Vuosi sitten Julia Valtanen oli Kalevan kisojen ensikertalainen. Hän pääsi lähtemään Lappeenrantaan haastajana ja keräämään kokemuspankkiin rutiinia tulevia vuosia varten.
Melkoinen kokemus kotiintuomisina olikin, mutta samalla jotain konkreettista.
Rauman Urheilijoiden keihäänheittäjä täräytti melkoisen pommin pöytään ja kapusi kokeneempien kilpasisarien keskellä hopeakorokkeelle.
Nyt asetelma on toinen. Edelleen myös pesäpalloa pelaavalla Valtasella on mitali puolustettavanaan, hän on koko kesän kiertänyt kovimpia kotimaisia kisoja ja hänen nimensä komeilee kausitilastojen kakkospaikalla.
Tuoko se paineita?
– Ei kai. En mä tiedä, ei varmaankaan, Valtanen naurahtaa.
– Kauden pääkisa se on. Kyllä sinne parasta lähdetään tekemään, kauden parasta suoritusta.
Kausi alkuun rennosti ja vailla odotuksia
Toistaiseksi kauden paras suoritus on yhtä kuin kauden ensimmäinen suoritus.
Valtanen oli yksi ensimmäisistä suomalaisurheilijoista, joka tänä kesänä pystyi ylipäänsä tekemään tuloksen, sillä hän osallistui heti kesäkuun ensimmäisenä päivänä Jyväskylässä järjestettyyn kilpailuun.
Kyseessä oli ensimmäinen päivä, kun Suomessa sai koronarajoitusten jälkeen pitää kilpailuja.
Valtanen ei aristellut vaan paransi heti yli kolmella metrillä ennätystään. Hän heitti 57,84 ja sai suorituksestaan runsaasti valtakunnallista mediahuomiota.
– Olisiko vähän ollut niin, että kaikilla oli eka kisa hyvä? Ei ollut mitään odotuksia. Tuli ehkä rennosti vaan heitettyä, kun ei ollut odotuksia, Valtanen miettii.
Jyväskylän kisan jälkeen Valtanen on kilpaillut seitsemän kertaa. Jos kesäkuussa Turussa heitetty Tilastopajacup jätetään pois laskuista, keihäs on lentänyt tasaisesti viimekesäisen ennätyksen tuntumaan ja yli.
Lahden ja Kuortaneen gp-kisoissa 19-vuotias heittäjä rikkoi 56 metrin rajapyykin.
– On kausi aika lailla mennyt kuten oli ajateltukin, hän myöntää.
– Se Turun-kisa oli kyllä silloin surkeata.
Kunhan heitetään moukaripäädystä
Kauden ainoasta kauneusvirheestä ja reilun 48 metrin tuloksesta on pian kaksi kuukautta aikaa. Ironista kyllä, ainut epäonnistuminen tapahtui tulevien Kalevan kisojen näyttämöllä eli Paavo Nurmen stadionilla.
– Toivon, että Kalevan kisoissa heitettäisiin moukariringin päädystä. Kesäkuussa heitettiin toisesta päästä, Valtanen huomauttaa.
Paavo Nurmen stadionilla heittopaikka valitaan yleensä tuulen mukaan, sillä keihäskisan voi heittää molempiin suuntiin.
Tiistaina Paavo Nurmi Gamesissa heitettiin normaalilta keihäspaikalta, kun Saksan Johannes Vetter tempaisi hirmukaaren 91,49.
Normaali heittopaikka valittiin, koska Turussa puhalsi pohjoistuuli. Usein kisat on käyty etelätuulessa ja heitot on heitetty tulostaulun suunnasta. Sieltä esimerkiksi Thomas Röhler täräytti neljä vuotta sitten 91,28 kantaneen kaaren.
– Mua ei haittaa, mistä tuulee, kunhan vaan heitetään oikeasta päädystä, Valtanen sanoo.
Millaista kilpailua odotat?
– Semmoista, että aurinko paistaa, on hyvä kesäinen keli. Ja sitä odotan, että kaikki saisivat onnistumisia.
Mitaleista luvassa tiukka taistelu
Mikäli kaikki kärkiheittäjät onnistuvat tasollaan, Kalevan kisojen mitaleista nähdään tiukka taistelu. Tilastoykkönen on viime kauden Suomen mestari Heidi Nokelainen, joka on ainoana pystynyt rikkomaan 60 metrin rajan.
Hänet Valtanen pystyi lyömään viime kilpailussaan Kuortaneella, jossa Jenni Kangas oli suomalaisheittäjien ykkönen.Kankaan (57,52) ja Valtasen väliin mahtuu tilastoissa vielä Janette Lepistö (57,78), joka ei ole kilpaillut juhannuksen jälkeen.
Mitalitaistosta ei voi laskea ulos kotikentällään heittäviä Turun Urheiluliiton Jatta-Mari Jääskeläistä (55,86) ja Sanne Erkkolaa (55,70).
– Itse lähden ehkä enemmän heittämään tulosta kuin sijoitusta, sillä ei sitä voi tietää, mitä ne muut heittävät. Omaa suoritusta lähden tekemään.
Naisten keihään loppukilpailu heitetään lauantaina. Sitä ennen pitää selvittää perjantainen karsinta, jossa karsintarajaksi on asetettu 53,00.
– Se pitää ottaa varmasti, ettei tule yliastumisia, Valtanen toteaa.
– Siihen tarvitaan yksi heitto. Rento heitto, ja siinä se raja on.
Pomputusta pois vauhdista kelkkavedoilla
Kilpailuun valmistautuvassa harjoittelussaan Valtanen on keskittynyt vauhdinjuoksun hiomiseen.
– Ettei se pomputtaisi niin paljon. Haetaan terävämpää loppua, hän kuvailee.
Vauhdinjuoksun kanssa Valtanen on tehnyt valmentajiensa Keijo ja Eero Kylänpään kanssa töitä jo pitempään. Vauhdista riisuttiin jo kolme vuotta sitten korkea impulssiaskel, jotta heittäjä pääsisi viivalle tehokkaammin.
– Tänä kesänä on tehty paljon kelkkavetoja ja otettu vauhdinjuoksuja kuminauhalla. Kelkka tuo sen, että kun se vetää maasta, juoksu ei lähde pompottamaan, Valtanen valottaa.
– Kuortaneella huomasi, että juuri sillä viikolla oli ollut tosi kovaa juoksua ja punttia. Silloin vähän huomasi jaloissa, että ei ollut ihan terävimmillään. Ihan hyvä tulos silti.
”Ihan hyvä tulos” on yhtä kuin uran toiseksi paras: 56,36.
Se on lähin vertailupiste, johon Valtanen lähtee kauden pääkisassa hakemaan lisää metrejä tuoreilla jaloilla.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.