Hiihtoliiton puheenjohtaja Markku Haapasalmi kävi Raumalla keskustelemassa olosuhteista kaupungin päättäjien kanssa. Tarkoitus olisi, ettei hiihtoreittien eteen tarvitsisi laittaa kieltolappuja ainakaan sen takia, ettei latu ole käyttökunnossa. Kuva: Juha Sinisalo
Voisiko Suomen Hiihtoliiton puheenjohtajan olosuhdevierailu Raumalle osuvampaan viikkoon sattua? Alkuviikosta lunta sai kolata vielä tieltä kyllästymiseen asti, loppuviikosta vesisade on jo sulattanut kaiken pois.
Sellaiset ovat tammikuiset sääolot maapallon 61. pohjoisella leveyspiirillä vuonna 2023.
– Kyllä se ilmastonmuutos taustalla vaikuttaa. Se on ihan kiistaton asia, Markku Haapasalmi alleviivasi.
Kun hiihtopomo piipahti valokuvattavana Lähdepellon urheilukeskuksen maisemissa, hän sai latujen kunnosta tuoreen ja suoran palautteen lenkkinsä päättäneeltä Markku Salolta. Raumalaistunut tamperelainen on valmistautunut Pirkan Hiihtoon kuulemma paremmillakin laduilla.
– Kun kelit on parhaimmillaan, Lähdepelto on surkeimmillaan, tokaisi Salo.
Lumipula riivaa ympäri Eurooppaa
Juuri parempien olosuhteiden puolesta Markku Haapasalmi oli keskiviikkona Raumalla puhumassa. Haapasalmi liputti keskusteluissa kaupunginjohtaja Esko Poikelan ja kaupunginhallituksen puheenjohtajan Kalle Leppikorven kanssa erityisesti säilölumen puolesta.
– Olosuhdekysymys on hiihdolle aivan ratkaiseva, suorastaan kohtalonkysymys. Eihän sitä hiihdetä, jos lunta ei ole, Haapasalmi korosti.
Asian voi konkreettisesti todeta vilkaisemalla esimerkiksi Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) nettisivujen viimeaikaisia uutisia.
Yhdistetyn kisa 20.–22. tammikuuta Chaux-Neuvessa Ranskassa: peruttu.
Yhdistetyn kisa 13.–15. tammikuuta Klingenthalissa Saksassa: siirretty.
Paralumilautailun MM-kilpailut La Molinassa Espanjassa: siirretty.
Eikä se Oberstdorfin kuravellikään Tour de Skillä hyvältä näyttänyt, vaikka kisa saatiinkin hiihdettyä läpi.
Liekö latupula ollut Suomessakin yksi syy siihen, että maastohiihdon kilpailulisenssin tai skipassin lunastaneiden hiihtäjien määrä on romahtanut 20 vuoden aikana (vuonna 2002: 11 144, vuonna 2022: 4 589).
Jos ei ole nuoria, ei ole huippujakaan
Haapasalmi ei ollut kuitenkaan Raumalla puhumassa ensisijaisesti huippu- ja kilpahiihdon näkökulmasta. Hän halusi pitää Länsi-Suomellekin pienen taustoituksen Hiihtoliiton ajatuksenjuoksusta ennen kysymyksiä.
Liiton strategian kulmakiviä on yrittää pitää huolta siitä, että Suomessa on latuja ja seuroja, jotta kaikki ihmiset pääsevät nauttimaan hiihdosta.
– Jos ei ole seuratoimintaa ja nuoria, ei ole myöskään huippu-urheilijoita, Haapasalmi sanoi.
Puheenjohtaja lupasi kyllä hymy huulilla, että Suomi tuo helmi-maaliskuussa hiihdon MM-kilpailuista Planicasta kotiin mitaleja. Mutta kotisohvilla muhii kuitenkin paljon suurempiakin murheita kuin se, tuleeko arvokisoista mitaleja vai ei.
