Kaukalossa on paha pitää turvavälejä – "Pyrimme olemaan niin varovaisia kuin ikinä"

Infektiolääkärit ovat todenneet, että pelkkä pelitilanne riittää koronaviruksen tarttumiseen. Lukko on rajoittanut liigapelaajiensa sosiaaliset kontaktit minimiiin ja tehnyt tiukkoja sääntöjä.

Syyskuun ensimmäinen viikonloppu käynnisti virallisesti kotimaisen kiekkokauden, kun juniorisarjat pyörähtivät käyntiin.

Välittömästi käsiin lävähti myös kauden suurin uhkakuva. Avausviikonlopun jälkeen julkisuudessa on laskettu enemmän kaukalossa olleiden joukkueiden koronavirustartuntoja kuin sarjapisteitä.

Tartuntaketjun päässä on Mikkelin Jukurit, jonka A-juniorit pelasivat ensimmäiset pelinsä HPK:ta ja KooKoota vastaan.Jukurien A:ssa todettiin lopulta 22 koronavirustartuntaa.

KooKoo tiedotti keskiviikkona, että tartunnan saaneita on heidän joukkueessaan nyt yhdeksän. Lukumäärä kasvoi keskiviikkona kahdella.

HPK puolestaan kertoi keskiviikkona kuudesta uudesta koronavirustartunnasta. Hämeenlinnalaisilla tartuntoja on nyt yhteensä 14.

Tartunnoilta eivät ole säästyneet edes tuomarit. Jääkiekkoliiton huippusarjapäällikkö Harri Ahola vahvisti Hämeen Sanomille, että kaksi tuomaria on saanut koronavirustartunnan.

”Pelkkä pelitilanne riittää tarttumiseen”

Tartuntaketjuja selvittäneet infektiolääkärit eri sairaanhoitopiireissä ovat tulleet samaan johtopäätökseen. Pelaajien koronavirustartunnat ovat peräisin kahdesta pelistä.

Ilta-Sanomien haastattelemat infektioylilääkärit Janne Mikkola Kanta-Hämeen keskussairaalasta ja Risto Pietikäinen Kymenlaakson keskussairaalasta antoivat yhtenevät näkemykset.

Pelaajilla ei ollut kaukalon ulkopuolella lähikontaktia vastustajan joukkueen kanssa, ja peleissä oli noudatettu kaikkia Suomen Jääkiekkoliiton ohjeita ja varotoimia.

– Meillä on selvä tuntuma, että pelkkä pelitilanne riittää tarttumiseen. KooKoon pelaaja on sanonut selvästi, ettei ollut Jukurien kanssa muuten tekemisissä kuin pelitilanteessa. Ja hänet on todettu positiiviseksi, Pietikäinen kommentoi Ilta-Sanomille.

Aiemmin lääkäreillä oli ollut käsitys, että jääkiekko-ottelun kontaktit olisivat niin lyhyitä, etteivät ne altistaisi koronatartunnalle. Nyt käsitystä on pakko muuttaa.

– Se on opiksi otettu, että jos jääkiekossa vastustajajoukkue ilmoittaa, että heillä on todettu tartunta, niin kyllä sitten laitetaan suoralta kädeltä karanteeniin se oma joukkuekin. Ei jäädä odottamaan, tuleeko jollekin oireita. Se on tullut nyt aika selväksi viimeisen viikon kuluessa, Mikkola arvioi Ilta-Sanomille.

Kiekko-Espoon karanteeni lopetettiin

Jukurien, HPK:n ja KooKoon A-juniorit sekä liigajoukkueen asetettiin kahden viikon karanteeniin. HPK:lla on kaksi koronavirustartuntaa myös liigajoukkueessaan.

Karanteenien takia A-juniorijoukkueiden syyskuun pelejä peruttiin. Esimerkiksi HPK:n A:n on tarkoitus kokoontua seuraavaksi ensi maanantaina, ja sarjaohjelman mukaan pelata keskiviikkona vieraspeli Lahden Pelicansia vastaan.

Ensi viikon sunnuntaina joukkueella on kotiottelu Lukkoa vastaan.

Kauden toisessa pelissään HPK:n A kohtasi Kiekko-Espoon, joka asetettiin myös karanteeniin. Se kuitenkin purettiin jo maanantaina eli viisi päivää suunniteltua aiemmin.

Tartuntatautiviranomaisten ohjeiden mukaisesti kaikki pelaajat olivat käyneet koronavirustesteissä, mutta niiden tulokset olivat negatiiviset. Vaikka kaikki tulokset eivät olleet valmistuneet, karanteeni päätettiin purkaa.

Se on mahdollista, koska 14 vuorokauden karanteenia ei ole kirjattu mihinkään lakiin. Koronaviruksen itämisajaksi on arvioitu 1–14 vuorokautta, mutta kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntatautilääkäri tekee päätöksen karanteenin tarpeesta.

– Minä toivon, että THL tarkastelisi tätä asiaa valtakunnallisesti, koska testikapasiteettia on nyt, Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt huomauttaa.

– Toivon, että tarkasteltaisiin sitä, onko tämä 14 vuorokautta sellainen aika kuin sen kuuluu olla. Se auttaisi ihan kaikkia yrityksiä.

Lukko tähtää 2 500–2 700 katsojan yleisökapasiteettiin

Jääkiekon liigakausi on tarkoitus käynnistää lokakuun alussa, mutta kukaan ei vielä tiedä, millaisten yleisömäärien edessä se tapahtuu.

Aluehallintovirastot tekevät kokoontumisrajoituksista päätökset kuukaudeksi kerrallaan. Aluehallintovirastojen päätös ei astu voimaan heti, vaan aikaisintaan seitsemän päivän kuluttua päätöksen ilmoittamisesta.

Lokakuun 1. päivänä voimaan tulevista kokoontumisrajoituksista on siis kerrottava viimeistään 24. syyskuuta.

Lukko on koronarajoitusten aikakaudella järjestänyt yhden ison tapahtuman eli elokuun ensimmäisenä viikonloppuna pelatun Pitsiturnauksen.

Siihen sai ottaa 2 700 katsojaa, ja samansuuntaista yleisökapasiteettia Lukko toivoo myös runkosarjan peleihin.

– Lokakuun rajoituksia ei ole päätetty, ja yleisömäärä tulee riippumaan niistä. 2 500–2 700 katsojaa on kuitenkin ajatuksena, Lukon toimitusjohtaja Timo Rajala kertoo.

Miten Lukon talouden kävisi, jos vastaava rajoitus olisi voimassa koko kauden?

– Jos porukkaa käy sillä tavalla, niin kyllä me tästä selviämme, Rajala laskee.

Ylitalo karanteenin kautta harjoituspeliin

Lukko on toistaiseksi välttynyt koronavirusaltistuksilta, mutta seuran toimintaan pandemia on luonnollisesti vaikuttanut. Lukko on esimerkiksi päättänyt lopettaa pelaajien liikuttelun eri joukkueiden välillä.

– Se on ollut täysin stopissa viime viikon jälkeen, Sahlstedt vahvistaa.

Joukkueiden välillä eivät vaihdu myöskään valmentajat, joten koko seuran fysiikkavalmentaja Sami Helenius ei ole lainkaan mukana liigajoukkueen toiminnassa.

Yhden siirron Lukko kuitenkin aikoo nyt tehdä, sillä alkukaudella A-junioreissa pelannut Niklas Ylitalo halutaan mukaan tulevana viikonloppuna Tampereella pelattavaan harjoitusturnaukseen.

Siirron hinta on se, ettei Ylitalo pääse tällä viikolla harjoittelemaan lainkaan, sillä hän on seuran asettamassa karanteenissa.

– Ylitalo on ollut lauantaista lähtien himassa. Ennen viikonloppua hänet testataan ja sitten odotetaan, onko hän käytettävissä, Sahlstedt paljastaa.

Lukko haluaa yhteiset pelisäännöt

Lukko pelaa Tampereella perjantaina HIFK:ta vastaan ja kohtaa lauantaina joko Tapparan tai Ilveksen. Poikkeuksellisesti joukkue ei tällä kertaa yövy Tampereella vaan ajaa HIFK-pelin jälkeen takaisin Raumalle.

– Me olemme todenneet, että pyrimme suojelemaan liigapelaajiamme kaikin mahdollisin keinoin, Sahlstedt kertoo.

Esimerkkinä joukkueen tartuntariskin minimoimisesta liigaringissä oleva puolustaja Noel Pietilä muutti omaan asuntoon. Aiemmin Pietilä asui samassa kämpässä kahden A-juniorijoukkueen pelaajan kanssa.

– Odotamme kyllä liigalta selkeää kannanottoa, millä ehdoilla pelaajia saadaan tuohon liigakuplaan otettua. Me olemme tässä covid-taistelussa kaikki samassa veneessä. Ei tässä ole paikkaa sooloilulle, Sahlstedt painottaa.

– Me olemme ottaneet etunojaa tekemällä näin. Pyrimme olemaan niin varovaisia kuin ikinä. Tässä on liian paljon pelissä, ettemmekö tekisi kaikkea.

Sosiaalinen elämä vedetty minimiin

Todelliseen kuplaan Lukko saattaa päätyä CHL:n takia. Viimeisimpien suunnitelmien mukaan CHL käynnistyisi marraskuun puolivälissä, mutta sveitsiläislehti Blickin mukaan varasuunnitelmat on jo tehty, mikäli matkustusrajoitukset eivät mahdollistaisi pelaamista vielä tuolloin.

Mikäli CHL-kauden alku lykkääntyisi ensi vuoden puolelle, se pelattaisiin kuplassa kahdella paikkakunnalla. Lukon lisäksi suomalaisseuroista CHL:ssä ovat mukana Kärpät, Tappara ja Ilves.

Lukon ”liigakuplassa” pelaajille on annettu tiukat käyttäytymisohjeet, mutta perheistään pelaajia ei sentään olla erottamassa.

– Ei kai sitä voida tässä yhteiskunnassa tehdä, että käsketään vaimot irtisanoutumaan töistä ja ottamaan lapset pois koulusta, Sahlstedt tokaisee.

– Mutta selkeästi on esimerkiksi määrätty, että yössä ei voi rampata. Sosiaalinen elämä on vedetty niin minimiin kuin mahdollista, hän jatkaa.

– Nämä ovat helvetin kovia päätöksiä, ja tämä on todella paskamainen tilanne. Pakko meidän on kuitenkin vaatia pelaajilta niin paljon kuin kehdataan, sillä tässä on niin isot asiat kyseessä.

Mitä tapahtuu, jos joku pelaaja päättää lähteä baarireissulle ja jää siitä kiinni?

– Seuran sisäiset sanktiot ovat siitä aika kovat. Ja eihän sellainen pelaaja voisi osallistua meidän toimintaamme, Sahlstedt vastaa.

– Mutta jokainen pelaaja ymmärtää, missä tilanteessa ollaan. Jos tämä kausi menee perseelleen, tämä liiga ei tule ikinä tällaisenaan takaisin. Tuosta lähtee seuroja.

Britanniassa peruttiin jo koko jääkiekkokausi

Liigakauden on tarkoitus käynnistyä lokakuun alussa, jolloin nyt voimassa olevien yleisötapahtumien katsomorajoitusten on määrä poistua.

Nyt on jo selvää, että kaikkialla Euroopassa ei tänä talvena jääkiekkoa pelata. Britannian pääsarja EIHL päätti perua koko kauden 2020–21, koska ilman täyttä katsomokapasiteettia pelaaminen ei olisi kannattavaa.

– Meille on iso asia, miten suojaamme liigapelaajamme, mutta samaan aikaan meidän pitää tehdä turvallinen ottelutapahtuma, jotta ihmiset tulisivat katsomaan pelejä, Sahlstedt näkee.

– Meillä on Raumalla todella hyvä tilanne, mutta me tarvitsemme myös ne ihmiset tuonne katsomoon. Ei ole salaisuus, että vaikka televisiosopimus on merkittävä tulonlähde, niin ei toiminta täällä pelkästään sillä pyöri.

Liigan puheenjohtaja haluaisi uudelleentestauksia

Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen otti karanteenin pituuteen kantaa Twitterissä. Hän kysyi, miten pääministeri Sanna Marin pääsi takaisin töihin negatiivisen koronatestin jälkeen, mutta ammattijääkiekkoilijat joutuvat altistumisen jälkeen kahden viikon karanteeniin.

Marinin tapauksessa kyse oli kuitenkin mahdollisesta altistumisesta, josta hän oli saanut ilmoituksen koronavilkun kautta.

Karanteeniin asetetetut jääkiekkojoukkueet olivat saaneet todennetun altistuksen.

Karanteenissa on myös Jokerien KHL-joukkue, joka kohtasi ensimmäisessä kotipelissään Neftehimik Nižnekamskin. Neftehimik jatkoi matkaansa Riikaan, jossa osa joukkueen pelaajista antoi positiivisen koronanäytteen.

Neftehimik kuitenkin jatkoi kauttaan normaalisti, Jokerit ei.

– Ei niin sokea saa olla, etteikö tiedä näitä koronatapauksia tulevan myös kauden aikana. Haluaisimme löytää ratkaisun, jossa urheilijoita voitaisiin testata useammin, Hiltunen sanoi myöhemmin Ilta-Sanomille.

– Olisiko mahdollista testata (altistuneet) uudestaan karanteenin aikana ja jos urheilija ei sairasta, voitaisiinko hänet vapauttaa aikaisemmin? Tämä helpottaisi urheilijan ja koko SM-liigan tilannetta.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut