HIFK:n päävalmentaja heitti mestaruuslöylyä Raumalle RTK-piikin kera – sen verran on siivottu, että Lukko on suosikki

Pekka Virta korosti samaisen Liiga-podcastin haastattelussa, että Lukko voi tosiaan olla ylpeä siitä, millaisia pelaajia Raumalle nyt haluaa tulla.

| Päivitetty

Vaikka eletään vasta kesäkuuta, Helsingin IFK:n päävalmentaja Jarno Pikkarainen nostaa jo Rauman Lukon yhdeksi jääkiekkoliigan mestarisuosikeista. Liigan oman podcastin haastattelussa vieraillut Pikkarainen näki Lukon rellestäneen siirtomarkkinoilla suosikinviitan itselleen.

– Lukko on rakentanut mestaruusjoukkuetta. Tietysti, kun siivoaa hyvin, se mahdollistaa paljon asioita. Muillahan on ollut aika tarkkailuvaihe päällä, Pikkarainen heitti.

Siivoamisella Pikkarainen piikittelee kiinteistöpalvelualan RTK Palvelusta, jonka kiekkojulkisuudessa usein on lällätelty kuittaavan Lukon tappiot.

Itsekin Raumalla vuodet 2006–08 valmentanut Pikkarainen tuntenee varsin hyvin Lukon konsernijärjestelyn taustat.

Kiekkoilun tueksi 1970-luvulla perustettu RTK-Palvelu Oy ja Rauman Lukko Oy kuuluvat molemmat Contineo-konserniin, jonka pääomistaja on Raumalaiskiekkoilun Tuki ry. Lukko on siis keksinyt eräänlaisen viisastenkiven, urheilutoimintaa tukevan tuottavan liiketoiminnan, jollaisen jokainen urheiluseura itselleen mielisi.

Kuitti lienee hyvinkin harkittu, sillä kerta ei ollut ensimmäinen, kun Pikkarainen muisti ylistää Pekka Virran valmentamaa Lukkoa.

Viime syksyn ensimmäisen HIFK–Lukko-ottelun yhteydessä Pikkarainen kehui Lukkoa yhdeksi kovimmista joukkueista, jonka hän on raumalaisseuralta nähnyt.

Kommentti jäi Pekka Virran mieleen, sillä hän lauloi oman ylistysvirtensä, kun Lukko seuraavaksi vieraili joulukuussa Helsingissä ja haki 4–5-jatkoaikavoiton.

– Tämä on 14 kauteen yksi kovimpia IFK-joukkueita, Virta ilmoitti.

Pikkarainen ei jäänyt silloinkaan sanattomaksi suunvuoron saatuaan.

– Lukosta ei tarvitse sanoa, että yksi kovimmista, vaan kovin joukkue mitä on ollut. Heidän projektissaan on meneillään kolmas vuosi, niin askelmerkit ovat ihan selkeät, että mestaruus tai ei, HIFK-koutsi täräytti.

Eikä Pikkarainen toisaalta tuossa kommentissaan aivan väärässä ollut. Aiemmin samaisessa podcast-sarjassa vieraillut Virta myönsi, että viime kaudella oli tarkoitus mitata Lukon projektia myös tuloksellisesti.

Tammikuusta alkaneeseen voittomarssiin ja runkosarjan toiseen sijaan jäi kuitenkin katkera sivumaku, kun koronavirus päätti kauden ennen aikojaan. Jää ikuisen jossittelun varaan, olisivatko pudotuspelit huipentuneet mitaliin ja minkä väriseen.

– Ei se sellainen palkinto ole missään nimessä, mikä haaveena kaikilla oli, Virta totesi kakkossijan tuomasta CHL-paikasta.

Ja onhan Pikkarainen sikälikin oikeassa, että Lukon hankintalista on toistaiseksi vakuuttavaa luettavaa: Vili Saarijärvi pakiston ja Daniel Audette hyökkäyksen kärkeen AHL:sta, Tshekin ja Suomen liigan pistetykit Pavol Skalicky ja Anrei Hakulinen, sentterilupaus Julius Mattila Bostonin yliopistosta...

Pikkarainen uskoi, että Liigan siirtomarkkinoilla alkaa kuhista kunnolla syksymmällä, kun on tiedossa, milloin kausi voidaan aloittaa. 

Jo nyt Lukko voi kuitenkin Virran mielestä onnitella itseään hyvästä työstä siinä mielessä, miten viidakkorumpu on laulanut organisaatiosta hyvää ja minkätyyppiset pelaajat haluavat nyt tulla Raumalle. Imun hän uskoo jatkuvan sen jälkeenkin, kun itse jättää Rauman ensi keväänä.

– Jos ajatellaan matkaa muutama vuosi taaksepäin, niin ei meillä ollut ihan tämän tason pelaajia mahdollisuus tänne saada. Saatikka, että he ovat halukkaita tulemaan Rauman Lukkoon ja menemään uran ratkaisevassa kohdassa eteenpäin, Virta muistutti.

Virta taustoitti Suplasta löytyvässä haastattelussa, miten projekti on edennyt siitä hetkestä, kun hän keväällä 2017 tuli Lukon päävalmentajaksi. Virran näkökulmasta Raumalla muisteltiin tuolloin vähän turhan paljon vanhaa, työnkuvat olivat sekavat ja suunnitelmista puuttuivat ranskalaiset viivat.

– Tässä jääkiekkojutussa työt ovat projektiluontoisia ja on tapana, että aina tulee uusi julistaja jostain uutta asiaa myymään. Aika moni julistaja löytää itsensä kuitenkin aika nopeasti muista hommista, Virta sanoi.

Vaikka Virran mielestä vapahtajien tai syyllisten etsiminen onnistumisten ja epäonnistumisten hetkellä on väärin, on Lukon tapauksessa pakko nostaa esiin yksi nimi.

Seuran urheilupuoli on kokenut melkoisen kasvojenkohotuksen sen jälkeen, kun Lukko palkkasi Kalle Sahlstedtin urheilujohtajaksi ja Virran aisapariksi vuonna 2017. Toimeen Sahlstedt tarttui virallisesti kesällä 2018.

Virta muistuttaa, että matkan varrella on jouduttu tekemään koviakin korjausliikkeitä.

– Silloin, kun koko paatti ei souda samaan aikaan, se ei liiku kovin kovaa, vaikka kaikki soutaisivat omasta mielestään täysillä ja hyvin. Siinä ei auta se, että joku soutaisi vielä kovemmin, vaan kannattaa nostaa vähäksi aikaa airot ylös ja koittaa selvittää, miten saataisiin koko vene menemään samaan rytmiin. Jos joku ei halua rytmissä mennä, niin kannattaa varmaan jättää laiturille jossain kohtaa.

– Nyt pyritään siihen, ettei airoja nostettaisi enää missään kohtaa ylös, vaan lähdettäisiin alusta saakka yhteisellä sävelellä.

Uusista soutajista esimerkiksi Daniel Audettea hehkutettiin Lukon tiedotteessa pelaajaksi, joka voisi olla koko liigan parhaita pelaajia, mutta Virta ei suostu ojentamaan hänelle automaattista ykkössentterin paikkaa.

– Ei me jaeta mitään numeroita ykkös-, kakkos- tai kolmossenttereitä. Tietty lähtökohta on aina, kun lähdetään hakemaan pelaajaa ulkomailta ja noin kaukaa, että odotusarvot ovat korkealla. Sen, kuka on ykkös- tai kakkosukko, aika näyttää.

Ajan Virta antaa näyttää myös, miten Lukko lopulta pärjää tulevalla kaudella.

Virta korostaa muun muassa kestävän kehityksen, yhteisön voiman sekä joukkueen ilmapiirin ja arjen merkitystä, jotta hyvä tulos voisi olla mahdollinen. Mitään sijoitustavoitteita hän ei kuitenkaan maininnut.

Lukon päävalmentaja on siteerannut aiemminkin psykologian suuriin nimiin kuuluvaa Sigmund Freudia siinä, että ylisuuret odotukset eivät ole ihmiselle hyväksi. Virran lausahdus Lukon tavoitteista menee jo filosofian puolelle, sillä ne ovat samaan aikaan maltilliset ja korkeat.

– Tavoitteet kannattaa asettaa malttilisiksi, mutta tavoitteena on kuitenkin mahdollisimman hyvä menestys.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut