HBA Märskyn ylivoima divarissa tai Uran taloustilanne saattavat tarjota Korihaille takaportin Korisliigaan

Korisliigan kilpailutoimenjohtajan Tom Westerholmin mukaan sarjan joukkuemäärä pysyy 12 joukkueessa.

| Päivitetty

Korisliigan sarjapaikka ei ole enää Uudenkaupungin Korihaiden omissa käsissä. Runkosarjan jäljellä olevassa kahdeksassa ottelussa sarjajumbo tarvitsisi neljä voittoa enemmän kuin edessäoleva Lapuan Kobrat.

Korisliigan viimeinen joukkue putoaa suoraan miesten I divisioona A:han.

Vaikka Korihait jäisi sarjassa viimeiseksi, seuralle saattaa avautua vielä muutama takaportti takaisin liigaan. Divaria johtaa nimittäin tappiottomalla pelillä Helsinki Basketball Academy.

Jukka Toijalan valmentama HBA Märsky on voittanut kaikki 21 divaripeliään. Vaikka HBA:n voittoputki jatkuisi pudotuspeleissä, se ei välttämättä lunastaisi sarjan voittajalle tarjottavaa liiganousua.

Mäkelänrinteen urheilulukion lupauksista koostuva joukkue on ennenkin sanonut Korisliigalle ei kiitos.

– Nuorten pelaajien kehittyminen on meidän prioriteettimme. Kokemus on osoittanut, että Divari A on tästä näkökulmastaoikea kilpailutaso meille, HBA:n silloinen päävalmentaja Antti Koskelainen kommentoi Ylelle, kun HBA selvisi keväällä 2018 liigakarsintoihin.

Sarjapaikka voi tulla tarjolle

Mitä tapahtuu, jos divarin voittaja ei halua nousta liigaan?

Koripalloliiton kilpailutoimenjohtaja Tom Westerholm vahvistaa, että paikkaa tarjotaan seuraavaksi Korisliigan viimeiseksi sijoittuneelle joukkueelle. Sen jälkeen rankingissa tulee divarin toinen finalisti.

Samassa järjestyksessä sarjaa täydennetään Westerholmin mukaan myös siinä tapauksessa, että jokin seura luopuisi liigasta tai ei saisi lisenssiä.

Aivan poikkeuksellista sekään ei olisi, sillä 2010-luvulla talousvaikeuksien takia sarjasta ovat poistuneet esimerkiksi Espoo United, Honka, Namika Lahti, Lappeenrannan NMKY, Loimaan Bisons ja Torpan Pojat.

Ura-uutiset huolestuttavat Westerholmia

Jos seuraavaa luopujaa pitäisi arvuutella, sormi osoittaisi kaarinalaista Ura Basketia.

Uran pelaajistosta ovat lähteneet kesken kauden kärkipään nimistä Stephaun Branch ja viimeksi tämän viikon maanantaina Darious Moten.

Torstaina Ura ilmoitti, että päävalmentaja Kristian Palotie on vapautettu kuuluisassa ”yhteisymmärryksessä” tehtävistään ja hänen tilalleen nousee apuvalmentaja Andrew Johnston Jr.

Jo ennen Branchin lähtöä Ura Basketin taustayhtiö VS Basket Oy oli ilmestynyt Verohallinnon protestilistalle.

Uran taloutta rasittavat viime kauden taakat. Seurahistorian ensimmäinen liigakausi tuli ennakoitua kalliimmaksi.

Kaarina-lehden mukaan Ura yrittää oikaista talouttaan osakeannilla ja sponsoreiden tuella, mutta jos rahaa ei löydy, ensi kausi on uhattuna.

– Tällaiset yksittäiset uutiset, kuten Uran kohdalla, ovat tietysti erittäin huolestuttavia. Ei niitä toivoisi näkevänsä, mutta aika ajoin niitä kuitenkin tulee, Tom Westerholm toteaa, mutta lisää myös:

– Keväällä ja kesällä tehdyn lisenssikäsittelyn yhteydessä seurojen talousluvut olivat menneet parempaan suuntaan. Tämän päivän tilannetta en toki tarkasti pysty sanomaan.

Korihait kohtaa Uran lauantaina Turun Kupittaalla kello 19 alkavassa paikalliskamppailussa.

Joukkuemäärää ei olla muuttamassa

Westerholmin mukaan liigan joukkuemäärää nykyisestä 12 joukkueesta ei missään nimessä olla pudottamassa.

Korisliiga on kertonut siirtyvänsä ensi kaudella uuteen sarjajärjestelmään, jossa runkosarjan ottelumäärä vähenee 32 otteluun. Mukaan tulevat myös jalkapalloliigasta tutut ala- ja yläloppusarjat

– Emme missään nimessä ole pudottamassa joukkuemäärää. 11 joukkuetta se ei ainakaan olisi, sillä se on sarjasysteemin kannalta ehkä kaikista huonoin vaihtoehto, Westerholm sanoo.

Luopumisten takia Korisliigaa pelattiin pari kautta 11 joukkueella.

Keskusteluissa oli viitisen vuotta sitten vahvasti esillä myös 10 joukkueen sarja, mutta silloin seurojen halu oli kasvattaa joukkuemäärä takaisin 12 joukkueeseen. Jopa 16 joukkuetta väläyteltiin palavereissa.

– Tällä hetkellä divarista ei löydy tarpeeksi laadukkaita organisaatioita myöskään sarjan kasvattamiseen, Westerholm toteaa.

Koripalloseurojen talouden yhtenä ongelmana entinen Korihaiden toiminnanjohtaja näkee ohuet organisaatiot ja kapealle pohjalle rakennetun talouden. Niin sanottuja sivubisneksiä, kuten konsertit ja ravintolatoiminta vaikkapa Rauman Lukolla, ei juuri ole.

– Seurojen taloudesta yllättävän iso osa menee palkkakustannuksiin, mikä aiheuttaa ongelmia toiminnassa. Kun tulee tiukkaa, ei ole mistä leikata kuin palkkakuluista. 

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut