KOLUMNI: Raumalaislentopalloilijan tragedia herättää hurjan kysymyksen – ainakin tämä kaikki järkyttävästä tapauksesta tulisi tajuta, yksi toive myös toimittajille

Eveliina Rautiaisen rohkeus on jo nyt muuttanut urheilumaailmaa, ainakin yhtä seuraa.

| Päivitetty

Eveliina Rautiaisen järkyttävä tarina nousi valtakunnalliseksi uutisaiheeksi. Länsi-Suomi julkaisi maanantai-illalla (27.2.) nettisivuillaan ja tiistaina (28.2.) printtilehdessä Rautiaisen kirjoituksen, jossa hän kertoo urheilu-uransa kokemusten hirveistä seurauksista.

Rautiainen, 27, joutui nöyryytetyksi pelatessaan liigalentopalloa HPK:ssa vuosina 2014–18.

Parikymppisen ihmisen elämä muuttui päivänä, jolloin vähäpukeisilta pelaajilta mitattiin pukukopissa valmentajien edessä paino ja rasvaprosentti. Päävalmentaja Luca Chiappini ja fysiikkavalmentaja Antonio Votero-Prina heittelivät naureskellen ivallisia kommentteja nuoren urheilijan ulkonäöstä.

Sanat satuttivat niin syvältä, että Rautiainen sairastui muun muassa vakavaan syömishäiriöön.

Hän kamppailee sairauden kanssa edelleen ja kuvailee elämän olevan selviytymistä tunnista toiseen. Välillä voimat ovat olleet niin loppu, että Rautiainen on päätynyt jopa yrittämään itsemurhaa.

Perheensä ja tukiverkkonsa korvaamattoman tuen avulla hän on kuitenkin jaksanut jatkaa taistelua.

Rautiainen keräsi voimiensa rippeet ja julkaisi rohkean ulostulonsa alunperin sosiaalisessa mediassa, koska hänellä oli muutama toive.

Raumalainen toivoi löytävänsä jonkin keinon, joka auttaisi todella huonoksi mennyttä vointia. Omien sanojensa mukaan hän ”kolkuttelee sairaalan ovia”.

Rautiainen halusi myös tuoda julki, että urheilussa tapahtuu tällaistakin. Että asioille tehtäisiin jotakin.

Lisäksi Rautiainen ajatteli, että ehkä hänen ulostulonsa auttaisi samanlaisia asioita kokeneita.

Ainakin osa toiveista on jo nyt toteutunut. Rautiainen on ollut häkeltynyt ja otettu kirjoituksen seurauksista.

Sosiaalisessa mediassa reaktioita ja kommentteja on tullut tuhansia, ellei kymmeniätuhansia.

Moni on varmasti halunnut osoittaa tukensa, koska muistaa Rautiaisen niin iloisena, ystävällisenä ja vilpittömänä ihmisenä. Siksi tuntuu vielä enemmän väärältä ja surulliselta, että juuri hän joutuu käymään läpi tällaisen tuskan.

Jos Rautiainen pelkäsikin, että hänet tuomitaan ja haukutaan heikoksi, se pelko osoittautui turhaksi. Toivottavasti sydämet ja tsemppiviestit ovat antaneet voimaa jaksaa.

Länsi-Suomen jutun jälkeen ainakin Iltalehden, Ilta-Sanomien ja Hämeen Sanomien toimittajat ovat soittaneet Rautiaiselle. Turun Sanomat kävi jopa tapaamassa häntä Raisiossa mielenterveyskuntoutujille tarkoitetussa asumisyksikössä.

Juttujen myötä yhä useampi tietää tästä urheilun pimeästä puolesta. Esimerkiksi Länsi-Suomen nettisivuilla Rautiaisen tarina on ollut vuoden tähän mennessä luetuin juttu.

Rautiaisen rohkeus on toivottavasti muuttanut maailmaa vähäsen jo nyt.

Ehkä joku tarinan lukenut miettii kaksi kertaa, mitä toiselle ihmiselle sanoo tai millaisen kommentin sosiaalisen mediaan kirjoittaa. Sanoilla voi olla uskomaton vaikutus niin hyvässä kuin pahassa.  

Urheiluakin Rautiaisen rohkeus on jo muuttanut, ainakin yhtä urheiluseuraa. Hämeenlinnan Lentopallokerhossa on käynnissä melkoinen myllerrys, oli tosin jo ennen kuin Rautiaisen kokemukset tulivat julki.

Liekö sitten sattumaa vai ei, että pelaajien seksuaalisesta häirinnästä syytetty ja tuomittu manageri Ville Kalliomäki erosi lopulta juuri Rautiaisen somejulkaisun jälkeen. 

Rautiaisen mukaan myös Kalliomäki oli paikalla kyseisessä pukuhuoneessa nöyryytyksen aikana.

Sitäkin voi muuten miettiä, tarvitsisiko lentopallossa liberolta tai keltään muultakaan pelaajalta mitata rasvaprosentteja ja painoja. Tai jos tarvitseekin, miksi pukukoppiin piti ahtautua yleisöksi tuollainen joukko miehiä vähäpukeisia nuoria naisia arvioimaan.

Ilman loukkaavia kommenttejakin tilanne kuulostaa auktoriteettiaseman väärinkäytöltä.

Kuten yhteiskunnassa yleensä, urheilussa vasta onkin ummehtuneita toimintatapoja, jotka kaipaavat tuuletusta 2020-luvulle. Johtajien alistava, kyykyttävä ja nöyryyttävä käyttäytyminen on vain yksi esimerkki.

Pidän suurimpana häpeänä urheilutoimittajan työssäni, etten repinyt aikoinaan tarpeeksi sinnikkäästi pesäpallovalmentaja Petri Kaijansinkon häirintätapausta Raumalla päivänvaloon. 

Luettuani Rautiaisen kirjoituksen ensimmäisen kerran viime torstaina, ajattelin, että nyt ei käy samalla tavalla. Otin yhteyttä Lentopallokerhoon ja pyysin seurajohdolta vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin.

Mitä ajatuksia Rautiaisen kertomus herättää?

Pitävätkö väitteet seuran toimintatavoista paikkansa ja oliko seurajohto niistä tietoinen?

Kuuluuko rasvaprosenttien ja painon säännöllinen mittaaminen mielestänne suomalaiseen huippulentopalloon?

Onko Rautiaisen tapaus teidän tietojenne mukaan ainoa laatuaan?

Mihin toimiin seurajohto ryhtyy/on ryhtynyt, ettei näin käy enää ikinä uudelleen?

Mitä terveisiä lähettäisitte nyt Rautiaiselle?

Seuran uusi manageri Vesa-Pekka Hirvioja vastasi, että kysymyksiä käsiteltiin seuran hallituksen kokouksessa ja hänet valtuutettiin vastaajaksi. Hirvioja pyysi loppuviikon lisäaikaa, koska hän haluaa haastatella muun muassa pelaajia ja valmentajia muodostaakseen seurassa tapahtuneesta paremman kuvan.

Lentopallokerhon puheenjohtaja Juha Heinonen kommentoi Hämeen Sanomille olevansa järkyttynyt Rautiaista koskevista kamalista uutisista. Hänkin totesi seuran hallituksen selvittelevän nyt, mitä kaikkea seurassa on menneinä vuosina tapahtunut.

Kysymys siitä, pitävätkö väitteet paikkansa, on tosin vain muodollinen. Jos Rautiaisen sanat ja julkaistu kuva viillellyistä käsistä ei vielä riittänyt todisteeksi, hänen entinen joukkuekaverinsa Roosa Nieminen kertoi samanlaisista kokemuksista.

Nieminen joutui HPK:ssa muun muassa pudottamaan painoa juoksemalla juoksumatolla niin kauan, että jalkapöytä murtui kolmesta kohdasta.

