Kun tieto Alina Rosendahlin vuoden jatkosopimuksesta lävähtää Otanlahden pesäpallostadionin tulostaululle, vakiopaikallaan päätykatsomossa istuva Timo Rajala saa muutamassa sekunnissa tuntea pienen verbalisen piikin ihollaan.
Toriparlamentin vakiokasvoihin kuuluva Turo Ihalainen huomauttaa takaoikealta, että piti tehdä vain kahden vuoden jatkosopimuksia.
Lohkaisu saa monen kuuloetäisyydellä istuvan suupielet kaartumaan hymyyn.
Myös Rajalaa vain hymyilyttää. Vuodenkin jatko nuorelle Feran omalle kasvatille on hyvä asia.
Kuittailuunkin Rajala on tottunut. Vuodet Lukon toimitusjohtajana tekivät hänestä yhden Rauman tunnetuimmista ihmisistä, ja pesäpallokatsomossakin hän on tuttu näky – on ollut jo vuosikausia.
Harvempi kuitenkin tietää, miten merkittävässä roolissa mies on nykyään Rauman Ferassa.
Lukon toimitusjohtaja ei voinut ottaa isoa roolia
Pesäpallo on lajina kiinnostanut Rajalaa jo parikymmentä vuotta. Liekin herättivät Helsingissä vietetyt vuodet, jolloin hän kävi seuraamassa Hyvinkään Tahkon ja Kaisaniemen Tiikereiden pelejä.
Enää rooli ei kuitenkaan ole vain katsojan, vaan Rajala on vähä vähältä hivuttautunut lähemmäs pesäpallon ydintä. Pian vuosikymmenen verran hän on kuulunut Feran hallitukseen, ja tänä kesänä hän vastaanotti toisenkin luottamustoimen: Rajala valittiin kesäkuussa Superpesis Oy:n hallitukseen.
Rajalan taival Lukon toimitusjohtajana päättyi keväällä 2021, jolloin sinikeltaiset juhlivat Suomen mestaruutta. Sen jälkeen hänen roolinsa Ferassa on hiljalleen kasvanut.
– Kun Fera alkoi pelata Rauman Lukon nimellä, menin hallitukseen. Jos mietitään Lukkoa, niin onhan se ihan eri asia kuin Fera. Toisessa puhutaan ammattilaisurheilusta, toisessa amatööri- tai puoliammattilaisurheilusta, Rajala huomauttaa.
– En voinut silloin olla niin aktiivinen Feran toiminnassa. Olin seuraaja. Nyt kun en ole enää Lukossa mukana, voin ottaa eri tavalla vastuuta.
Mukana taloudenhoidossa ja pelaajaneuvotteluissa
Nyt Rajala on Ferassa mukana talous- ja kilpailutiimeissä. Taloutta hän hoitaa yhdessä Teppo Kauppilan kanssa, ja kilpailutoiminnassa aisaparina on Seppo Lindroos.
Rajala on siis isossa roolissa rakentamassa Feran naisten superpesisjoukkuetta.
– On sovittu, että mun tehtäväni on ollut kiinnittä omia pelaajia eli tehdä jatkosopimuksia niiden kanssa, joiden näemme olevan eteenpäinmeneviä, Rajala valottaa.
– Meillä on myös yksi ulkopuolinen ihminen, joka tekee töitä meille. Hän kontaktoi ulkopuolisia pelaajia ja käy neuvotteluja heidän kanssaan.
Nimen Rajala jättää kertomatta.
– En halua tuoda sitä julkisuuteen, koska hän ei kuulu seuraorgantisaatioon. Käytännössä hän toimii pelinjohdon, mun ja Sepon ohjeiden mukaan, Rajala linjaa.
Moni puhunut jo ääneen mestaruuden tavoittelusta
Rajalan neuvotteluiden tuloksista Fera on toistaiseksi julkaissut Ilona Hakoniemen, Jasmin Andreasenin, Fanny Lahtisen, Aino Tanhuan, Aurora Frantsilan ja Hulda Alasen kahden vuoden sekä Alina Rosendahlin ja Miia Puolakan vuoden mittaiset jatkosopimukset.
– Meidän tilanteemme on tosi hyvä. Meillä on nuoria pelaajia, ja olemme saaneet heitä jatkamaan, Rajala huomauttaa.Huomionarvoista on ollut, että moni pelaaja on sopimuksen julkaisun hetkellä puhunut mahdollisuudesta menestyä, jopa mestaruudesta. Vastaavia kommentteja ei aiemmin ole totuttu kuulemaan.
Näkyykö tässä Timo Rajalan kädenjälki?
– Sanotaan niin, että olen tuonut asian esille, että mestaruudesta pitää uskaltaa puhua ääneen. Voi olla, että sitä ei saavuteta, mutta jos ei edes uskalla sanoa asiaa ääneen, niin silloin sitä ei ainakaan voi tapahtua, Rajala vastaa.
Nuoret pelaajat ovat nyt halunneet jatkaa
Toistaiseksi raumalaisessa naispesäpallossa on nähty vasta yhdet mitalijuhlat, kun syksyllä 2015 pelaajien kauloihin ripustettiin pronssimitalit. Tuolloin Feran edustusjoukkue pelasi Lukon nimellä ja logolla.
Juniorisarjoissa taas mitalijuhlat ja jopa kultajuhlat ovat Raumalla jo perinne. Feran ongelmana on ollut menestyksen siirtäminen B-tytöistä naisiin.
– On ollut se ongelma, että pelaajat ovat lähteneet. Me olemme menettäneet ne pelaajat siinä vaiheessa, kun heiltä on lukio loppunut ja on tullut seuraavan asteen opintojen aika. Nyt me saimme ne pidettyä, Rajala toteaa.
Mikä nyt oli toisin?
– He näkevät sen asian, että nyt meillä on mahdollisuus haastaa isompia. He uskovat tuohon.
Fera nyt kuin Lukko kymmenen vuotta sitten
Seuraava askel olisi luonnollisesti saada houkuteltua Raumalle korkean profiilin vahvistuksia muiden paikkakuntien seuroista.
– Se ei ole tällä hetkellä helppoa. Oikeastaan me olemme sillä tiellä ihan alkutekijöissä. Tilanne on ihan sama, kuin jos mietitään kymmenen vuoden takaista Lukkoa. Kun ei ole mahdollisuutta tarjota näkymää, että pärjätään joukkueena ja että yksilöt pääsevät siinä esille, niin et sä niitä pelaajia saa, Rajala tietää.
– En mä usko, että Vili Saarijärvi olisi tullut 2007, 2008 tai 2009 Rauman Lukkoon. Siinä vaiheessa kun hän meille tuli, me pystyimme osoittamaan, että täällä voit voittaa mestaruuden ja päästä itse esille. Siitä tulee se imu.
”Talous pitää saada kuntoon, että pärjää”
Timo Rajala aloitti Lukon toimitusjohtajana vuonna 2007 ja ehti hoitaa tehtävää 14 vuotta. Siinä aikaikkunassa Lukon liikevaihto kolminkertaistui, ja mestaruuden lisäksi raumalaiset saavuttivat kaksi muutakin mitalia.
– Lukossa pystyttiin tekemään ihan hyvä nousu. Kun menin Lukkoon, pelasimme monta vuotta säälipleijareita. Hiljalleen pystyimme kasvamaan top4-seuraksi, Rajala huomauttaa.
– Feralla on nyt sama tilanne. Olemme olleet sijoilla 6–8, mutta haluamme nousta top4-seuraksi seuraavien vuosien aikana. Se vaatii pikkuisen lisää paukkuja talouspuolelle.
Juuri talouden päälle Rajala varmasti ymmärtää. Kun hän tarttui Lukko Oy:n ruoriin, yhtiön liikevaihto oli 3,2 miljoonaa euroa.
Parhaimmillaan se nousi Rajalan aikakaudella yhdeksään miljoonaan.
– Talous pitää saada kuntoon, että pärjää. Kun talous on riittävän hyvässä kunnossa, sulla on mahdollisuudet menestyä.
Mukavaa vastapainoa arkiselle aherrukselle
Lukon toimitusjohtajana Rajala oli välillä lähes ympärivuorokautisesti kiinni työssään ja sitä kautta urheilussa. Pesti oli näkyvä, ja kritiikki välillä kovaa.
Nyt ne vuodet ovat takana, ja varsinaisena päivätyönään Rajala toimii Isojoen Konehalli Oy:n eli IKH-ketjun jälleenmyyjänä Raumalla.
Jääkiekon suhteen hän on nykyään aktiivinen penkkiurheilija, mutta varsinaisesti intohimo urheiluun ei ole kadonnut mihinkään.
– Tämä on mukavaa vastapainoa arkiselle aherrukselle, Rajala toteaa.
– Mutta miksi urheilua tehdään? Sitä tehdään sen takia, että voittaa jotain. Me Ferassa haluamme käytännössä olla top4-seura Suomessa, mikä tarkoittaa periaatteessa mahdollisuutta voittaa mestaruus. Sen taakse sitten kätkeytyy paljonkin.
Tavoitteena tehdä pesäpallosta isompi
Pesäpalloliitto ilmoitti keväällä, että Superpesis Oy nostetaan takaisin toimintaan ja kertoi samalla yrityksen vastuuhenkilöistä.
Raumalaisittain yksi nimi oli kiinnostavuudessaan ylitse muiden. Timo Rajala astui sisään pesäpallon pääsarjojen omaan organisaatioon.
Superpesis Oy oli ollut olemassa jo 1990-luvulta lähtien, mutta vuonna 2019 se ajettiiin alas. Nyt uuden nousun veturi on Sotkamon Jymyn vahva taustahahmo Juha Tanskanen, josta tuli myös Superpesis Oy:n hallituksen jäsen.
Hallitukseen kuuluvat myös puheenjohtaja Vesa Karjalahti, entinen kolmen lajin maajoukkuepalloilija ja huippugolffari Hanna Teerijoki, Haloo Helsinki -yhtyeen muusikko Jere Marttila sekä Timo Rajala.
Yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin entinen Mestis-pomo Olli Aro ja myyntijohtajaksi kokenut pesäpallopersoona Risto Ojanperä.
– Mä olen ollut aika pitkään urheilubisneksessä mukana. Tapasin Tanskasen, ja hän kertoi tavoitteista. Mukaan lähti erilaisia ihmisiä, jotka tuovat omat osaamisalueensa mukaan, Rajala sanoo.
Virallisesti Superpesis Oy:n toiminta käynnistyi tässä kuussa, ja yhtiön hallitus kokoontuu ensimmäisen kerran syyskuun alkupuolella.
– Alustava strategia on tehty, mutta en ehkä lähde sitä sen enempää tässä avaamaan, Rajala toteaa.
– Strategia on tarkoitus lyödä kiinni neljäksi vuodeksi. Tavoite on kasvattaa pesäpalloa ja pesäpallon näkyvyyttä.
Muutama virallinen tavoite on jo lausuttu. Sekä Superpesiksen katsojamääriin että seurojen talouteen tavoitellaan 50 prosentin kasvua vuoteen 2026 mennessä.
– Tavoitteena on tehdä pesäpallosta isompi kuin tällä hetkellä. Naispesäpallohan on jo selvästi suosituin naisten palloilulajeista, ja miesten yleisömäärät liikkuvat samalla tasolla miesten jalkapallon kanssa, Rajala huomauttaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.