Jääkiekkoliigassa otettiin joulun alla käyttöön akvaariokypärät. Kuva: Juha Sinisalo
Koronapandemia hiljensi urheilumaailman maaliskuussa 2020. Seisaus oli globaali ja täydellinen, mutta Suomessa liikuntapaikkoja availtiin nopeasti huippu-urheilijoille.
Määräykset muun muassa pilkkoivat ryhmäkoot niin, että kahvakuulasta uhkasi tulla ainoa ystävä. Silti esimerkiksi yleisurheilijat Aaron Kangas, Annimari Korte, Topi Raitanen ja Kristian Pulli ponnistivat vaikeuksista huipputuloksiin.
– Yhteistyö kaupunkien ja kuntien sekä toisaalta lajiliittojen ja akatemioiden kanssa toimi erinomaisesti. Sen ansiosta urheilijat saattoivat jatkaa ammatinharjoittamista ja harjoitella vastuullisesti, Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Lehtimäki muistelee kevään operaatiota.
– Onnistuimme aikamoisen hyvin.
Kovimmille joutui ammattilaisurheilu, kun talven palloilusarjat ensin keskeytettiin ja lopulta otteluita pelattiin myös tyhjille katsomoille. Ja talvilajit ovat pandemian toisessa aallossa uudestaan ahdingossa.
Yhteistyö ja harjoitusrauha
Koronan toinen aalto pakotti kiekkoilijat akvaariokypäriin. Muu urheiluväki pukeutui kasvomaskeihin. Ensin toimitsijat, sitten urheilijat, valmentajat ja media sekä vähitellen yleisö.
Turvaohjeista viestittiin kaikin kanavin. Työhön valjastettiin myös urheilijat.
– Viestinnällisesti suurin haaste liittyi varmasti yhtämittaisuuteen, kun teimme yhteistyötä 80 järjestön kanssa, Lehtimäki kertoo.
– Pyrimme yhteiseen viestiin. Urheilijat ja muut toimijat oivalsivat asian hyvin, ja siitä olen ylpeä. Toisaalta se ei yllättänyt, sillä urheilun ammattilaiset ovat tottuneet sopeutumaan muuttuviin tilanteisiin.
Ensi vuonna myös urheilu yrittää rokotteen turvin "uuteen normaaliin". Korona-aika on opettanut järjestötasolla yhteistyötä ja ehkä jotain myös valmennuksellisesti.
– Koronarajoitukset toivat kevääseen tietyn rauhan, kun kilpailut oli peruttu. Siitä voi löytyä totuuksia myös jatkoon, Lehtimäki arvioi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.