Jyräävätkö Tampereen seurat hulppean rahantekokoneensa turvin Lukolta karkuun? – näin kommentoi Tapparan toimitusjohtaja

Tampereen uudelle hulppealle areenalle siirtynyt Tappara takoi heti jättivoiton. Mika Aro kertoo, mihin euroja sijoitettiin.

Ilves-Hockey Oy: liikevaihto 11,1 miljoonaa euroa, voittoa 2,4 miljoonaa euroa. Tamhockey Oy: liikevaihto 12,5 miljoonaa euroa, voittoa 1,4 miljoonaa euroa.

Tampereen uusi areena näkyi Tapparan ja Ilveksen viimeisimmällä tilikaudella (1.5.2021–30.4.2022) hätkähdyttävällä tavalla.

Ennätystulokset kertovat omaan kieltään siitä, kuinka massiivinen vaikutus uudella areenalla on tamperelaisseurojen toimintaan.

– Areena vaikuttaa kaikilla aspekteilla, Tapparan toimitusjohtaja Mika Aro tiivistää.

– Uskon, että pitkässä juoksussa areena parantaa tamperelaisten seurojen mahdollisuuksia menestyä niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin kilpailussa. Lisäksi uskon, että esimerkki vauhdittaa muilla liigapaikkakunnilla vireillä olevia rakennus- ja uudishankkeita.

”Pelkkä raha ei tuo menestystä”

Kun katse vaeltaa Tappara–Lukko-ottelussa Nokia Areenan palatsimaisissa puitteissa, hulppeilla (joskin puolityhjillä) lehtereillä ja käytävien loputtomassa ravintolavilinässä, mieleen tulee kysymys.

Miten Tappara ja Lukko voivat tulevaisuudessa taistella SM-liigassa samoista kärkipään sijoituksista, jos toinen takoo vuosittain miljoonaluokan voitot ja toinen miljoonaluokan tappiot?

Jo lähtökohtaisesti yli 400 000 asukkaan Tampereen kaupunkiseutu ja noin 65 000 asukkaan Rauman seutukunta ovat liigaseuroille aika erilaiset talousalueet.

Rauman Lukko Oy teki viimeisimmältä tilikaudeltaan, mestaruusvuodelta 2021, yli 2,4 miljoonan euron liiketappion. Okei tiedetään, nerokas omistusjärjestely (Raumalaiskiekkoilun Tuki ry/Contineo-konserni) on antanut jo vuosikymmenet oman selkänojansa.

Mutta tekevätkö Tampereen jättiareenan jättituotot tulevaisuudessa jo sellaisen eron, joka ei ole enää siivottavissa kiinni? Ja jos Lukko pystyisikin yhä painimaan Tapparan kanssa samassa sarjassa, miten käy muiden pienempien liigaseurojen?

– Jos olotila olisi pysyvästi sellainen, että ero vuosituloksissa olisi kaksi miljoonaa, se varmasti vaikuttaisikin resursseihin, mitä voi satsata urheiluun, Tappara-pomo Aro sanoo, mutta jatkaa:

– Liigaseurojen resursseilla on kuitenkin jo nyt eroavaisuuksia, mutta silti kuka tahansa seura voi voittaa kenet tahansa mikä tahansa ilta. Pelkkä raha ei tuo menestystä, vaikka totta kai auttaa sen tavoittelussa.

Aro ottaa vielä esimerkin Mestarien liigasta, jossa Tappara kohtaa välierissä (10.1. ja 17.1.) EV Zugin. Sveitsiläisseuran taustakonsernin liikevaihto oli viime tilikaudella yli 33 miljoonaa euroa.

– CHL:ssä joutuu jo välieriin päästäkseen voittamaan joukkueita, joiden pelaajabudjetit ovat kaksin- tai kolminkertaisia SM-liigan kärkijoukkueisiin verrattuna.

Miljoonavoitto ei näy heti joukkueessa

Koko totuutta luvut eivät kerro, mutta tälle liigakaudelle Tappara (2,95 miljoonaa) ja Lukko (2,9 miljoonaa) ilmoittivat samansuuruiset pelaajabudjetit.

Tappara satsaa joukkueeseen 150 000 euroa enemmän kuin viime kaudella ja peräti noin miljoonan enemmän kuin kymmenisen vuotta sitten.

– Ei voi ajatella niin, että 1,4 miljoonan euron liikevoitto näkyy suoraan pelaajabudjetissa. Näkisin näin, että uuden areenan myötä liikevaihto on noussut, mutta myös kulut ovat kasvaneet, Aro toteaa.

Hänen mukaansa Tapparan kulupuolta kasvattavat muun muassa areena- ja aitiovuokrat sekä isomman ottelutapahtuman tuomat henkilöstökulut. Tapparalla on esimerkiksi Nokia Areenan pääsisäänkäyntiä vastapäätä uudet toimisto-, shop- ja ravintolatilat.

