Juhani Jylhä ja Esa Isaksson ystävystyivät jo teinipoikina lujasti. He pelasivat yhdessä ensin Lukossa, sitten maajoukkueessa, seuraavaksi HIFK:ssa ja lopuksi uudelleen Lukossa.
Maajoukkuematkoilla he olivat yleensä kämppäkaveruksia.
– Kyllä "Jussin" kanssa on tahkottu maailmaa. Melkein hän oli kuin veli, Isaksson luonnehtii.
Luonnollisesti Isaksson oli yksi ensimmäisistä, jotka perjantaiaamun suruviesti tavoitti. Jylhä oli kuollut yöllä.
Ystävysten viimeiseksi jäänyt kohtaaminen on muutaman viikon takaa. Tuolloin Isaksson vieraili vanhan pelikaverinsa luona yhdessä HIFK-ajan ketjun kolmannen lenkin Jorma Thusbergin kanssa.
– Jutut olivat kuin "Jussilla" aina, kun hänet viimeisen kerran näin. Pää pelasi ja juttu luisti, Isaksson luonnehtii.
Jylhä oli kuollessaan 71-vuotias. Helsingin IFK muisti entistä pelaajaansa joulun alla ja toimitti hänelle Rauman-vierailunsa yhteydessä paidan.
Jylhä ei itse enää tällä kaudella jäähallilla pystynyt käymään, mutta paitansa hän sai poikansa Jukka-Pekka Jylhän kautta. Ele lämmitti mieltä.
– Sillä jaksolla oli merkitystä. Se oli menestyksen kannalta yksi onnellisimpia aikojani, Juhani Jylhä sanoi haastattelussa.
– Siellä tuli opiskelut käytyä ja kiekossa menestystä. Ihan kiva, kun joku käy vielä verestämässä vanhoja muistoja.
Jylhä edusti HIFK:ta kolme kautta ja voitti seuran väreissä Suomen mestaruudet 1969 ja 1970. Jälkimmäisellä mestaruuskaudella Jylhä oli HIFK:n paras pistemies.
Tehokkaimman talvensa Jylhä ja Isaksson pelasivat kaudella 1970–71. Tuolloin Isaksson oli SM-sarjan pistepörssin kakkonen ja Jylhä kolmonen. Kaksikon edelle kiilasi vain Ässien Veli-Pekka Ketola.
Jylhän tehosaldo 30 pelissä oli 27+13=40. Maalikuninkuuteen asti osumat eivät riittäneet, sillä HIFK:n puolustaja Juha Rantasila laukoi 30 maalia.
– Jos tarinoista puhutaan, niin niitä "Jussilla" olisi riittänyt vaikka miten pitkään. Helvetin kiva kaveri, Isaksson kuvailee.
Yhteisiä tarinoita on helppo kaivaa myös Isakssonin muistoista.
– Carl Brewer motkotti joskus puolustuspelistä. Sanoi, että voisi puolustaa enemmän. "Jussi" melkein suuttui, että hänen sopimuksessaan lukee kyllä hyökkääjä, Isaksson muistelee.
– Olen itsekin usein vitsaillut, ettei hän tiennyt, millaista elämä siniviivan toisella puolella on. Mutta hän oli armoitettu maalintekijä ja hämmentäjä.
Juhani Jylhä pelasi SM-sarjassa ja SM-liigassa yhteensä 236 ottelua ja teki niissä 124 maalia. Kahdella kaudella hän edusti Lukkoa Suomen sarjassa, huikein tehoin: 26 ottelua, 26 maalia ja 18 syöttöä.
Lukossa Jylhä saavutti hopean 1966 ja pronssin 1965. Suomen cupia Jylhä juhli Lukon paidassa 1964.
Jylhä edusti Lukkoa 1964–1968 ja uudestaan 1971–1976.
Kahdesti mies sai kantaa Suomen paitaa MM-kisoissa.
– Hän oli suoraviivainen pelaaja. Kun sai hänelle annettua vauhtiin syötön, niin saattoi melkein suoristaa selkänsä ja alkaa valmistautua aloitukseen. Niin kliininen hän oli, Isaksson kehuu.
Lukko kunnioittaa Juhani Jylhän poismenoa hiljaisella hetkellä ennen lauantain Tappara-ottelua.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.