Jääkiekkoa maailman toisella laidalla, osa 3

Vähän on aikaa ehtinyt vierähtää edellisestä kirjoituksesta. Nyt ollaan jo reilusti yli puolenvälin runkosarjassa. 36 kierrosta takana ja Kunlun taistelee tosissaan playoff-paikasta.

Taistelu tulee olemaan vielä kovaa, sillä muutaman pisteen sisällä on useampi joukkue playoff-viivan molemmin puolin. Pelit ovat kulkeneet ihan hyvin ja voittoja on raavittu sieltä täältä. Myös vieraspeleistä on tullut jonkin verran pisteitä, eli enää ei voida kutsua pelkästään kotijoukkueeksi. 

Ei ihan suoraan Näsijärven rannasta. Sää Kiinassa ei juuri nyt suosi retkiluistelun harrastajia. Kuvat: Tuukka Mäntylä

Jonkun verran on vaihtunut porukkakin sitten viime kerran. Salmelan Anssi jätti porukan kymmenen kierroksen jälkeen. Uusia suomalaisia on pitkin kautta tullut Joonas Järvinen, Tomi Sallinen, Joonas Enlund ja Tommi Taimi.

"Jonkun verran on vaihtunut porukkakin sitten viime kerran."

Valitettavasti jäällä olevien suomalaisten määrä on kuitenkin pysynyt vakiona. Joukkueemme tiedottaja oli Suomeen antanut erikoista tietoa, että pelaajat ovat poissa, koska ovat väsyneitä pelattuaan niin paljon. Tämähän oli tietenkin ihan höpöhöpö-juttua, ja todellisuudessa pojilla on oikeita pelivammoja. Toivotaan, että saataisiin kaikki toipilaat takaisin mahdollisimman nopeasti, koska tärkeitä pelejä on koko ajan.

Alkukaudesta isossa roolissa olleet Max Wärn ja Miika Lahti toisivat varmasti paljon lisää leveyttä rosteriin. Samoin Enlundia odotellaan takaisin kokoonpanoon pienen loukkaantumisen jälkeen. Hänellä ei vielä olekaan kuin pari erää takana meidän joukkueessamme.

Ei tarvitse olla joulu, että kimaltaa. Koristeellisuus kuuluu itämaiseen kulttuuriin kaikkina vuodenaikoina.
Puikoilla syöminen on oma taiteenlajinsa. Ruokapöytä on paitsi makunystyröitä hivelevä, myös visuaalinen, elämys.
Kiina on kulinaristille herkullinen kohdemaa.

Seuraavaksi olisi edessä muutto takaisin ”kotiin” Pekingiin.

Seuraavalta vieraskiertueelta lennämme suoraan sinne. Mielenkiintoista nähdä miten seura saa järjestettyä treenaamisen, pelit ja asumisen järkevällä tavalla, niin ettei matkustamiseen menisi päivittäin turhaa aikaa ja energiaa.

Hotellista, missä asumme ei tietenkään vielä ole tietoa tässä vaiheessa. Luulisin että varsinkin heitä, joilla on perheitä mukana niin tämmöiset asiat hiukan turhauttaisivat. Onneksi vaimoni tulee vasta sen jälkeen taas käymään, kun olemme jo asettuneet Pekingiin, niin säästyn näiltä kysymyksiltä.

Kun perheen ilmasilta kulkee Kiinan ja Suomen välillä, lentokilometrejä kertyy rutkasti. Määränpäässä maisemia ei voi moittia liian tutun näköisiksi. Tosin tässä tapauksessa Sonja ja Tuukka Mäntylän matkakohteen eli Disney Worldin rakennukset eivät edusta kaikkein perinteisintä itämaista rakennuskulttuuria.

Toivottavasti seura nyt saisi myös meidän rahansiirron toimimaan. Joukkue kyllä maksaa palkat hienosti ja ajallaan, mutta niitä ei vaan ole pystynyt siirtämään vielä kotimaihin. Täällä rahaa ei juurikaan mene, mutta reilu puoli vuotta ilman rahaa Suomessa, niin rupeaa olemaan säästöt syöty, koska lainat ja muut menot kumminkin pyörivät siellä koko ajan.

Perheeni pääsi myös piristämään arkeani täällä Shanghaissa. Sinä aikana tuli kyllä aika paljon kierrettyä paikkoja. Tuli käytyä Disney Landissa, sirkuksessa, akvaariossa, parissa museossa ja puistoissa. Hienoja paikkoja oli kaikki ja kaikille jäi varmasti hienoja muistoja ja tietenkin kuvia loppuelämäksi.

Näitä vonkaleita ei Näsijärvestä nouse.

Nuorimmainen oli saanut ensimmäisen kännykän ja oli innokkaampi kuvien ottaja kuin paikalliset. Vaaleat tytöt herättivät suurta kiinnostusta paikallisten keskuudessa ja saivatkin poseerata jatkuvasti paikallisten kanssa selfieissä. Ilmeisesti olivat niin eksoottisen näköisiä kiinalaisten mielestä. Hyvin tytöt myös maistelivat paikallisten ruokia ja puikotkin pysyivät kaikilla käsissä. Onneksi olemme harjoitelleet niiden käyttöä jo kotona sushia syömällä.

"Yksi kauden kohokohdista oli tietenkin vierailu Jokereiden vieraana. Kaksi suomalaista olisi tarvinnut lisää, niin olisimme varmaankin voittaneet."

Yksi kauden kohokohdista oli tietenkin vierailu Jokereiden vieraana.

Paljon sukulaisia oli katsomassa peliä ja halli taisi olla lähes loppuunmyyty. Harmi vaan että Jokereiden rutiini oli maalin verran parempi siinä pelissä. Suomalaisista ei siinä pelissä minun lisäkseni pelannutkaan kuin pakkiparini Jalasvaara. Teimme maalin mieheen 3–2-häviössä. Kaksi suomalaista olisi tarvinnut lisää, niin olisimme varmaankin voittaneet.

Punapaidat siniviivalla. KHL:n ensimmäinen kiinalaisjoukkue ei ole ollut sarjaan vain eksoottinen lisä, vaan urheilullinen menestys on kestänyt vertailun.

Paljon jää varmasti taas kertomatta, mutta yksi erikoinen tilanne meillä sattui lentokoneessa pelimatkalla. Olimme nousseet ilmaan jonkun pelin jälkeen ja saaneet ruuat eteemme, kun palohälytykset alkoivat soimaan ja koneen perässä jotkut valot välkkymään. No ei siinä nyt isompaa paniikkia ainakaan itselleni tullut, ehkä pari ylimääräistä sydämentykytystä. Lentoemot pysyivät rauhallisena, mikä rauhoitti tietenkin myös meitä matkustajia. Ilmeisesti ilmastoinnissa oli jotain kärähtänyt. Kauhea käry oli loppulennon. Tarkkaa syytä tälle pienelle palolle ei selvinnyt. Kone vaihtui kumminkin seuraavalle lennolle. ”Normal” sanovat venäläiset.

Hyvää joulun odotusta kaikille!

Kuin kaksi marjaa.

Lisää aiheesta

Tuukka Mäntylä: Jääkiekkoa maailman toisella laidalla

Tuukka Mäntylä: Jääkiekkoa maailman toisella laidalla, osa 2