Vuoden jatkosopimus Feran kanssa on Meea Lehtiselle aikainen syntymäpäivälahja, sillä porilaispelaaja täyttää ensi maanantaina 28 vuotta. Jos ei nyt lahja, niin iso ja iloinen uutinen jatkosopimus on myös raumalaiselle pesäpallolle.Lehtinen on kuulunut jo vuosikaudet Feran johtaviin pelaajiin.
– Meea on tuolle joukkueelle enemmän kuin yksittäinen sopimuspelaaja. Meillä on nuori joukkue, joka tarvitsee liiderin, joka voi tarvittaessa ottaa joukkueen reppuselkään. Meea on vähän kuin vetoketju, joka nivoo joukkueen yhteen, Feran kilpailutiimiin kuuluva Seppo Lindroos hehkuttaa.
Superpesiksen eliittivaihtajiin sekä etukenttä- tai polttolinjapelaajiin kuuluva Lehtinen kertoo neuvotelleensa myös kahden muun seuran kanssa. Länsi-Suomen tietojen mukaan ainakin Mynämäki yritti tosissaan kaapata Lehtisen kasitiellä etelämmäs.
Yksi Rauman suuntaan vaakakuppia kallistaneista syistä on yllättävä.
– Rauma tarjosi mulle vielä lisävastuuta. Saan olla nyt ikäänkuin yksi valmentajista, Lehtinen paljastaa.
”Pelaajia pitää ja kannattaa kuunnella”
Lehtisen mukaan lisävastuu tarkoittaa muun muassa sitä, että hän saa sanoa sanansa harjoittelun vuosisuunnitelmiin ja puida pelillisiä asioita yhdessä pelinjohtaja Erno Tuomaisen kanssa.
– Olen aina ollut sellainen pelaaja, joka on ajatellut vähän pelinjohtajan tavoin, että miten voisi peluuttaa, millaisia kokoonpanoja voisi olla ja missä vastustajan ulkokentällä on aukkoja. Nyt siihen on vähän niinkuin lupakin, Lehtinen kertoo.
Lindroosin mukaan pelaajavalmentaja on kuitenkin liian kova termi kuvaamaan Lehtisen uutta roolia.
– Meillä on pelinjohtaja Erno Tuomainen, joka lopulta päättää kaikesta kaiken. Meean pitää tietenkin ymmärtää, että ykköspelinjohtaja on päällikkö. On pitkälti Ernosta kiinni, miten hän haluaa Meean kokemusta ja näkemystä käyttää, Lindroos sanoo.
Lehtinen ei näe kuviossa mitään ongelmaa. Myös Siilinjärveltä pelinjohtajaksi saapuva Tuomainen on vain innoissaan, että seura sai pidettyä riveissään huippupelaajan, joka on vahva pelillinen esimerkki ja johtaja.
– Vaikka valmennus lopulta asioista päättääkin, niin tämä on pelaajien peli. Heitä pitää ja kannattaa kuunnella, Tuomainen näkee.
Yli kymmenen kauden kokemus jakoon
Lehtinen on tahkonnut Superpesistä pudotuspelit mukaanlukien 251 ottelua. 11 kauden aikana hän on edustanut Feran lisäksi kasvattajaseuraansa Porin Pesäkarhuja ja Turku Pesistä.
Runkosarjan tilastot näyttävät muun muassa 86 lyötyä juoksua, 51 tuotua ja 698 kärkilyöntiä, mutta reppuun on jäänyt muutakin kuin kylmiä lukuja. Lehtinen on valmis valjastamaan kokemuksensa Feran käyttöön laajemminkin kuin vain lyömällä, heittämällä ja koppaamalla palloa.
– Meea on ikinuori pelaaja. Koen tärkeänä, että hän tulee toimeen nuorten kanssa ja haluaa jakaa kokemustaan ja näkemystään nuorille pelaajille, Lindroos toteaa.
Lehtisen mukaan toinen tärkeä syy Feran valitsemisessa olivat juuri joukkuekaverit.
– Siellä on kivoja teinejä. Kun olen tällainen ikinuori itsekin, tulen heidän kanssa hyvin juttuun.
Mukavasti menevät muun muassa automatkat Porista Raumalle. Lehtisen pitävät Porissa muun muassa mies, vuoden ikäinen koira ja työ hierontayrittäjänä. Parhaillaan hän puuhaa kovaa vauhtia opinnäytetyötä, jotta valmistuisi joulukuussa fysioterapeutiksi. Matkapelaaja hänen on siis tarkoitus olla ensi kaudellakin.
– Ei tuo ole kyllä ollut matka eikä mikään. Meitä on monta kulkijaa ja viihdymme yhdessä, Lehtinen sanoo.
Taka-ajatus tulevaisuuden valmennusroolista
Lehtisen jatkosopimuksessa on sellainenkin taka-ajatus, että hän ajelisi tai kenties muuttaisi Raumalle pelaajauran jälkeenkin.
– Jos valmentaminen kiinnostaa vielä tulevaisuudessa, niin Rauma on silloin hyvä vaihtoehto, kun sain nyt tällaista vastuuta, Lehtinen vakuuttaa.
Lindroosin mukaan Fera on kiinnostunut tuostakin vaihtoehdosta.
– Kuvittelen, että tuollaiset ihmiset ovat aika harvassa, jotka elävät ja hengittävät pesäpalloa, pystyvät ajattelemaan peliä analyyttisesti ja vielä haluavat jalkauttaa omaa tietoaan alaspäin. Meillä on ehdottomasti sellaiselle ihmiselle käyttöä, on rooli sitten mikä on.
Juniorivalmentajaa Lehtisestä ei kuitenkaan välttämättä tule, ainakaan tämän hetken tuntemusten mukaan.
– Vaikka nuorten kanssa tulenkin juttuun, niin ehkä en kuitenkaan lasten kanssa ole niin hyvä, Lehtinen naurahtaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.