Joensuun Mailan pelinjohtaja Jussi Pulkkinen yrittää protestoida, mutta ääni peittyy Otanlahden hämärtyvässä illassa vajaan 400 katsojan riemuun. Protestit eivät enää auta, sillä Feran joukkue on jo rynnännyt juhlimaan epämääräiseen kasaan, jonka alimmaisena jossain makaa supervuoron voittojuoksun syöksynyt Aino Tanhua.
Fera on juuri selvinnyt neljäntenä vuotena perätysten Tyttöjen Superpesiksen finaaleihin. Joensuun Maila teki välieräottelusta trillerin, mutta joutui sittenkin nöyrtymään ennakkosuosikille lukemin 2–1 (8–2, 2–3, 1–0).
– Välierän arvoinen peli. Kaikki kunnia JoMalle, he järjestivät hienon pelin, Feran pelinjohtaja Marko Lomppi huokaisee.
– Huikeeta. Jännitti, mutta luotin, että hoidamme tämän, Feran ykköspalkinnon pokannut lukkari Ilona Hakoniemi ilakoi.
Alkulohkossa kaikki 11 otteluaan voittanut Fera joutui toisen lohkon kakkosta vastaan kovemmalle kuin kenties kertaakaan tällä kaudella. Pelinjohtaja Lomppi ennusti välierää, jossa kumpikaan joukkue ei enää pääse toiselta karkuun.
Sellainen pelistä lopulta tuli, mutta ensimmäisen vuoroparin jälkeen näytti kuitenkin, että Fera karkaa heti kättelyssä. Kotijoukkue takoi taululle lukemat 5–0.
– Me saimme hengen päälle heti alkuun. Kun peli lähtee pyörimään, niin juoksuja alkaa tulla, Hakoniemi sanoi.
Avausjaksolla Feran juoksuista kaksi löi Sylvi Pellonperä, kertaalleen kotiuttivat Julia Valtanen, Fanny Lahtinen, Hakoniemi, Alina Rosendahl, Julia Ruoho ja Ella Kuusisto. Kotipesään ehtivät Aino Tanhua kolmesti, Fanny Lahtinen kahdesti´sekä Jasmin Andreasen, Ruoho ja Hakoniemi kertaalleen.
Käänteentekevä oli varsinkin Hakoniemen 4–0-juoksun tuonut painepallo, jonka hän tempaisi viimeisenä lyöjänä viimeisellä lyönnillään. Vierasjoukkue olisi voinut saada stopin rynnistykselle 3–0-tilanteeseen, mutta joutuikin takaa-ajamaan 5–0-johtoa.
– Eka jakso ratkesi siihen maagiseen vuoroon. Löimme suunniteltuja lyöntejä suunniteltuihin paikkoihin, mutta okei, osa juoksuista tuli pikkuisen helposti, Lomppi kertasi.
Jos avausjaksolla Fera sai apuja JoMan räpylästä, toisella jaksolla mitään ei pudonnut enää ilmaiseksi. Ottelun kulun käänsi kovalyöntiseksi tiedetyn Siiri Pulkkisen pamautus, joka kieri kakkospesän tuntumasta mäkeen louhitulle hietikolle. JoMa sai kahden juoksun turvin 1–2-johdon.
Feran 1–0-johtojuoksussa Sylvi Pellonperän kotiin lyönyt Julia Valtanen nosti kotijoukkueen vielä 2–2-tilanteeseen kotiuttamalla Jasmin Andreasenin, mutta JoMa oli löytänyt kakkospesältä heikon kohdan.
Oona Majoisen nollatilanteeseen iskemä kunnari käänsi toisen jakson vieraille.
– Se kunnari tuli ihan puskista, koska Joensuu vaihtoi lyöntijärjestystä, emmekä olleet nähneet tämän tytön lyövän nollatilanteeseen. Pulkkisen veto kakkosluukkuun taas oli tiedossa, mutta se oli vain niin hyvä ja kova lyönti. Toisen jakson kaikki kolme läpilyöntiä olivat sen arvoisia lyöntejä, että kyllä niistä läpilyönnin ansaitsikin, Lomppi suitsutti.