Siinä missä Lukko teki miljoonainvestoinnin Äijänsuon jäähallin digitaalipintoihin, Tapparalla vastaava oli Aron mukaan uusien pukuhuonetilojen rakennuttaminen.

Tappara teki kuitenkin noin kolme miljoonaa euroa suuremman liikevaihdon kuin parhaina vuosinaan vanhassa kotihallissaan Hakametsässä. Luulisi, että nähdyillä miljoonavoitoilla Tappara ja Ilves painivat Suomessa pelaajamarkkinoilla tulevaisuudessa omassa kastissaan.

– Taloudellinen ympäristö on vielä käytännössä samanlainen kuin Hakametsän aikana. Tästä eteenpäin areena toivottavasti parantaa kilpailukykyämme pelaajamarkkinoilla, mutta tällä hetkellä merkittävää eroa aiempaan ei vielä ole, Aro jarruttelee.

– Eikä se ole automaatio, että miljoona jää viivan alle joka vuosi. Viime kaudella meni kaikki nappiin myös urheilullisesti (mestaruus), mikä edesauttoi taloudellista tulosta.

Isot rahat tulevat isoista peleistä

Siitä lähtien, kun Antti Saarela takoi hattutempun areenan avajaisottelussa 3. joulukuuta 2021, SM-liigassa on pelattu 24 ottelua, jotka ovat vetäneet yli 10 000 katsojaa.

Se on yhtä paljon kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana yhteensä, kun Jokerit ja Helsingin areenakin valjastettiin KHL-teatterin näyttämöksi.

2020-luvun kymppitonnipeleistä 21 on pelattu Tampereella, loput kolme Turussa.

Nimenomaan näissä peleissä Tapparan kassakone on kilkattanut kovilla kierroksilla.

– Edelleen on otteluita, joissa käy se 5 000 ihmistä, mikä on pieni määrä meille. Sillä ei vielä makseta joukkueen palkkoja, vaan saadaan nippa nappa tapahtumat kulut peittoon.

– Mutta kiinnostavissa peleissä voimme saada sen 8 000, 10 000 tai jopa täyden hallin (13 000). Isoista peleistä muodostuu se ansainta, millä maksetaan kokonaisuus, Aro avaa.

Periaatteessa kaikkien pudotuspelijoukkueiden kannattaisi toivoa, että Tappara ja Ilves pelaavat pitkän kevään. Välieristä eteenpäin pudotuspelituotot kerätään yhteisen pottiin, josta kaikki seurat saavat siivunsa.

Lukon vetovoima vastustajana kasvussa

Aron näppituntuman mukaan Lukon vetovoima vastustajana on kasvussa. Kun Lukko tuli kylään torstaina, Tappara odotti tavoitekeskiarvonsa mukaista lähemmäs 7 000 katsojaa.

Toive ylittyi, sillä ilman sen suurempia markkinointimetkuja yleisömääräksi kirjattiin 7 709.

Tappara ja Lukko ovat kohdanneet viimeisen kymmenen vuoden aikana pudotuspeleissä seitsemän kertaa, mikä on näkynyt toimitusjohtajan mukaan katsojamäärissä jo negativiisesti.

– Tamperelaiset osaavat yleensä arvostaa hyvää urheilua, mutta Lukko-sarjoissa alkoi huomata, että väkeä oli paikalla vähemmän kuin pelin taso olisi edellyttänyt, Aro sanoo.

Paikallisvastustaja Ilves on luonnollisesti Tapparalle yleisömäärien kannalta paras vastustaja. Sen jälkeen Aron mukaan eniten yleisöä kiinnostavat Kärpät ja HIFK, sitten seuraavassa aallossa perinteiset seurat, kuten TPS, Lukko, JYP ja HPK.

Aro harmittelee, että torstaille 24. marraskuuta kavailtu Tappara–Lukko peruuntui ja siirrettiin maanantaille 6. helmikuuta.

– Se olisi ollut pikkujoulupeli, johon oli tulossa paljon yleisöä, ja meillä oli kaikki aitiot ja VIP-tilat suurimmalta osin myyty. Kun peli siirtyi eri ajankohtaan, aitiovaraukset purkaantuivat siltä osin.

Haastattelun lopuksi Aro haluaa vielä oma-aloitteisesti erikseen kehua Lukkoa yhdestä asiasta.

– Arvostan, miten Lukko on pystynyt pitämään useampia kausia hyviä ulkomaalaispelaajia Raumalla. Koko liigankin kannalta katsojille on kiva, että mukana on nimiä, jotka ovat ehtineet tulla tutuiksi.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut