Kun Korisliiga nousee isommin otsikoihin, kyse on usein negatiivisesta asiasta. Uusi vuosi alkoikin uudella skandaalilla, kun kävi ilmi, että perjantaina 30. joulukuuta pelattu ottelu Uudenkaupungin Korihait–Tampereen Pyrintö päättyi väärään lopputulokseen.
Lopputulokseksi kirjattiin 84–81, mutta Salon Seudun Sanomat selvitti, että todellisuudessa molemmat joukkueet tekivät ottelussa 83 pistettä. Voitto on Korihaille erittäin tärkeä, sillä sarjajumbo on kaapinut niitä kauden mittaan yhteensä vain neljä.
Kilpailujohtaja: onnettomien yhteensattumien summa
Koripalloliiton kilpailujohtaja Tom Westerholm selvittää Länsi-Suomelle, että tilastopöydällä on tapahtunut ottelun kuluessa useita virheitä, muun muassa koreja on merkattu väärille joukkueille. Hän oli itsekin katsomassa peliä Pohitullissa, mutta tuoreeltaan kukaan ei tajunnut reagoida tapahtumiin.
– Ottelun pöytäkirjassa, tilastoissa ja tulostaululla oli jokaisessa jossain kohtaa erilaisia lukemia. Kommunikaatio toimitsijapöydällä ei ole toiminut, Westerholm tiivistää.
Asia on edennyt Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikön käsittelyyn.
Eräänlainen ennakkotapaus Korisliigasta on maaliskuulta 2017 ottelusta Seagulls–Kobrat. Seagullsille merkittiin ylimääräinen kahden pisteen kori, ja helsinkiläisjoukkue voitti ottelun 86–84. Ottelun toimitsijoille määrättiin jälkeenpäin seuraamuksia, mutta lopputulos ei muuttunut.
– Äärimmäisen surkea ja valitettava tapaus tämä on, mutta samalla inhimmillinen. Ei ketään toimitsijaa tässä pidä tuomita epäkelvoksi, vaan onnettomia yhteensattumia on tapahtunut enemmänkin, Westerholm sanoo.
Onko seuraamuksiksi käytännössä muita vaihtoehtoja kuin toimitsijasanktiot tai ottelun pelaaminen uudelleen, Tom Westerholm?
– Aina on euromääräisiä seuraamuksia myös olemassa, mutta en lähde spekuloimaan, mitä sääntö- ja kurinpitoyksikkö päättää. Se on itsenäinen elin ja tekee omat ratkaisunsa.
Mitä tapauksesta voi oppia?
– Ensimmäinen asia on rohkaisu siihen, että toimitsijapöydällä pitää kommunikoida, jos pöytäkirjassa, tilastoissa tai tulostaululla on eroavaisuuksia. Jos toimitsijat eivät keskenään keksi ratkaisua, niin käsi pystyyn ja ilmoitus tuomareille, jotka voivat informoida joukkueita. Siinä vaiheessa käsipareja on jo niin paljon, ja parhaassa tapauksessa videoklippejäkin saatavilla, että tilanne pystytään korjaamaan.
– Toinen asia on, että meillä ei ole toimitsijoille kirjoitettua manuaalia, että mitä tällaisissa tilanteissa pitäisi tehdä. Fiballa (Kansainvälisellä koripalloliitolla) on 115-sivuinen manuaali. No, ehkä meillä ihan 115 sivua tarvitse olla, mutta ydinkohdat olisi hyvä olla avuksi. Tämä kausi varmaan tulee tuollaiselle manuaalille hiukan liian nopeasti, toimitsijoiden pitäisi ehtiä sisäistääkin niitä ohjeita.
– Periaatteessa jokaiseen otteluun olisi mahdollisuus määrätä komissaari, joka valvoisi lopullisesti näitä asioita, mutta ei meillä käytännössä ole kouluttaa ja palkata riittävästi henkilöitä tällaiseen tehtävään.
Onko tilanne se, että ihmiset tulevat tekemään tilastointia käsipelinä jatkossakin?
– Kyllä. Ei sellaista tekoälyä ole, että se siellä automaattisesti näpyttäisi. Ruudun lähetyksiä kuvaavissa automaattikameroissa toimii tulosgrafiikka, mutta sekin lukee tulostaulua. En tiedä, miten teknologian pystyisi valjastamaan niin, että se esimerkiksi lukisi, onko heitto kahden vai kolmen pisteen arvoinen.
Eikö tästä tapauksesta herää kysymys, että kuinka paljon vastaavia virheitä tapahtuu ja kuinka paljon niitä jää huomaamatta?
– Varmasti jotain menee läpi, mutta en usko, että Korisliigassa vastaavaa tapahtuu kauheasti. Jos kuudessa vuodessa pelataan joku 1 800 peliä ja tällaista sattuu yhdessä pelissä, niin virhemarginaali ei ole kauhean iso. Jos näitä tapauksia olisi enemmän, niin kyllä ne tasaisissa peleissä pomppaisivat silmille ja tulisivat siten myös enemmän julkisesti esille.
– Se pistää kuitenkin mietityttämään, että meillä on muitakin sarjoja, joissa ei niin aktiivisesti seurata pöytäkirjoja. Kyllä siellä varmaan valitettavasti tapahtuu virheitä, jotka eivät tule meidän tietoisuuteen.
Olisiko toimitsijapöydällä siis käytännössä mahdollisuus ottelutulosten manipuloimiseen?
– Onhan se mahdollista, jos pöytäkirjaa ei näe kuin pöytäkirjan pitäjä. Niinhän on säännöissä, että jos tulostaulun, tilastojen ja pöytäkirjan kesken on ristiriitaisuuksia, niin pöytäkirjan mukaan mennään.
Onko niin, että liigaottelu voi jatkossakin päättyä väärään lopputulokseen?
– Valitettavasti niin emme pysty kuitenkaan aukottomasti järjestämään asioita, ettei tällaista enää koskaan ikinä tapahtuisi. Henrik Dettmann tuossa minua muistutti, että hieman vastaava keissi sattui ihan EM-kisatasollakin. Kun ihmiset tätä tekevät, niin inhimmillisten virheiden mahdollisuus on olemassa.
Korisliigan ottelussa väärä tulos
Perjantaina 30.12.2022 pelattu Korisliigan ottelu Korihait–Pyrintö päättyi lopputulokseen 84–81. Salon Seudun Sanomat kuitenkin selvitti, että todellisuudessa molemmat joukkueet tekivät ottelussa 83 pistettä. Ottelun olisi siis pitänyt mennä jatkoajalle, eikä päättyä Korihaiden voittoon.Vyyhti alkoi purkautua, kun Pyrintö tiedusteli Koripalloliitolta, miksi yhtä sen pelaajan LJ Thorpen koria ei oltu merkitty tilastoihin, vaikka se näkyi sekä tulostaululla että pöytäkirjassa. Koripalloliiton kilpailujohtaja Tom Westerholm katsoi ottelun uudelleen videolta ja havaitsi tilastoinnissa useita muitakin virheitä.Virheistä ensimmäinen tapahtui tilanteessa 11–19. LJ Thorpen kahden pisteen koria ei merkitty pöytäkirjaan, mutta se näkyi tulostaululla ja tilastoissa. Avausneljänneksen lopputulos oli 21–27, mutta se päättyi pöytäkirjassa 21–25.Toisen neljänneksen alussa tilanteessa 26–27 tapahtui toinen virhe. Thorpe donkkasi kahden pisteen korin. Tilastoissa Thorpelle merkittiin epäonnistunut donkki, mutta pöytäkirjassa ei.Tämän jälkeen Korihaiden Grant Audu teki korin, jonka erotuomari näytti kolmoseksi. Tilastoihin on merkitty kahden pisteen kori ja tilanne 28–27. Tilanteen olisi pitänyt olla 29–29, mikä näkyi oikein tulostaululla. Westerholmin mukaan Audulle on merkitty myös yksi niin sanottu haamukori, sama suoritus kahteen kertaan.Pyrinnön Tomas Pihlajamäen kori tilanteessa 29–31 merkittiin tulostaululle vierasjoukkueen sijaan kotijoukkueelle. Pelin olisi pitänyt olla 29–33, mutta se näkyi yleisölle muodossa 31–31.Koripalloliitto sai keskiviikkona 4.1. asianosaisilta omat vastineensa, ja asia eteni liiton sääntö- ja kurinpitoyksikön käsittelyyn. Itsenäinen elin antaa kokoonnuttuaan tilanteesta tuomionsa, joka voi rajuimmillaan olla sakkoja tai ottelun pelaaminen uudelleen.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.