– En usko, että meidän joukkueessa ajateltiin, että pääsemme helpolla ja kopissa tauolla siitä puhuttiinkin.
Jollakin toisella joukkueella olisi voinut alkaa käsi täristä, kun peli tuolla tavalla kääntyy ja yhtäkkiä finaalipaikka onkin katkolla supervuorossa. Lomppi ja Hakoniemi näkivät Feran hyötyneen viime kauden kokemuksista, jolloin kausi oli katkolla useammassa pelissä alkulohkosta lähtien.
– Meillä on kuitenkin kokeneita tyttöjä, jotka ovat olleet tiukoissa paikoissa ennenkin. Ei puntti tutise enää niin lujaa, Hakoniemi huomautti.
Supervuoro ratkesi Feran tyylikkään tylyyn ulkovuoroon ja Julia Ruohon välilyöntiin, jolla Aino Tanhua toi illan neljännen juoksunsa. Lomppi näki tiukan välierän olleen jälleen yksi tärkeä kokemus pankkiin.
– Toisella jaksolla koettiin tulevaisuutta ajatellen niitä hyviä hetkiä, kun oli vaikeaa, ei saatu ketään kentälle eikä tilannetta. Jollei tänä vuonna niin tulevaisuudessa nämä voivat olla isoja kokemuksia, että siedämme vaikeita hetkiä ja uskomme voittoon.
– Lasken pelaajien kehittämisen kannalta tärkeäksi jutuksi, että he saavat näitä pelejä. Olihan tämä peli nyt täysin eri peli mitä runkosarjassa pelasimme. Tätä tunnetta, tätä yleisöpainetta ja kaikkea muuta ei saa mistään muualta. Ei ole sellaista treeniä.
Ottelua seurasi Otanlahden aurinkoisessa illassa 376 katsojaa.
– Huikeaahan se on. Kiva, että ihmiset käy katsomassa, Hakoniemi hehkutti.
Finaalissa katsojamäärä saattaa kutitella jopa koronarajoitusten 500 hengen rajaa. Vastaan tulee Kempeleen Kiri, jonka Fera kukisti finaaleissa viime vuonna.
– Kempeleestä tiedän sen verran, että siellä on paljon nopeita Superpesistä pelanneita tyttöjä. Se on ehkä samantyyppinen joukkue kuin meilläkin. Mutta sen enempää en ole vielä ajatellut sitä, on niin huikeeta jo päästä finaaliin. Luotan siihen, että hoidamme senkin, vaikka tulee varmasti tiukat finaalit, Hakoniemi sanoi.
– Kempele hakee varmasti revanssia meistä. Uskon, että väännetään samalla tavalla superiin tai kotariin kuin viime vuonnakin, Lomppi ennakoi.
Fera ja Kiri olivat ainoat B-tyttöjen joukkueet, jotka uskalsivat ennen kautta asettaa julkisesti tavoitteeksi mestaruuden. Itsevarmuutta Kempeleessä riitti viime viikonloppunakin, kun Lomppi kävi pohjoisessa Feran superpesisjoukkueen kanssa.
– Kirin kaveri kävi sanomassa, että annettiin Ylihärmälle yksi jakso, että saadaan kotona teitä vastaan katkaista finaalisarja, Lomppi naurahti.
Finaalien alustavat pelipäivät ovat 3., 7., ja 10. syyskuuta. Feralla on sarjassa kotietu, joka saattaa muodostua vielä arvokkaaksi, mikäli kullasta kamppaillaan kolme ottelua.
– Luulen, että ne ovat meille ihan hyviä päivä. En ole vielä sen tarkemmin miettinyt, Lomppi puhkui.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.