Lukon pitkäaikainen huoltaja Seppo Hurme saa juhlahetkensä torstaina, jolloin Lukko kohtaa Jukurit. Kuva: Juha Sinisalo
Seppo Hurme on kantanut saman seuran tunnuksia jo yli puolen vuosisadan ajan. Hänestä tuli Lukon A-juniorien huoltaja vuonna 1971, ja viisi vuotta myöhemmin mies siirtyi samoihin tehtäviin raumalaisseuran liigajoukkueeseen.
Yhtään välivuotta Hurme ei ole pitänyt, vaan hän toimii edelleen Lukossa samassa roolissa.
Ei tosin enää pitkään. Huhtikuussa 80 vuotta täyttävä Hurme on ilmoittanut, että kuluva kausi saa jäädä hänen viimeisekseen.
Noin vain Lukko ei huoltajalegendaansa eläkkeelle päästä, vaan torstain Jukurit-ottelu on nimetty ”Sepin peliksi”. Se on Hurmeelle viimeinen runkosarjan kotiottelu sinikeltaisissa.
Hurmeen ura on poikkeuksellisen pitkä, ja Lukolla on pakko olla erityinen paikka hänen elämässään. Mitä kaikkea Lukko on Hurmeelle merkinnyt?
Paras ihminen vastaamaan siihen kysymykseen on hänen tyttärensä Jaana Kaven.
– Voin sanoa, että tämä Rauman Lukko ja sinikeltaisuus merkitsevät hänelle niin todella paljon. Tämä on elämää suurempi asia. Tämä on ihan kaikki hänelle, Kaven vastaa.
– Vaikka olen hänen tyttärensä, en aina edes ymmärrä, miten tärkeä juttu Lukko hänelle on. Se on niin kantava voima.
Tukea vaikeina aikoina
Ehkä eniten Lukon tukea tarvittiin vuonna 2011, jolloin Hurmeen Paula-vaimo sairastui vakavasti. Se oli rankka hetki perheelle, jonka ainut lapsi Jaana on.
– Jos isällä ei olisi ollut sitä Lukon yhteisöä ympärillään, niin... tämä on vähän rumasti sanottu, mutta kyllä sen miehen pää olisi pettänyt, Kaven painottaa.
Viisi vuotta myöhemmin Hurme jäi leskeksi. Hän on itse tuonut aiemmin julkisuuteen työyhteisön merkityksen noina aikoina.
Hurme koki tärkeäksi, ettei hän siinä kohtaa joutunut murehtimaan asioita yksin kotona.
– Kaikki olisi voinut mennä ihan eri tavalla, jos hän olisi ollut erilaisessa työpaikassa. En usko, että on kovin monta työpaikkaa, jossa annetaan ihan oikeasti tukea, Kaven kiittelee.
– En pysty tyttärenä koskaan kiittämään ”Manea” (Mika Kuosmanen), ”Nunua” (Samu Tätilä) ja kumppaneita riittävästi. On pelastanut myös mun elämäni, että isä on selvinnyt siitä vakavasta jutusta. Kiitos Rauman Lukolle, että se äijä on toipunut siitä.
Jos Hurmeen tilanteesta ei tuolloin tiennyt, murheita ei hänestä päältäpäin pystynyt lukemaan. Mies tunnetaan ystävällisenä ja hyväntuulisena persoonana, joka ei käytännössä koskaan ole pahalla päällä.
– Ihailen, miten lojaali hän on. Ei hän ole ikinä mutissut tai valittanut, vaikka hänellä on ikää noin paljon, ja terveyskin on välillä prakannut vähän flunssaa enemmän, Kaven kertoo.
– Mutta uskon niin, että jos hän ei olisi tuolla ollut, hän olisi ihan eri jamassa. Ehkä hän tuntee nuorentuneensa, kun on saanut olla tuolla ihan eri sukupolvea olevien ihmisten kanssa.
Rankka rooli
Nykyään SM-liigajoukkueiden huoltajat ovat ammattilaisia, mutta kun Hurme aloitteli uraansa, niin ei todellakaan ollut. Hän oli samaan aikaan puhelinlaitoksella päivätöissä ja vietti illat huoltajan hommissa jäähallilla.
Parhaimmillaan tai pahimmillaan hän oli samalla kaudella sekä liigajoukkueen että A-juniorien huoltaja.
Yöunet jäivät välillä vähiin, eikä miestä aina kovin paljon kotona näkynyt.
– Olen aina tottunut siihen, että meillä äiti oli tekevä, toimelias ja temperamenttinen. Aika tietysti kultaa muistoja, mutta mulla on mielikuva, että isäpappa nuokkui usein sohvalla ja katsoi urheilua, Kaven tokaisee.
– Mutta äiti hyväksyi sen aina. Rankkaa roolia isä on vetänyt, ja se on vaatinut paljon.
Mestaruus liikutti
Kaikkien kuluneiden vuosien aikana Hurme on ehtinyt kiertää Lukon kanssa yli 2 500 liigaottelua. Hän on myös ainut ihminen, jolla on kaikki Lukon liiga-aikakaudella voittamat mitalit.
Kirkkain niistä on luonnollisesti keväällä 2021 miehen kaulaan ripustettu SM-kulta.
– No se oli ihan huippu juttu. Hän oli aivan innoissaan. Kun kävin seuraavana päivänä mestaruuden voittamisen jälkeen viemässä hänelle Lukko-leivokset, hän oli aivan herkistyneessä tilassa, Kaven muistelee.
– Hänen oli tosi vaikea ruveta edes puhumaan, sillä se oli niin valtava juttu. Hän ihan itkua väänsi. Hänestä oli ennen kaikkea niin hienoa, että Rauma sai sen mitalin.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.