Raumalaisen jääkiekkoilun suurin puheenaihe ei viime viikkoina ole ollut Lukon sarjasijoitus tai voittoputki. Se on päävalmentaja Pekka Virran tilanne. Kaikkien tiedossa on, että Virta on seisonut Lukon vaihtoaitiossa viimeksi 30. tammikuuta, jolloin sinikeltaiset kukistivat Äijänsuolla HIFK:n. Seuraavana päivänä Virta altistui koronavirukselle, mistä Lukko tiedotti nopeasti.
Altistuminen osoittautui pian koronatartunnaksi, jonka takia Virta joutui hoidettavaksi Turun yliopistolliseen keskussairaalaan. Hän kertoi asiasta 13. helmikuuta Facebook-päivityksessään, johon liitti kuvan sairaalahuoneen ikkunasta.Samalla Virta kirjoitti, ettei aio asiaa enempää kommentoida.
Viikot ovat vierineet, mutta Virta ei ole palannut Lukon aitioon. Luonnollisesti kaikkia Lukkoa seuraavia kiinnostaa, milloin päävalmentaja voisi taas olla johtamassa joukkuettaan. Hän on vahva persoona, orkesterin johtaja, jonka puuttuminen ei voi olla vaikuttamatta Lukon arkeen.
Monet, niin tutut kuin tuntemattomat, ovat minultakin tässä viikkojen aikana tiedustelleet, onko Virrasta jotain uutta tietoa. Kysymyksiä on tullut kutakuinkin päivittäin. Paikallisen, Lukkoa tarkimmin seuraavan tiedotusvälineen eli Länsi-Suomen on odotettu uutisoivan asiasta. Olen myös lukenut sosiaalisen median keskusteluja, joissa pyörii jos jonkinlaisia huhuja.
On ymmärrettävää, että asiasta janotaan tietoa. Lukolla on mahdollisuus rymistellä tänä keväänä vaikka Suomen mestaruuteen, mutta voi hyvin nähdä, että siinä puristuksessa tarvitaan vielä Virran kykyjä.
Pitää kuitenkin muistaa, että vaikka Pekka Virran työ on mitä suurimmassa määrin julkista, hänen terveysasiansa eivät ole, mikäli hän ei itse niin halua. Lukko ei ole tiedottanut mitään, koska sen asia ei ole niistä tiedottaa. Länsi-Suomi ei myöskään ole Lukkoa aiheeseen liittyvillä kysymyksillä pommittanut. Tätä kolumnia varten soitin torstaina Lukon toimitusjohtajalle Timo Rajalalle, joka lausui Virran tilanteesta näin:
– Tilanne on se, että ihmisten henkilökohtaisia terveysasioita ei voi kommentoida. Ne ovat jokaisen henkilökohtaisia asioita, ja jokainen kommentoi niitä itse.
"Tilanne on se, että ihmisten henkilökohtaisia terveysasioita ei voi kommentoida. Ne ovat jokaisen henkilökohtaisia asioita, ja jokainen kommentoi niitä itse."
Normaalin työyhteisön arvoihin kuuluu, ettei työkavereiden terveysasioista huudella ulkopuolisille – saati että yrityksen toimitusjohtaja puhuisi niistä medialle.
Pekka Virta oli Lukon joukkueen ensimmäinen koronapotilas, mutta ei ainut. Myös tshekkipuolustaja Lukas Klok sairastui, mutta missään vaiheessa Lukko ei tiedottanut positiivisesta koronatestistä.
Lukko on ollut terveysasioista tiedottamisessa tarkka. Klokista seura kertoi ainoastaan, että hänen karanteeniaan jatkettiin ensimmäisen eli EHT-keikalla tapahtuneesta altistumisesta määrätyn karanteenin jälkeen. Klok vahvisti positiivisen koronatarunnan itse maanantaina Länsi-Suomen haastattelussa, kun hän oli päässyt liittymään joukkueharjoituksiin.
Samassa turnauksessa koronalle altistunut Vili Saarijärvi puolestaan ei halunnut kommentoida asioita millään tavalla, koska hän ei halunnut vauhdittaa spekulaatioita kenenkään terveydestä.
Myös journalistin ohjeissa on määritelty terveystietojen julkista käsittelyä. Niiden kohta 28 ohjeistaa, että sairaustapauksista tietoja hankittaessa ja uutisoitaessa on aina noudatettava hienotunteisuutta. Aihe nousi loppuvuodesta ajankohtaiseksi, kun Vastaamon tietomurto levitti kymmeniätuhansia henkilö- ja potilastietoja, ja Journalistiitto muistutti jäseniään pelisäännöistä.
Poikkeuksen voi tehdä, jos yleinen etu sitä vaatii. Tämä tarkoittaa käytännössä merkittävää yhteiskunnallista vallankäyttäjää eli lähinnä presidentin tai pääministerin tasoista henkilöä. Vaikka urheilu on merkittävä yhteiskunnallinen voimavara, ei Virtaa yhteiskunnalliseksi vallankäyttäjäksi voi rinnastaa.
Oikeastaan Virta on jo kertonut sairastumisestaan aivan tarpeeksi. Hän joutui koronavirustartunnan takia sairaalahoitoon. Siitä pystyy päättelemään, että hänen kohdallaan tauti on enemmän kuin pelkkä pikku nuha tai kurkkukipu. Virran luonteen tuntien hän on varmasti vaihtoaitiossa aivan samalla hetkellä, kun se on mahdollista. Siitä saatiin hyvä esimerkki viime vuoden helmikuussa, kun Lukko pelasi neljään päivään kolme peliä. Virta oli joka kerta aitiossa, vaikka kuumemittari näytti koko ajan kovia lukemia.
Milloin Virta palaa – siihen ei välttämättä kukaan edes pysty vastaamaan. Buffalo Sabresin NHL-puolustaja Rasmus Ristolainen on suomalaisen jääkiekon tunnetuin esimerkki siitä, että korona voi olla hankala tauti taltutettavaksi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.