Ihmisten liikkumattomuus on valtava yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinenkin ongelma, jonka pahimmat seuraukset tulevat maksuun vasta tulevaisuudessa.
Suomalaiset pitäisi saada liikkumaan, ja Haapasalmen mielestä hiihto voisi auttaa siinä. Lumitykit ja säilölumet ovat vielä suhteessa yli 22 miljardin euron sote-budjettiin edullista lääkettä.
– Meidän viestimme on vahvasti se, että ihmiset liikkeelle, luontoon, kohottamaan omaa kuntoaan. Mikä siihen sen paremmin sopisi kuin hiihto, Suomen kansan rakastama laji, Haapasalmi hehkutti.
– Hiihto todellakin sopii vauvasta vaariin ja muoriin. Jääkiekkoa tai jalkapalloa ei enää välttämättä vanhemmalla iällä niin vain harrasteta.
Lähdepellolla lenkiltä tullut Markku Salo (vas.) vaihtoi muutaman sanan Hiihtoliiton puheenjohtajan Markku Haapasalmen kanssa. Salo ei kaunistellut ladun kuntoa sateisena päivänä. Kuva: Juha Sinisalo
”Vähissä olisi jääkiekko, jos ei olisi tekojäitä”
Haapasalmi nosti esiin Taloustutkimuksen vuonna 2022 teettämän kyselyn, jonka mukaan 1,9 miljoonaa suomalaista ilmoitti käyvänsä hiihtämässä. Se on puolisen miljoonaa hiihtäjää enemmän kuin edellisessä tutkimuksessa.
Luku on vesisateen keskellä vähän yllättävä. Eikö hiihdolla pitänyt olla olosuhdeongelma?
– Korona-aikana ihmiset löysivät jälleen luonnon ja hiihdon, mutta kyllä olosuhteet ovat edelleen aika ratkaiseva tekijä tässä. Jos ei ole olosuhteita, on vaara, että kokeilijoita ja harrastajia katoaa, Haapasalmi painotti.
Haapasalmi korosti, ettei halua vastakkainasettelua, mutta teki vielä toisenkin kiekkovertauksen.
– Aika vähissä olisi jääkiekon pelaaminen, jos ei olisi tekojäitä ja jäähalleja. Uinnista ja uimahalleista puhumattakaan.
Lahdessa kustannus euro per käyttäjä
No, entäs sitten se säilölumi. Haapasalmen mukaan hyvä tilanne olisi jo se, jos säilölumen avulla pystyttäisiin turvaamaan hiihtomahdollisuudet joulukuun alusta maaliskuun puoliväliin.
Käytännössä lumitykeillä tuotettu lumi laitettaisiin jemmaan sahanpurun tai erikoispeitteen alle ja kaivettaisiin sieltä sopivilla pakkasilla esiin.
– Tykkilumessa on se iso etu, että se kestää vesisadetta ja lämpöä merkittävästi luonnonlunta paremmin, Haapasalmi huomautti.
Avainkysymys lienee se, mitä lumen säilöminen Raumalla maksaisi?
– Kun sähkön hinnannousu otetaan huomioon, on laskettu, että keskimäärin kustannus olisi 12 000–15 000 euroa per kilometri, Haapasalmi hahmotteli.
– Kun ottaa huomioon käyttäjämäärät, niin se on kustannustehokasta. Esimerkiksi Lahdessa on laskettu, että kustannukseksi per käyttäjä tulee yksi euro.
Raumalla etuna on se, että lumitykkejä on jo valmiiksi kaksi, ja Lähdepellolle tulee kylmää vettä ilmaiseksi. Joka tapauksessa rahaa täytynee käyttää uuden latukoneen hankintaan.
– Helposti sanotaan, että mitä niille kilpahiihtäjille tällaisia tehdään, mutta tutkitusti siellä laduilla on 90 prosenttia kuntohiihtäjiä, Haapasalmi totesi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.