Elämä ei suo enää urheilulle aivan yhtä paljon aikaa kuin joskus aiemmin, mutta Jesse Kylänpää on edelleen kova luu kotimaisilla vesillä. Eurajokelainen purjehti viime viikonloppuna kolmanteen Finnjollien Suomen mestaruuteensa Porissa. Aiemmat SM-kullat ovat vuosilta 2014 ja 2018. Tuorein tuli lopulta ylivoimaiseen tyyliin.
– Olosuhteet olivat isojen miesten olosuhteet, keliä oli riittävästi. Porille ominaiset isot aallot ja kova tuuli sopivat meikäläiselle, Kylänpää kuvailee.Voimakas länsituuli puhalsi Kallon vesillä siihen malliin, että kolmesta kisapäivästä yksi peruttiin.
– Se oli oikea päätös, koska 90-prosenttisesti osallistujat eivät olisi selvinneet ehjin nahoin. Olisi tullut kalustevaurioita ja muuta, Kylänpää toteaa.
Purjehditusta seitsemästä lähdöstä Kylänpää voitti viisi ja kahdesti toinen. Saattoi olla Kylänpäälle eduksi, että luokan ykkösnimi Oskari Muhonen purjehti samaan aikaan EM-regatassa Puolassa alle 23-vuotiaiden hopealle ja avoimen sarjan sijalle 18. Muhonen voitti saman ikäluokan maailmanmestaruuden kaksi viikkoa sitten Ranskassa.
Porin paikallaolijoista Kylänpään vauhti oli kuitenkin suvereenia. Miksi?
– Olen kaikista isoin purjehtija, hän vitsailee, mutta jatkaa:
– Venevauhti oli vain erinomainen. Olin noissa olosuhteissa yksinkertaisesti sen verran nopeampi kuin muut. Vaikka tämä oli Suomen mestaruuksistani varmasti ylivoimaisin, oli se myös raskain. Paikat ovat vieläkin kipeät.
Eurajokelainen kantaa ylpeänä RPS:n värejä
Kylänpää, 31, pääsi parantelemaan kipeitä lihaksia työpaikalle. Hän työskentelee Helsingissä sähköturvallisuustuotteita valmistavan Katkon tulosyksikön päällikkönä.
Vaikka Kylänpää laskee harjoitelleensa säännöllisesti Rauman seudulla viimeksi kahdeksisen vuotta sitten, hän edustaa edelleen Rauman Purjehdusseuraa.
– Se ei tule muuttumaan mihinkään. Siellä on kilpapurjeh- dusura aloitettu, joten olen ylpeänä eurajokelaisena RPS:n väreissä, Kylänpää vakuuttaa.
Eikä ura ole ollut ollenkaan hassumpi, sillä kolmen SM-kullan lisäksi Kylänpää on edustanut Suomea arvokisoissa viidesti.Hän on ollut mukana MM-kisoissa vuonna 2013 Viron Tallinnassa, 2014 Espanjan Santanderissa, 2015 Uuden-Seelannin Takapunassa, 2017 Unkarin Balatonfüredissa ja 2019 Australian Melbournessa.
MM-vedet kiehtovat jatkossakin, vaikka purjehdukseen ei irtoa enää niin paljon aikaa kuin esimerkiksi opiskeluvuosina.
– Purjehdus on aina ollut mulle harrastus, tapa liikkua ja urheilla. Nykyään se menee työssäkäyvänä ihmisenä ehkä kuntourheilun puolelle, Kylänpää kertoo.
– Kun arkiruutiineihin kuuluu kahdeksan tunnin työpäivä ja vähän muutakin, ei purjehdukselle yksinkertaisesti jää niin paljon aikaa kuin aikaisemmin opiskelijana tai erilaisessa työtilanteessa. Purjehdustunnit ovat vähentyneet huomattavasti siitä, mitä ne olivat vaikka viisi vuotta sitten.
Kuudennet MM-kisat kiinnostaisivat
Kylänpää käy Helsingissä vesillä kerran pari viikossa treeniporukassa, jossa noin puolet veneistä oli mukana Porin SM-kisoissa. Ja vaikka Kylänpää urheileekin omaksi ilokseen, on mukana edelleen tiettyä tavoitteellisuutta.
– Kun teen jotain, yritän tehdä sen tehokkaasti ja tosissaan. Joku pointtihan on oltava, miksi käy hikoilemassa punttisalilla, pyörän päällä tai lenkillä. Se on tehtävä, että olisi sitten kisoissa jossain kunnossa.
Seuraavien arvokisojen järjestäminen on koronapandemian takia hämärän peitossa.
– Missä ja koska kisat sitten ovatkin, ajatus on osallistua ja mennä yrittämään parhaansa. Finnjollalla purjehtimista jatkan joka tapauksessa ja tavoitteena on puolustaa ensi vuonna Suomen mestaruutta.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.