Juho Kaikko ja Aleksi Mäkelä kävelevät pitkin Otanlahden pesäpallokenttää ja muistelevat menneitä.
Samalla paljastuu, että molemmat ovat edellisellä käynnillään poistuneet kolme naisten Superpesiksen sarjapistettä mukanaan.
– Käytiin täältä kolme pistettä hakemassa pois. Jaksoja en muista, mutta kolme pistettä tuli, Kaikko naurahtaa.
Tuolloin elettiin toukokuuta 2018. Navakassa kevättuulessa Kaikon luotsaama Lappeenrannan Pesä Ysit oli Feraa parempi lukemin 0–2 (1–6, 1–3).
Mäkelän vastaavat muistot ovat lähempää eli heinäkuun lopulta vuodelta 2022. Tuolloin Pöytyän Urheilijat kukisti Feran 0–2 (1–6, 3–4).
Ensitapaaminen lauantaina Raumalla
Nuo hetket on kuitenkin aika siirtää muistojen joukkoon. Nyt Kaikko ja Mäkelä ovat pukeutuneet Feran harmaisiin huppareihin, ja ensi kesänä he tekevät kaikkensa, etteivät vastustaja hakisi Otanlahdesta täysiä pistepotteja.
Kaikko, 30, on Feran naisten superpesisjoukkueen uusi pelinjohtaja 1+1-vuotisella sopimuksella. Mäkelä, 40, puolestaan siirtyy hänen aisaparikseen vuoden sopimuksella.
Entuudestaan miehet eivät toisiaan tunne, ja kohtaamishetkellä he kättelevät toisensa tutustumisen merkiksi.
Ajatuksia pesäpallosta he ovat tosin jo ehtineet vaihtaa puhelimitse.
– Nyt vähän jo tunnemme toisiamme. Olin kuullut Juhosta entuudestaan positiivisia juttuja, ja miesten Superpesistä toki seuraan. Nyt opetellaan tuntemaan toisiamme, Mäkelä luonnehtii.
– Näen, että me olemme aika samanlaisesti ajatelleet pelistä. Sitten sen kunnolla näkee, kun ruvetaan pelaamaan.
Toiselle potkut Kiteeltä, toiselle nousu Pöytyällä
Molemmat kaksikosta olivat viime kaudella omilla maillaan näkyvissä rooleissa. Kaikko lähti kauteen Kiteen Pallon miesten superpesisjoukkueen viuhkassa, mutta sai heinäkuussa potkut.
KiPa nosti tilalle lajilegenda Sami Partasen, jonka kanssa se oli jo tammikuussa tehnyt pelinjohtosopimuksen kausista 2024–26.
– Ei mulla ole mitään ihmeellistä sanottavaa Kiteestä. Viime kausi oli mun paras kauteni siellä, ja olimme niillä sijoilla, missä meidän pelinjohtajien rankingin mukaan pitikin olla, Kaikko toteaa.
– Ei se pistepussi tuntunut potkujen jälkeenkään karttuvan. Olen itse ihan tyytyväinen menneeseen kauteen.
Sitä voi olla Mäkeläkin. Hän toimi Pöytyän Urheilijoiden naisten joukkueen pelinjohtajana, ja kausi päättyi nousujuhliin. Pöytyä nähdään ensi kesänä jälleen pääsarjatasolla.
Sopimus Feraan oli kuitenkin jo tuolloin tehty.
– Mulla tuli Pöytyällä tosi hieno projekti päätökseen. Halusin kuitenkin lähteä kehittämään itseäni ja nähdä vähän muutakin ympäristöä, Mäkelä kertoo.
Siemen kylvettiin jo kolme vuotta sitten
Ferassa oli paikkoja auki lopulta kaksin kappalein. Naisten superpesisjoukkueen kakkospelinjohtaja Riku Rosendahl oli ilmoittanut jo hyvissä ajoin kesällä, ettei halua jatkaa tehtävässään.
Kauden jälkeen puolestaan ykköspelinjohtaja Jyrki Pellonperän sopimus purettiin.
Siinä vaiheessa Mäkelän siirto Raumalle jo sinetöity, mutta hänelle piti löytää aisapari. Lopulta neuvottelut Kaikon kanssa eivät olleet pitkät.
– En tiedä, kylvettiinkö tätä siementä jo kolme vuotta sitten. Olimme Toivosen Hannun kanssa jo lähdössä Haminassa käymään, jos Hamina ei olisi noussut, Feran kilpailutiimiin kuuluva Seppo Lindroos kertaa.
– Olimme pitkällä Juhon kanssa neuvotteluissa. Me olimme Hannun kanssa uskossa, että olisimme päässeet sopimukseen, jos nousua ei olisi tullut. Meille jäi kuitenkin silloin luu käteen.