Isommassa kuvassa kysymys ei ole vain Lentopallokerhossa tapahtuneesta.

Pelkästään Rautiainen sai yhdessä viikossa kymmeniä yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat kokeneet urheilussa vastaavaa valmentajien valta-aseman väärinkäyttöä. He eivät ole uskaltaneet tai halunneet tuoda kokemuksiaan julkisuuteen.

Jos näitä tapauksia on kymmeniä, kuinka paljon vastaavia oikein muhii urheilussa piilossa? Ajatus on hurja. 

Siksikin oli niin tärkeää, että Rautiaisen tragedia tuli julki.

Vain läpivalaisemalla asiat voivat muuttua. Julkinen paine pakottaa seurat puuttumaan ja urheilun muuttumaan.

Yksi ihminen on kuitenkin nyt tehnyt oman osansa ja enemmänkin, minkä toivottavasti asioita tonkivat toimittajatkin tajuavat.

Eveliina Rautiainen tarvitsee kaikkia voimiaan nyt toisessa taistelussa. 

Näin Hämeenlinnan Lentopallokerho vastasi Länsi-Suomen kysymyksiin

Hämeenlinnan Lentopallokerho toimitti lopulta 11.3.2023 vastaukset Länsi-Suomen esittämiin kysymyksiin, jotka oheisessa kolumnissakin mainitaan.Kysymyksiin vastaaminen osoittautui seuran hallitukselle hankalaksi tehtäväksi, sillä yksikään nykyjäsenistä ei ollut hallituksessa Rautiaisen pelatessa seurassa (2014–18). Silloinen manageri, häirinnästä syytetty Ville Kalliomäki erosi kohun seurauksena.

Seuran hallitus velvoitti vastaajaksi uuden managerin Vesa-Pekka Hirviojan. Hirvioja vastasi kysymyksiin sähköpostitse. 

Mitä ajatuksia Eveliina Rautiaisen kertomus herätti?

– Eveliinan kertomus on kerrassaan surullinen ja todella valitettava kokemus, ei riitä sanat. Viiden tytön isänä voin sanoa, että en osaa edes sanoin kuvailla, miltä kokemus hänestä on tuntunut. Olen todella, toistan todella pahoillani, niin omasta kuin koko seuran ja lentopalloyhteisön puolesta. Meidän tulee kaikkien suhtautua tähän vakavasti, tehdä kaikkemme, jottei tällainen koskaan enää toistuisi kenellekään.

Pitävätkö väitteet seuran toimintatavoista paikkansa ja oliko seurajohto niistä tietoinen?

– Tähän en voi valitettavasti ottaa kantaa, koska minulla ei ole tarkkaa tietoa silloisista toimintatavoista. Ville Kalliomäki on minulle kertonut että, hän ei ole ollut tietoinen tuon kaltaisista toimintatavoista, eikä ole ollut koskaan läsnä noissa tilaisuuksissa. Pelaajatkaan ei ole sitä hänelle viestineet.

Oliko Rautiaisen tapaus teidän tietojenne mukaan ainoa laatuaan?

– Vastaavanlaista tapausta ei ole minun tiedossani. Roosa Nieminen viittasi myös kirjoituksessaan samantapaisiin kokemuksiin. Toivottavasti nämä jää tähän, eikä muilla ole sellaisia kokemuksia.

Mihin toimiin seurajohto ryhtyy/on ryhtynyt, ettei näin käy enää ikinä uudelleen?

– Toimintatapojamme kehitetään joka osa-alueella nykypäivää vastaavaksi ja seuramme ottaa tämän asian todella vakavasti. Olemme sisäisesti aloittamassa Olympiakomitean kanssa yhteistyössä vastuullisen ja turvallisen seuratyön kehittämisen koko seuraa koskien, niin liiga kuin juniorit. Nämä asiat ovat varmasti siinä kokonaisuudessa esillä.

