielissään siksikin, että Raikun johtokunnassa on herännyt haluja lähteä nostamaan edustusjoukkuetta jälleen ylöspäin.
Näin juhlavuotena on mukava muistella Raikun kulta-aikoja, joiden pohjia alettiin muurata 1960-luvulla edesmenneen Lasse Silverin johdolla. Raiku on voittanut nais- ja tyttölentopallossa lukuisia Suomen mestaruuksia, joista aikuistasolla viimeisimmän 1999. Sen jälkeen edustusjoukkueen lippua liigatasolla kantoi LiigaEura vuosina 2000–2014, ja sen konkurssin jälkeen vielä Raiku 1-sarjassa 2014–17.
– Halu ja yritys olisi kyllä kova pelata ylempänä. Jo muutaman vuoden olemme toivoneet joukkuetta 2-sarjan kärkeen ja visioineet edustusjoukkuetta 1-sarjaan. Olemme tosi tyytyväisiä, että pelaajat ja valmennustiimi ovat näyttäneet pystyvänsä tällaisiin tuloksiin, Vieno sanoo.
Nälkä kasvanut syödessä
2-sarjan pelisysteemiä on korona-aikana hiottu lennossa, mutta ainakin voittajalle lienee nousu tarjolla. Se tulisi kenties hieman liian aikaisin Raikulle, jonka täytyisi rakentaa talous ja taustajoukot kuntoon.
– Jos käy niin, että paikka tulisi jo nyt, totta kai pohdimme asiaa. Sen verran voin sanoa, että valmennustiimin kanssa on käyty keskustelua, että lähdettäisiin ihan virallista edustusjoukkuetta tekemään. Nimiä en sano, kun niitä ei ole paperissa, Vieno muotoilee.
Rinteelä ei oikein tiedä, painelisiko kaasua vai jarrua.
– Nousua emme ole pohtineet yhtään, mutta täytyy myöntää, että kyllä nälkä on kasvanut syödessä. Lähdemme viikonloppuun sillä mielellä, että nautimme pelaamisesta, koska pelit voivat olla kauden viimeiset. Katsotaan, miten käy.
Raikun viimeisin yritys 1-sarjassa päättyi pelaaja- ja toimitsijapulaan. Johanna Rinteelä oli tuolloin mukana Teijo Kööpikän valmennustiimissä, mutta Hinnerjoen koulun nykyinen rehtori veti sen jälkeen elämäntilanteensa takia viitisen vuotta happea lentopallosta. Hän aistii euralaisessa lentopallossa nyt nostetta.
– Minulla on rehellisesti sellainen olo, että täällä kaivataan myös joukkuetta, jossa treenataan kovaa ja tavoitteellisesti. Sellaiselle porukalle olisi tarvetta Eurassa tai lähialueella, vaikka se vaatisi sitten seurarajojen rikkomista, Rinteelä näkee.
Tarve kumpuaa nimenomaan motivoituneista pelaajista. Raiku pelaa 2-sarjaa kahdella joukkueella, joista toinen koostuu junio- reista. Niin sanottu ykkösjoukkue on ”ihan oikea naisten joukkue”, jonka nuorin pelaaja on tämän kevään abiturientteja ja vanhin syntynyt vuonna 1996.
– Kolmen teen juttu kuvastaa mielestäni tätä joukkuetta. Pelaajat tahtovat treenata ja tähdätä lentopalloilijoiksi, sitten tehdään salilla töitä taidon eteen ja kun se on kunnossa, niin tehot lähtevät liikkeelle, Rinteelä kuvailee.
Noste näkyy junioreissa
Viime vuosina Raikun juniorimyllyn lahjakkaimmat pelaajat ovat suunnanneet lähinnä LP Vampulaan, jolla on Huittisissa joukkueet Mestaruusliigassa ja 1-sarjassa. Lisäksi lähialueella Lapin Narvi-Pallolla on naisten joukkue 2-sarjassa ja Rauman Urheilijoilla 3-sarjassa. Tarjontaa siis on, ehkä jo liikaakin?
– Mielestäni on ihan hyvä, että jokaisella paikkakunnalla on jotain toimintaa, on se sitten aikuisten tai juniorien. Päätimme kuitenkin johtokunnassa kutsua seurat koolle ja selvittää millaisia ajatuksia seudulla on. Olisi tärkeää, että nuorilla olisi lentopallossa jatkumoa, mihin suunnata, Sari Vieno sanoo.
Raiku tunnetaan vahvana junioriseurana, mutta tänä vuonna se ei pelaa tyttöjen SM-mitaleista. Vienon mukaan seura kärsi viime vuosikymmenellä pienimuotoisesta pelaajapulasta, joka näkyy nyt esimerkiksi C-tyttöjen puuttumisena kokonaan. Nykyhetki ja lähitulevaisuus näyttää valoisammalta, sillä junioreita on noin sata, ja määrä kasvussa.
– Toki, kun naisten joukkue menestyy, niin se tuo taas nostetta. Raiku tunnetaan lentopalloseurana, ja kun on näkyvyyttä, kilpailua ja menestystä, se herättää kiinnostusta myös nuorissa, puheenjohtaja uskoo.
Naisten 2-sarjan 1. välierä Raiku–Ylöjärven Ryhti lauantaina kello 17 Euran urheilutalolla.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.