Haminan Palloilijoiden miehet juhlivat Kaikon johdolla sarjanousua, ja siirto jäi toteutumatta. Feran viuhka puolestaan päätyi tuolloin Erno Tuomaisen käsiin.
– Varmaan siitä jonkunlainen hyöty oli, että silloin asioista keskusteltiin. Aika nopeasti menivät hommat maaliin, Kaikko toteaa.
– Ylipäänsäkin oli kiireinen syksy, sillä oli useampikin neuvotteluja sekä naisten että miesten puolella. Mutta kun Rajalan Timon kanssa asioista jutskailtiin, niin aika nopeasti päästiin yhteisymmärrykseen.
Mitä ajattelit tehdä Raumalla?
– Taikoja, luonnollisesti. Iso pää edellä, Kaikko naurahtaa.
– Lahjakas ja nuori ryhmähän täällä on, ja jos saadaan tuohon vielä pari vahvistusta. Sen sanon jo nyt, että ei ole ideana lähteä ajoittelemaan kuntohuippua mihinkään syksyyn, vaan kauden alusta asti pitää pelin olla kunnossa.
Feran naisten pelinjohtajan paikka on jo pitkään ollut varsin tuulinen paikka. Eikö se hirvitä?
– Mä olen ollut Haminassa ja Kiteellä pelinjohtajana, ja tuulta on niissäkin paikoissa jonkun verran riittänyt, Kaikko kuittaa.
– En mä lähde asioita sitä kautta miettimään, vaan yritän muun valmennuksen kanssa tehdä hommia mahdollisimman hyvin. Yleensä sarjataulukko sen totuuden kertoo.
Molemmat talvella vain leiriviikonloppuina mukana
Fera sai kaksi uutta pelinjohtajaa, mutta kumpikaan ei silti ole harjoituskaudella säännöllisesti läsnä joukkueen arjessa. Kaikko opiskelee osteopaatiksi Espoossa, ja hänellä on vielä kaksi vuotta koulua jäljellä.
– Talven aikanakin vastaan kaikesta, mitä edustusjoukkue tekee. Vastaan sisällöistä ja leiriviikonlopuista, mutta olen paikalla vain leiriviikonloppuisin. Kun lumet sulavat, muutan tänne kilpailukaudeksi, hän valottaa.
Mäkelä puolestaan asuu Turussa sekä toimii matematiikan lehtorina Säkylän seudun lukiossa ja Säkylän yhteiskoulussa.
– Tulen elämään kolmioarkea Turun, Säkylän ja Rauman välillä. Lähtökohtaisesti olen mukana vain leiriviikonlopuissa, mutta on olemassa myös optio siitä, että tulen arkenakin Raumalle vetämään treenejä. Asuinpaikkani on kuitenkin niin paljon lähempänä kuin Juholla, Mäkelä huomauttaa.
Feralla on lisäksi ensi kaudesta allekirjoitettuna valmennussopimus Jenna Kaukaisen (o.s. Kammi-Rahnasto) kanssa. Hän toimii joukkueen fysiikka- ja lukkarivalmentajana.
– Meille tulee suht laaja valmennustiimi, Kaikko tietää.
Aiemmissa pesteissään Kaikko on vannonut vahvan ulkopelin nimeen. Millaista pesäpalloa ensi kauden Feran on tarkoitus pelata?
– Uskon, että erittäin hyvää ulkopeliä. Sopivaa nopean ja hitaamman pelin sekoitusta, Kaikko vastaa.
– Sisäpelissä olen prosenttipesäpallon kannattaja tiettyyn pisteeseen asti, mutta sitäkin pitää pystyä rikkomaan. Jos on hyvä jalkanopeus ykköskeulassa, niin yllätysotot mukaan.
– Jos Manse PP:tä vastaan pelaa prosenttipeliä, niin ei sieltä yhtään pistettä saa.
Riku Rosendahl jätti valmennushommat
Riku Rosendahl päätyi pesäpallovalmentajaksi vuonna 2010, kun hänen Alina-tyttärensä aloitti G-tyttönä harrastamisen Ferassa.
Nyt tie on ainakin toistaiseksi päätepisteessään. Rosendahl ilmoitti kesällä, ettei hän halua jatkaa naisten superpesisjoukkueen kakkospelinjohtajana.
– Riku on tehnyt pitkän päivätyön Ferassa, ja siitä olemme kiitollisia, Feran kilpailutiimiin kuuluva Seppo Lindroos painottaa.
Miehen siviilityö on Porissa tilitoimisto Accountorin palvelupäällikkönä, ja se on vienyt runsaasti aikaa.
– Kaksi kertaa käänsin Rikun pään, kun hän oli jäämässä pois. Nyt, kun Riku tästä kesällä ilmoitti, en edes lähtenyt yrittämään pään kääntämistä, Lindroos kertoo.
– On ymmärrettävää, että jossain vaiheessa aika tulee täyteen. Aika paljon hän on tälle seuralle antanut.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.