– Nykyiseen fysiikkavalmennukseen ei kuulu painon seuranta tai rasvaprosenttien mittaus. Se oli tämän hetken valmentajan ja fysiikkavalmennuksen päätös jo ennen kautta.

Mitä terveisiä lähettäisitte nyt Rautiaiselle?

– Olet ollut todella rohkea tuodessasi julkisesti kokemuksesi esiin. Ei varmasti ole ollut helppoa kertoa julkisesti tuota kaikkea itsestään. Kiitos Eveliina tästä todellisesta rohkeudesta. Vain asioiden esille tuomisella niihin voidaan puuttua.

– Niin minä itse, kuin koko seura olemme todella pahoillamme siitä mitä olet kokenut täällä meillä ollessasi. Me teemme kaikkemme, ettei tällainen toistuisi enää koskaan kenellekään ja missään. Toivon sydämestäni sinulle toipumista ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen.

Kuuluuko rasvaprosenttien ja painon säännöllinen mittaaminen mielestänne suomalaiseen huippulentopalloon?

Tähän kysymykseen Hirvioja liitti Lentopallokerhon fysiikkavalmentaja Markus Kuusijoensuunm allekirjoittaman vastauksen.

Sertifioitu urheilufysioterapeutti korosti, ettei pysty kommentoimaan vuosien 2014–18 tilannetta, koska ei tunne historiaa Lentopallokerhosta tuolta ajalta. Hän avasi kuitenkin joitakin henkilökohtaisia ajatuksiaan. 

– Kertomus kuulostaa kokonaisuudessaan hyvin surulliselta. Jos kyseinen mittaustilanne on ollut noin, kuten pelaaja kirjoittaa, on toiminta ollut hyvin epäammattimaista. Nykyisin vastaava ei todellakaan ole sallittua.

– Me emme seuraa tällä kaudella lentopallokerhon liigapelaajien painoa tai rasvaprosenttia. Se ei silti tarkoita, etteikö sitä ammattilaisurheilussa tehdä. Sitä tehdään ja se kuuluu osana kehonkoostumusmittauksien kanssa huippu-urheiluun ja myös nykyään hyvin usein myös kuntoilijoiden seurantaan. Silloin on kuitenkin hyvä muistaa, että sitä voi tehdä ainoastaan aikuisille urheilijoille, ei alaikäisille. Jokaisen ammattitaitoisen valmentajana tulee tietää testaamiseen liittyvät säännökset ja toimintatavat.

– Ruokapäiväkirjan pitäminen on hyvinkin tavanomaista urheilussa ja sitä käytetään osana oikeanlaisen ravitsemuksen neuvontaan. Tällöin on kuitenkin tärkeää, että ruokapäiväkirjan analysoi ja käy läpi urheilijan kanssa siihen perehtynyt ravitsemuksen ammattilainen.

– Vastaavanlaisia syömishäiriöongelmia on ollut ja on urheilevilla ja ei urheilevilla nuorilla valitettavan paljon. Tämän vuoksi valmentajien kouluttaminen ja kouluttautuminen on ensisijaisen tärkeää, että niihin tilanteisiin osattaisiin puuttua mahdollisimman nopeasti. Valitettavasti kaikkia ongelmia ei silti tunnisteta ja ongelma saattaa päästä hyvin pahaksi.

– Tämän hetken tilanteen Lentopallokerhossa näkisin ihan hyväksi. Vastaavanlaisesta tilanteesta ei ole havaittu viitteitä. Ravitsemuksen neuvontaan varmasti olisi hyvä löytää lisää resursseja ja olisin eniten ehkä huolissani siitä, että pelaajat syövät riittävästi monipuolista ravintoa ja riittävän usein sekä oikein rytmitettynä harjoitteluun nähden. Osa urheilijoista ei välttämättä tiedä, että kuinka paljon oikeasti ravintoa ja energiaa heidän tarvitsisi vuorokauden aikana saada.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut