Jani Rita oli monella tapaa poikkeuksellinen jääkiekkoilija. Ei moni pelaaja murtaudu maajoukkueeseen ja NHL-jäille.
Lukon kannattajat muistavat nopean laitahyökkääjän Jokerien paidasta, joukkuekaverit Suomen isoimmiksi kehutuista reisistä.Harvempi kuitenkin tietää, että Rita teki uransa aikana muutakin kuin maaleja ja takakyykkyjä.
Rita, 38, opiskeli kiekkouran ohella kauppatieteiden kandidaatiksi. Sijoittamisen hän aloitti jo ennen kuin sai ajokortin.
– Asuin vielä kotona, kun tein ensimmäisen ammattilaissopimuksen Jokereihin 17-vuotiaana. Rahaa alkoi jäädä yli, joten päätin jo silloin sijoittaa Evlin rahastoihin, Rita kertoo.
Liian harva kiekkoilija opiskelee
Kun Ridan ammattilaisura loppui Jokereissa keväällä 2016, hänen tukeva jalkansa oli jo tukevasti uudella uralla. Kahdessa vuodessa kädessä olivat maisterin paperit.
Rita haki töihin pankkialalle ja työskentelee nyt Handelsbankenilla salkunhoitajana.
Kaikille kiekkoilijoille ei käy yhtä onnellisesti kuin Ridalle. Julkisuuteen lienee tullut vain murto-osa synkistä tarinoista, joihin kuuluu yksinäisyyttä, masennusta ja alkoholismia.
– Jääkiekossa voi ansaita hyvin rahaa, mutta jäädä silti tyhjän päälle, Rita tietää.
Kahden lapsen isälle turvaverkon punoi myös perhe, mutta hänen mielestään uran aikaiset opiskelut voisivat turvata monen urheilijan tulevaisuuden.
– Liian harva kiekkoilija opiskelee. Kyllä ammattikiekkoilijalle jää aikaa, varsinkin silloin kun ei ole vielä perhettä. Kun ura loppuu, niin on joku paikka, mihin mennä ja pääsee työelämään kiinni, Rita kannustaa.
Rita luki ensin ylioppilaaksi ja jatkoi sitten kauppatieteiden kursseja avoimessa kauppakorkeakoulussa ennen kuin pääsi sisään Aalto-yliopistoon.
Hän kannustaa tekemään jo uran aikan pikkuhiljaa sen minkä pystyy, ettei opiskelujen aloittaminen myöhemmin tuntuisi niin ylivoimaiselta.
– Jos ensin pitäisi lukea ylioppilaaksi ja sitten päästä yliopistoon ja olla vielä siellä vaikka viisi vuotta, niin monesta saattaa tuntua liian pitkältä ajalta, että opiskeluihin menisi siltä seisomalta se seitsemän vuotta.
NHL-läpimurto jäi pienestä kiinni
Sijoittamiseen liittyy riskinotto, kuten urheiluunkin. Vaikka Rita valmistautui jääkiekkouran jälkeiseen elämään, kyllä hän otti riskejäkin. Esimerkiksi lukio jäi ensin kesken NHL-unelman tieltä.
– Ihan hipaisu kun olisi ollut pelinlukutaitoa enemmän, niin fysiikan puolesta olisin kyllä pärjännyt NHL:ssä, Rita uskoo.
Edmontonin ykkösvaraus pelasi lopulta Oilersissa ja Pittsburgh Penguinsissa 2000-luvun alkupuolella yhteensä 66 NHL-ottelua. Liigajäillä Rita pelasi yhtä HPK-kautta lukuunottamatta Jokereissa yli 600 ottelua.
– Kovalla fysiikalla ja työnteollakin pärjäsi kuitenkin pitkälle, varsinkin Suomessa. Panostin siihen, että luistelin kovaa ja yritin aina laidan kautta kiertää pakin mieluummin kuin kynätä, Rita virnistää.Rita loksautti jo juniorina Jokereissa suita auki, kun liigatulokas pumppasi takakyykystä ylös 175 kiloa ja punnersi penkistä 140 kiloa.
Rita näkee poikkeuksellisen fysiikkansa olleen peruja monipuolisesta lapsuuden pihapeli- ja urheilutaustasta, mutta myöntää myös, että treenimetodit olivat 1990-luvulla hieman erilaiset.
