Länsi-Suomi kertoi verkkosivuillaan maanantaina, miten hallituksen esittämä väliaikainen työlainsäädäntö voisi vaikuttaa urheiluseuroihin.
Poikkeuslain merkittävin muutos aiempaan on, että seuroilla olisi taloudellisesti vaikeassa tilanteessa mahdollisuus lomauttaa myös määräaikaisia sopimuksia, toisinsanoen pelaajia ja valmentajia.
Suomen Jääkiekkoilijat ry:n toiminnanjohtaja Jarmo Saarela huomauttaa, että liigakiekkoilijoiden kohdalla lomautuksen eivät ole ajankohtaisia – ainakaan vielä.
– Jotta joku SM-liigaseura voisi lomauttaa määräaikaisessa työsopimuksessa olevan pelaajan, pitää työsopimuslakia muuttaa. Tämän hetkisten tietojen mukaan lakimuutos voi olla eduskunnan käsittelyssä aikaisintaan ensi viikon loppupuolella, Saarela toteaa Länsi-Suomelle.
Lomautussiirrot ovat mahdollisia
Tämä tarkoittaisi, että hallituksen esitys nuijittaisiin käytäntöön vasta huhtikuussa ja pelaajien lomauttaminen voisi alkaa kiekkoliigassa vasta huhtikuun puolenvälin tietämillä.
Samassa yhteydessä hallituksen esityksen mukaan on tarkoitus lyhentää lomauttamiseen liittyviä määräaikoja. Uudistuksen jälkeen lomautus voisi alkaa Pelaajayhdistyksen tulkinnan mukaan aikaisintaan kymmenen päivän päästä lain voimaantulosta, kun huomioidaan yt-lain mukainen viiden päivän neuvotteluaika ja lomautuksen viiden päivän ennakkoilmoitusaika.
Saarela vahvistaa Länsi-Suomessa mainitun spekulaation, että mikäli lakiuudistus menisi läpi ja seurat päätyisivät lomauttamaan pelaajia, heistä tulisi niin sanotusti vapaata riistaa.
– Skenaario on täysin mahdollinen, sillä lomautetulla pelaajalla on oikeus purkaa sopimus välittömästi. Viime päivinä Liigassa on tehty merkittävä määrä uusi sopimuksia, mikä antanee viitettä siihen, että lomautustilanteissa pelaajia voisi siirtyä seurasta toiseen.
Harjoitusvapaan jälkeen takaisin töihin
Saarelan mukaan kaikki liigakiekkoilijat ovat nyt Liigan ja Pelaajayhdistyksen välisen yleissopimuksen mukaisella harjoitusvapaalla 13. huhtikuuta asti.
Länsi-Suomen jutussa mainittiin työsopimuslain 2. luvun 12. pykälä, joka antaisi nykylainkin mukaan urheiluseuroille mahdollisuuden palkanmaksun katkaisemiseen poikkeuksellisessa tilanteessa.
Pelaajayhdistyksen näkemyksen mukaan koronavirus ei ainakaan tässä vaiheessa kautta ole senkaltainen luonnontapahtuma, että se estäisi täysin työnteon.
– Harjoitusvapaan jälkeen jokainen pelaaja voi harjoitella ja tehdä sopimuksen mukaista työtään henkilökohtaisen harjoitusohjelman mukaan, Saarela huomauttaa.
Tulot voisivat pudota ryminällä
Urheilijoiden sosiaali- ja vakuutusturva on monilta osin normaalia työntekijää heikompi. Yksi ero on, että urheilijoita ei hyväksytä työttömyyskassoihin, koska työnantajat eivät maksa urheilijoiden palkasta työttömyysvakuutusmaksua, eikä sitä peritä urheilijan palkastakaan.
Lomautustilanteessa se tarkoittaa, että urheilijat eivät ole oikeutettuja ansiosidonnaiseen päivärahaan, vaan jäävät Kelan peruspäivärahan tai työmarkkinatuen varaan.
– Ihmiset mitoittavat menojaan sen mukaan, millainen tulotaso on. Jos jääkiekkoilijalla on vaikka 2–3 vuoden diili, niin sen mukaan on suunniteltu esimerkiksi asunto- ja autolainoja, lastenhoito- ja harrastusmaksuja ja menoja ylipäätään, Saarela huomauttaa.
Liigapelaajan mediaanipalkka noin 55 000 euroa.
– Jos ajatellaan, että pelaajan kuukausipalkka on vaikka 5000 euroa ja lomautuksen jälkeen tippuukin vajaan 700 euron peruspäivärahalle, niin onhan se tuntuva ero.
Urheilijarahasto auttaa vasta uran jälkeen
Peruspäivärahan saamiseksikin on täytettävä tietyt työssäoloehdot, kuten että kuukausipalkka oli vuonna 2019 vähintään 1211 euroa ja että edellisen 28 kuukauden aikana ollut 26 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon laskettavassa työssä. Esimerkiksi kaikkien Mestis-pelaajien kohdalla ehdot eivät välttämättä täyty.
Hallituksen esityksessä puhuttiin ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamisesta myös sellaisiin henkilöihin, jotka eivät ole työttömyyskassojen jäseniä. Saarelan mielestä urheilijoiden pitäisi ilman muuta kuulua lomautustilanteessa tähän ryhmään.
Ansiosidonnaiselle työttömyyspäivärahalle on oma laskurinsa, mutta se asettuu johonkin normaalin kuukausipalkan ja peruspäivärahan välimaastoon.
– Jos lomautusoikeus tulee, niin mielestäni vähintä mitä silloin voidaan tehdä kompensaationa, on taata urheilijoille sama etuus kuin työttömyyskassassa oleville ihmisille.
On hyvä huomata sekin, että moni jääkiekkoilija on tallettanut palkastaan merkittäviä summia urheilijarahastoon tulevaisuuden turvaksi. Nämä säästöt eivät kuitenkaan lomautuksen hetkellä auta, koska pelaajat voivat nostaa rahaa vasta uran jälkeen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.