Jääkiekkoliitto ei kannusta varhaiseen erikoistumiseen - "Pidämme enemmän kiinni 20 tunnin liikuntamäärästä viikossa"

Parempaa peliä -hankkeen on tarkoitus antaa junioripelaajille mahdollisuus säädellä itse arkeaan.

| Päivitetty

Jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvonen jakoi taannoin sosiaalisessa mediassa Hämeen Sanomien artikkelin, joka oli kirjoitettu HJS:n 9-vuotiaasta Miko Koivuniemestä, jota tituleerattiin yhdeksi ikäluokkansa suurimmista jalkapallolahjakkuuksista.

– Jalkapalloilu on tunnetusti varhaisen kiinnittymisen laji par excellence. Vuorostani sanoisin, että se on peräti varhaisen erikoistumisen laji, Sihvonen kirjoitti saatesanoiksi.

Hän sai nopeasti vastauksen Atik Ismaililta, joka argumentoi entisen maajoukkuepelaajan kokemuksella ja kahden veikkausliigapelaajan isän näkemyksellä:

– Antakaa lasten olla lapsia!

Sihvosen ja Ismailin kommentit ovat vain pieni pala keskustelua siitä, mikä on tai ei ole varhaisen erikoistumisen laji.Yleisesti jalkapallo mielletään sellaiseksi.

– Jalkapallo on niin vaativa väline, että se pitää kesyttää varhain, heittää Suomen Jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtaja Rauli Urama.

– Ehkä se onkin näin. En ole niin tarkasti perillä, mutta sen tiedän, että Palloliiton sisälläkin on tästä valloilla kaksi erilaista näkökulmaa.

Valinnanvapaus koettu hyväksi

Jääkiekon näkökulma on selvä. Liiton vinkkelistä jääkiekko ei ole varhaisen erikoistumisen laji.

– Me haluamme, että urheilijat ovat monilajisia. Me haluamme ennemmin panostaa urheilun oppimiseen, Urama selvittää.

– Laji ja lajitaidot pitää oppia, mutta mukaan mahtuu muutakin. Mieluummin näemme niin, että mitä laajempi lajikirjo, sitä parempi.

Liitto on ottanut myös konkreettiset keinot käyttöön, jotta monilajisuus olisi mahdollista. Parempaa peliä -hankkeen on tarkoitus antaa junioripelaajille mahdollisuus säädellä itse arkeaan.

Siinä ikäluokalle järjestetään viikossa viidet harjoitukset, joista pelaajan on tarkoitus valita kolmet.

– Ainakin ihmiset ovat nyt kertoneet, että valinnanvapaus on koettu hyväksi. Nyt ei putoa kelkasta, vaikka joutuisi jättämään jonkun tietyn päivän harjoitukset väliin, Urama kertoo.

Vierumäelle testaamaan, onko peli opittu kunnolla

Pilottiseurana toimii Lukko. Hankkeen tulokset eivät pohjaudu vain ihmisten tuntemuksiin, vaan pelaajat viedään toukokuussa Vierumäelle testattavaksi.

Siellä pelaajien paitoihin upotetaan mikrosirut, ja heidät laitetaan pelaamaan erilaisia pelejä. Kerätyn datan pohjalta arvioidaan, ovatko Lukon pelaajat oppineet talven aikana niin paljon kuin oletetaan.

– Me haluamme, että meidän urheilijamme olisivat monilajisia, Urama painottaa.

– Me katsomme paremman urheilun oppimisen perään. Pidämme enemmän kiinni 20 tunnin liikuntamäärästä viikossa.

Mutta missä vaiheessa lajivalinta pitäisi viimeistään tehdä, jos haluaa jääkiekossa ammattilaiseksi?

– Olemme muokanneet A- ja B-nuorten sarjajärjestelmiä siten, että pelit ovat viikonloppuisin. Eiköhän jopa A-junnuissa joku toinen laji ole mahdollista pitää mukana, Urama miettii.

– Jossain C:n ja A:n välimaastossa se pitäisi tehdä. Siinä kohtaa kilpailu alkaa käydä niin kovaksi. Mutta ei sitä ennen.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut