"Selittäisitkö vielä sen paitsion?" Ylen mukaan Suomen EM-avaus Tanskaa vastaan tavoitti kaikkiaan 2,3 miljoonaa katsojaa, joten lienee selvää, että paitsiota, videoerotuomarijärjestelmä VAR:ia ja muita termejä on selvitetty suomalaiskodeissa uudelle katsojakunnalle. Huuhkajat on tuonut jalkapallon lähelle kansaa.
– Uskon vahvasti siihen, että meillä on paljon kasvamista jalkapalloyhteisönä. Voimme saada paitsi uusia miehiä, niin myös naiset, lapset ja lapsiperheet mukaan vahvemmin, pohtii Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja.
– Pystymme avaamaan jalkapalloa muillekin kuin vannoutuneimmille penkkiurheilijoille ja tuomaan tarpeeksi yksinkertaisesti esiin, mikä on paitsio, mikä on sivurajaheitto ja mitä ilmiöitä peli pitää sisällään, hän jatkaa.
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan professori Hannu Itkonen näkee, että jalkapallohuumassa on kyse uudenlaisesta ilmiöstä. Suomi on nyt samoissa kisoissa niiden maiden kanssa, joita on vuosikaudet seurattu televisiosta.
– Tämä on uudentasoinen kiinnittyminen kansainväliseen jalkapallojärjestelmään. Kansainvälisiä urheilutapahtumia on opittu seuraamaan lähinnä jääkiekon kautta. Tämä on nyt jotain uutta, että ollaan kuningaspelin parissa näin korkealla tasolla, sanoo Itkonen.
Uuden sukupolven unelma
Jalkapallomiesten EM-kisapaikkaa kutsuttiin sukupolvien unelmaksi. Pihlaja toivoo, että seuraaville sukupolville Suomi on selkeä arvokisamaa. EM-kisoihin edenneet miehet, naiset ja futsalmiehet ovat hyviä esikuvia.
– On lämmittänyt ja jäänyt oikein verkkokalvoille mieleen muutamia kertoja, kun nuoret lapset ovat pitäneet kaduilla Pukki-, Pohjanpalo- tai Kamara-paitaa. Se on jotenkin tosi makeeta, ettei ole Messi- tai Ronaldo-paita, vaan omat pelaajat paidan selässä, Pihlaja iloitsee.
Uuden sukupolven unelma voi olla vaikka EM-kulta, vaikkei sekään ole vielä Suomelta näissä kisoissa karannut. Samalla futiskulttuuri juurrutetaan muuhun yhteiskuntaan.
– Pyritään vahvistamaan paitsi kulttuuria, niin olemaan entistä inklusiivisempia ja vahvistamaan otetta maahanmuuttajien kotiuttamiseen tai tyttöjen ja naisten osallistamiseen. Mitä enemmän meillä on lajin parissa eri taustoista tulevia ihmisiä, sitä suurempi jalkapalloyhteisö, Pihlaja sanoo.
Helmarien tueksi yleisöryntäys?
Yksittäisiä lajibuumeja on ollut arvokisojen takia ennenkin. Jalkapallon etu on, että nyt kun Huuhkajat levitti siipensä Euroopassa, pääsevät futsalmiehet tammikuussa ja naisten maajoukkue ensi kesänä jatkamaan buumia.
Englannin kielen yliopistonlehtori, dosentti, ja jalkapallon sosiologiaa tutkinut Samu Kytölä Jyväskylän yliopistosta vahvistaa potentiaalin.
– Tämä on täyskäsi. Toki Huuhkajat on se lippulaiva, mutta taisi olla neljä maata, jotka ovat selvittäneet tiensä kaikkiin näihin kisoihin. Potentiaalia on tehdä tästä valtava juttu, jos se onnistutaan viestimään ja myymään oikein, Kytölä sanoo.
Pihlaja toivoo, että Helmarit saa ensi kesänä ison kannattajajoukon tuen.
– Ehkä kaikki eivät päässeet terveystilanteen takia matkustamaan Kööpenhaminaan tai Pietariin, jotka niin suunnittelivat. Ehkä Englannissa nähdään ensi kesänä ennennäkemätön faniryntäys?
– Nyt kun miehet ja naiset ovat Euroopan kentillä, niin voidaan olla aidosti osa sitä eurooppalaista jalkapalloyhteisöä. Se konkretisoitui mielestäni hienosti näissä EM-kisoissa, Pihlaja sanoo.
Antti Salmensaari, STT
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.