Juuso Aallon mennyt kausi oli vaikea. Vaikka hän ei etukäteen suostunut ottamaan paineita, oli taitavan keskikenttäpelaajan varaan laskettu paljon.
Aalto palasi tuttuihin maisemiin viiden vuoden ammattilaisuran jälkeen. Kierroksellaan SJK:ta, Jippoa ja EIF:iä edustaneen raumalaisen tiedettiin, ja niiden odotettiin tuovan tehoja.
Asetelmat napsahtivat kuitenkin uusiksi jo toukokuussa, kun polven sivuside repesi vierasottelussa Peimari Unitedia vastaan.
Ja aivan kuin siinä ei olisi ollut tarpeeksi, saman kauden aikana petti vielä takareisi.
Aalto kuitenkin astui esiin sillä hetkellä, kun häntä eniten tarvittiin. Käytännössä kuukauden treenitauon jälkeen hän veti Pallo-Iirojen paidan päälleen kotiottelussa Maskun Palloseuraa vastaan.
Pelituntuma oli tiessään, mutta Aalto ei antanut sen haitata. Hän taiteili joukkueensa johtoon uransa ensimmäisellä puskumaalilla ja vapautti lopulta Emeniken viimeistelemään osuman, joka sinetöi sarjanousun.
Nyt Aalto pääsee nauttimaan nousun hedelmistä. Hän on allekirjoittanut vuoden jatkosopimuksen Pallo-Iirojen kanssa.
– Kyllähän sitä aina johonkin Real Madridiin haluaisi mennä, mutta mitään niin kiinnostavaa ei tullut eteen, että olisin tarttunut, Aalto toteaa.
– Ei mulla ollut mitään pakottavaa tarvetta päästä muualle pelaamaan. Raumalla pelataan pitkästä aikaa Kakkosta, ja se on hieno asia. Nyt Pallo-Iirot on taas siellä, mihin se vähintään kuuluu.
Viime kauden toiseksi tehokkain
Hieno asia on myös 28-vuotiaan Aallon jatko. Vaikka keskikenttäväkkärä oli ison osan peleistä sivussa, hän pystyi viimeistelemään viime kaudella seitsemän maalia.
Isomman maalimäärän, 10, pystyi lyömään tauluun vain Emenike.
– Tämä on fantastinen sopimus seuralle. Samalla tämä on näyttö siitä, että haluamme menestyä tulevalla kaudella, Iirojen päävalmentaja Scott Green hehkuttaa tiedotteessa.
Aallon ja Emeniken panos joukkueen voittoihin oli kaikilla tavoin merkittävä, sillä Pallo-Iirot hävisi viime kaudella vain kerran, kun Aalto ja Emenike olivat molemmat kokoonpanossa.
– Aika puolikuntoisena pelasin loppukauden, Aalto myöntää.
– Paussi tuli hyvään kohtaan. Sain pistää paikat kuntoon ja pelata vähän futsalia. Kuuden tai seitsemän viikon tauko ehti tulla peleistä.
Lepo hoiteli vaivat kuntoon, eikä leikkauksia tarvittu. Aalto oli joulukuussa yhden viikon mukana uuden valmentajan Scott Greenin harjoituksissa, palasi treeneihin viime viikolla ja allekirjoitti sopimuksen maanantaina.
– Ei mulla ollut mikään kiire. Halusin katsoa, mikä uusi valmentaja on miehiään ja haluaako hän edes mua, Aalto huomauttaa.
Syksyllä lepoa kaipasi paitsi kroppa, myös mieli.
– Kauden jälkeen ehkä suurin fiilis oli helpotus. Tuntui, että kaikki tiesivät sen tavoitteen. Nyt tehtiin se, mitä pitikin. Ei tullut kenellekään yllätyksenä, että noustiin, Aalto painottaa.
– Kakkonen on paljon parempi sarja, joten varmasti kovempia pelejä tulee kuin moneen vuoteen. En mä silti lähtisi nöyristelemään. Ja rehellisesti sanottuna mulla jäi paljon hampaankoloon viime kaudesta. En päässyt näyttämään parastani.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.