– Kun aloittelin uraa, niin juostiin kovaa ja tehtiin paljon toistoja raskailla painoilla. Uran loppupäässä se alkoi muuttua niin, että ei laitettukaan kyykkyyn enää maksimipainoja, vaan kyykky tehtiin yhdellä jalalla tasapainolaudalla, Rita kuvailee.
Komeiden muskelien varjopuolena Rita tietää monen aikalaisensa kärsineen myöhemmin kipeistä polvista, selästä ja olkapäistä.
Urheilu kasvatti paineensietokykyä
Johtuiko sitten luonnollisesta liikkuvuudesta vai tuurista, mutta Rita pääsi lopettamaan uransa terveenä. Hän näkisi mieluummin Jokerit jatkossakin Liigan sijaan KHL:ssä, jossa pelasi uransa kaksi viimeistä kautta.
– Olin jo monta vuotta pelannut liigaa ja nähnyt samat hallit niin monta kertaa, että sain KHL:stä vielä uuden kokemuksen urani loppuun. Paljon matkustusta, mutta uusia paikkoja ja parempaa peliä.
Urheilu jätti sillä tavalla jälkensä Ritaan, että hän hyppää edelleen mielellään vanhojen jokerien Aimojen höntsävuorolle tai spinningpyörän päälle.
Pyörän päällä tulee kuitenkin luettua mieluummin sijoitusanalyyseja kuin urheilu-uutisia.
– Nykyisessä työssä tuntuu silti välillä kuin menisi takaisin pukukoppiin. Sitähän jääkiekkokin on, teet asioita joukkueen eteen, Rita sanoo.
Tiimityön lisäksi töissä on yhteistä tietty tulospaine. Kiekko- uralla Ridalta odotettiin maalintekoa, nyt rahantekoa.
– Jälkeenpäin katsottuna paineensietokyky on varmasti ihan eri tasolla kuin ilman urheilun kokemuksia. Oli aika kovia paikkoja pudotuspelisarjoissa, paljon ihmisiä katsomoissa ja vaativia valmentajia Summasesta Jortikkaan, Rita hymähtää.
Siitä Rita on erityisen kiitollinen, että on saanut elämässään jo kahdesta intohimosta itselleen työn.
– Ei edelleenkään tunnu välillä lainkaan, että menisi töihin.
”Koronavirus oli Länsimailta historiallisen suuri virhearvio”
Elettiin maanantaita 9. maaliskuuta, kun Jani Rita oli vieraillulla Raumalla. Takana olivat aamujäät harrastekiekkoryhmä Morning Starsin kanssa ja aamiaisen jälkeen päivää oli tarkoitus jatkaa Handelsbankenin tapahtumissa.
Länsi-Suomen kanssa sovitun haastattelun ohessa puhe kääntyi Handelsbankenin Janne Saarisen ja Jukka Kettusen kanssa koronavirukseen.
Miten se vaikuttaisi heidän työhönsä, sijoittamiseen ja säästämiseen? Onko edessä vain lyhyt notkahdus vai syvä talouskriisi?
Reilu kuukausi sitten Suomen hallitus ei ollut vielä asettanut poikkeusrajoituksia, mutta koronavirus oli jo levinnyt Kiinasta Eurooppaan. Alkoi valjeta, ettei pörssikursseissa rajuja pudotuksia aiheuttanut virus ollut normaali nuha, mutta että maailman pysäyttävä pandemia.
– Markkinahan on jossain mielessä odottanut jotain uutta Brexitin ja Trumpin kauppasodan jälkeen. Kaikki uhat olivat olemassa, mutta silti kurssit ovat nousseet. On puhuttu, että joku muu uusi syy voi saada aikaan erilaista turbulenssia. Onko tämä koronavirus nyt sellainen? Saattaa olla, pohti Saarinen.
Työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto myönsi HS Viikon haastattelussa (15/2020) arvelleensa maaliskuussa, että käynnissä on vain kurssien korjausliike. Nyt hän on varma, että koronavirus on jotain muuta kuin talouskriisi, joita menee ja tulee.
Murron työtä on hallinnoida yli 40 miljardin euron sijoitussalkkua, yhtä Suomen suurimmista.
– Länsimaissa tehtiin kollektiivinen virhearviointi. Mielsimme koronaviruksen kiinalaiseksi, aasialaiseksi ongelmaksi. Arvioinnin hinta on historiallisen suuri, Murto sanoi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.