Navakka kevättuuli tuivertaa vasten Petri Vehasen kasvoja, kun hän katsoo Rauman vesitornista avartuvaa maisemaa kotikaupungistaan. Vehasen katse osuu Äijänsuon jäähallin kupeesta löytyviin kerrostaloihin.
– Tuolla oli mun ensiasuntoni. Onneksi Allan Measures asui vastapäätä, niin pääsin hänen kyydillään aina hallille. Ei tarvinnut kävellä noin hurjaa matkaa, Vehanen muistelee huvittuneena.
Elettiin 1990-luvun alkupuolta, kun Vehanen ensimmäisen kerran asteli Lukon liigajoukkueen pukukoppiin. Sittemmin hän on pelannut kasvattajaseuransa paidassa yli 350 liigaottelua, mutta jääkiekon siivillä Vehanen on lentänyt myös maailmalle: Norjaan, Italiaan, Ruotsiin, Venäjälle, Tsekkiin ja Saksaan.
Kevään 2011 maailmanmestarimaalivahti katselee kotikaupunkiaan ja miettii, olisiko tullut aika palata Raumalle lopullisesti. Sen Vehanen aikoo tehdä, kun yli 20-vuotinen jääkiekkoura on päätöksessään. Onko se aika nyt, sitä Vehanen ei vielä tiedä.
– Kumpaan sitten on parempi lopettaa? Siihen, että joku sanoo, että nyt olisi aika lopettaa vai siihen, että tiedät pystyväsi pelaamaan vielä hyvällä tasolla. Nämä ovat ne kysymykset, joita päässäni mietin, Vehanen toteaa.
Jos Vehanen lopettaisi nyt, hän tekisi sen huipulla. Lokakuussa 40 vuotta täyttävä veskari oli kolmannellaankin kaudella Eisbären Berlinin kantavia voimia Saksan pääsarjassa DEL:ssä.
– Kausi oli tasainen ja hyvä. En kovin montaa pistettä hävinnyt ja jonkun voitinkin. Ainakin päätöspalaverissa sanottiin, että jossen olisi pelannut noin hyvin, niin ei olisi edes pelattu playoffseissa, Vehanen arvioi vaatimattomaan tyyliinsä.
Eisbären voitti vuosina 2005–2013 seitsemän Saksan mestaruutta, mutta nyt valtikka on siirtynyt Red Bullin tukemana huipulle nousseelle EHC Münchenille. Lukon Mestarien liigan pudotuspeleissä syksyllä 2015 kohtaama joukkue nosteli kannua jo toista kautta putkeen.
Eisbärenin kausi päättyi välierissä juuri Müncheniä vastaan, mutta siihenkin pisteeseen pääsemiseksi Vehanen sai pysäyttää kiekkoja huipputilastoilla: torjuntaprosentilla 93,6 ja päästettyjen maalien keskiarvolla 2,07.
Ei ihme, että jääkarhukannattajat valitsivat raumalaisen jo toista kautta putkeen parhaaksi pelaajaksi. Ihan pienen piirin kunniasta ei ole kyse, sillä Eisbärenin yleisökeskiarvo oli vaisummallakin kaudella yli 12 000.
– Fanitapahtumista huomaa, että fanipohja on iso. Ne kestävät aina jonkin aikaa, Vehanen naurahtaa.
"Kumpaan sitten on parempi lopettaa? Siihen, että joku sanoo, että nyt olisi aika lopettaa vai siihen, että tiedät pystyväsi pelaamaan vielä hyvällä tasolla."
Hän saa palkintonsa faneilta, kun palaa Berliiniin. Sen Vehanen tekee joka tapauksessa, vaikka pelit eivät enää jatkuisikaan. Vehasen tyttärillä Emmillä ja Kaisalla on vielä koulu kesken.
Jälkikasvun kansainvälisestä koulusta saama kielitaito on yksi plussa, millä Vehanen on perustellut Berliinissä viihtymistään. Muita syitä ovat esimerkiksi, että Saksan liigassa pelataan raikasta kiekkoa hienoissa halleissa ja isoille yleisöille. Rauhaa rakastava tähtikiekkoilija saa kuitenkin kulkea kaupungilla rauhassa, toisin kuin esimerkiksi Raumalla.
Kun kiekkokin tarttuu, saksalaislehti B.Z. Berlinin helmikuinen uutinen Vehasen tekemästä vuoden jatkosopimuksesta tuntuu uskottavalta. Vehanen myöntää tarjouksen, mutta vakuuttaa, että sopimusta ei ole tehty, eikä sitä ihan viikon sisään tehdäkään.
– Menestyminen ja jääkiekosta nauttiminen ovat ne suurimmat motivaatiot pelata. Silti täytyy vielä miettiä, jaksaako sitä isoa työtä tehdä enää. Ei pelikuntoon kesää lepäilemällä pääse, Vehanen muistuttaa.Tarkkasilmäisimmät ovat jo ehtineet bongata Vehasen Lukon pukukopilta. Siellä hän kävi kuitenkin moikkaamassa tuttuja, ei valitsemassa istumapaikkaa.
Palaako Vehanen vielä Lukkoon? Se kysymys on pyörinyt kannattajien huulilla siitä asti, kun maalivahti lähti toistaiseksi viimeiselle ulkomaankierrokselleen kauden 2012–13 jälkeen.
– En osaa sanoa. Kun ensiksi täytyisi pähkäillä pelaanko vai enkö pelaa, Vehanen virnistää.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.