Katso kuvat ja videot: Matti "Mölli" Keinonen oli kaukaloiden suuri viihdyttäjä

Keinosen joukkuetoverina Leijonissa pelannut ja SM-sarjassa vastustajana Möllin piruettien kanssa sinnittelemään joutunut HIFK-ikoni Heikki Riihiranta myöntää, kuinka vaikeaa puolustajilla oli "saippuapalan" kanssa.

| Päivitetty

Jääkiekkolegenda Matti "Mölli" Keinonen oli loistava pelaaja ja kaukaloiden suuri viihdyttäjä, jonka taitoa, kiemuroita ja harhautuksia kansa tuli katsomaan.

Keinonen kuoli lauantai-iltana 80-vuotiaana Uudessakaupungissa imusolmukesyöpään. Keinosen poika Jussi Keinonen vahvisti isänsä kuoleman STT:lle.

– Lähtö oli rauhallinen ja kivuton, vaimo ja molemmat lapset olivat vierellä. Hän oli perheenisänä erittäin hyvä ja huolehtivainen. Hän oli aina huumorintajuinen, nokkela ja sanavalmis ihminen. Suku oli hänelle läheinen samoin kuin vanhat pelikaverit, Jussi Keinonen kuvaili isäänsä.

Uudessakaupungissa asunut Matti Keinonen seurasi jääkiekkoa vielä vanhemmallakin iällä, muttei yhtä paljon kuin aiemmin. Yhteydet vanhoihin pelikavereihin vähenivät viimeisinä vuosina.

– Herra Alzheimer oli jo aika isona peikkona hänen elämässään. Sama huumori oli kuitenkin loppuun asti. Järki ja huumori leikkasivat, Jussi Keinonen sanoo.

Keinonen oli 1960- ja 1970-lukujen kiekkoviihdyttäjä, jota kiekkokansa rakasti. Hauskaa oli myös pelitovereilla.

– Mölli oli mahdottoman hyvä tyyppi. Innostunut, iloinen, huumorintajuinen veikko – mutta kentällä tiukka ukko, aina tosissaan, Keinosen kanssa kuudet MM-kisat pelannut Ilves-legenda Lasse Oksanen sanoi.

– Hän hymyili kaukalossa, virne oli naamalla. Hyvä, ettei ihan peukkua näyttänyt puolustajalle kun oli tämän harhauttanut, Oksanen muisteli.

"Mölli" pelasi maajoukkueessa yhdeksässä MM-turnauksessa ja kaksissa olympialaisissa vuosina 1962–1973.  Hän pelasi miesten maajoukkueessa peräti 196 ottelua.

Suomen mestaruuden Keinonen voitti Lukossa vuonna 1963 ja RU-38:ssa 1967.

Luistelutaito ja mailan- ja kiekonkäsittely olivat Keinosen bravuurit, jotka yleisöä ihastuttivat ja vastustajaa raivostuttivat.

Taidokkuus lähti jo pienestä pojasta Möllin pelatessa kavereiden kanssa pienellä Paskalampi-nimellä tunnetulla jäätyneellä pläntillä keskellä raumalaista kaatopaikkaa. Tilaa ei ollut, joten kuuluisat kiemurat ja pyörähtelyt kehittyivät.

– Luistelu oli Möllillä se ykkösasia. Ja se, että kiekko pysyi aina mukana. Hän oli vastustajalle vaikea, harmittava kapistus, pystyi pyörimään (luistimilla) pari ympyrää vaikka markan kolikon päällä. Oli kuin saippuapala (vastustajalle pidettäväksi), Oksanen kuvaili.

Keinosen joukkuetoverina Leijonissa pelannut ja SM-sarjassa vastustajana Möllin piruettien kanssa sinnittelemään joutunut HIFK-ikoni Heikki Riihiranta myöntää, kuinka vaikeaa puolustajilla oli "saippuapalan" kanssa.

– Mölliä ei oikein pystynyt taklaamaan, hän kun pyörähteli koko ajan. Ja oli niin matala, ettei häneen päässyt kiinni ollenkaan. Todella vaikea vastustaja mies miestä vastaan -tilanteissa, Riihiranta sanoo.

– Möllin kiemurat muistaa varmasti kaikki, jotka niitä ovat nähneet.

Pelaajauransa jälkeen hän saavutti valmentajana SM-hopeaa TPS:ssä vuonna 1985 ja Lukossa 1988.

Valmennusura alkoi Lätkä-77:n pelaajavalmentajana. Hän ehti valmentaa KalPaa ykkösdivarissa ennen kuin debytoi SM-liigassa TPS:n pääkoutsina.

Lukon päävalmentajana hän oli 1986-1993, joskin valmensi välillä Ässiä. Liigavuosien jälkeen Keinonen nähtiin vielä nuorten maajoukkueen kakkosvalmentajana, Raahe-Kiekon valmentajana ja viimeiseksi vielä Uudenkaupungin Jää-Kotkien vetäjänä Mestiksessä.

Lukon tuore mestaruus oli tärkeä

Lukko voitti viime keväänä seurahistoriansa toisen miesten Suomen mestaruuden. Ensimmäistä Keinonen oli itse voittamassa. Lukon toinen mestaruus oli aikoinaan raumalaiseksi kasvaneelle Keinoselle merkittävä asia.

– Isä vitsaili, että vihdoinkin ja ettei onneksi tarvinnut mennä enää itse pelaamaan, Jussi Keinonen sanoi.

Matti Keinonen oli 1960- ja 1970-luvulla yksi näkyvimmistä soihdunkantajista, kun jääkiekko teki matkaa Suomen suosituimmaksi urheilulajiksi.

Taiturimaisella Keinosella oli kaukalossa lähes pysyvä virne päällä.

– Piti viihdyttää katsojia, tehdä pelistä kiinnostavampaa. Yleisöhän viulut maksaa. Joukkuetoverit eivät minulta juuri syöttöjä saaneet – mitä sitä huonommalleen syöttelisi, marraskuun alkupuolella 80 vuotta täyttänyt Keinonen sanoi STT:n syntymäpäivähaastattelussa.

Vuosipäivän aikoihin mies oli jo niin sairauden uuvuttama, että perhe päätti STT:n haastattelun saavan olla ainoa - ja samalla viimeinen.

Matti Keinosesta elävää kuvaa Ylen arkistossa:

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/04/17/jaakiekkoilija-matti-molli-keinonen-hamasi-vastustajia-omintakeisilla

Keinonen johti päävalmentajana Lukon SM-finaaliin:

Keinosen tiesivät takavuosina "kaikki", sillä hän esiintyi kaukaloiden lisäksi MTV:n suositussa Katapultti-viihdeohjelmassa. Ohjelman muut tekijät olivat alan ammattilaisia: Matti Kuusla, Marjatta Leppänen, Erkki Liikanen, Rauni Luoma, Anna-Liisa Ruotsi ja Kalle Holmberg.

Keinosen telkkariin keksi "Pikkis" Kuusla, kun Mölli oli loukkaantumisen vuoksi toipilaana.

– Olin sairaalassa, ja Pikkis tuli katsomaan. Hän keksi minut Katapulttiin, Keinonen kertoi STT:n synttärihaastattelussa.

Keinonen muisteli nikotelleensa ohjelman kuvauksissa, kun hänelle määrättiin pieni laulurooli. ”Vitosen laulaja” ehti kieltäytyä kunniasta, mutta määrätietoinen Kuusla käänsi pään.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut