Suomi päätti EM-karsintataipaleensa myöhään maanantai-iltana Ateenassa. 2-1-tappio Kreikalle ei enää vaikuttanut siihen tosiasiaan, että Huuhkajat liihotteli kesällä 2020 pelattaviin EM-kisoihin.
Sen sijaan peli vaikutti vielä Suomen asemaan EM-kisojen lohkoarvonnoissa ja oli näyttöpaikka EM-kisajoukkuetta ajatellen.
Suomen päävalmentaja Markku Kanerva kertoi Viasatin haastattelussa ennen peliä, että haluaa kentälle toisaalta tuoreita jalkoja ja toisaalta kokeilla karsintojen aikana vähemmän vastuuta saaneita pelaajia.
Perjantain riemukkaan Liechtenstein-ottelun avauskokoonpanosta huilasivat maalivahti Lukas Hradecky, toppari Paulus Arajuuri, laitapuolustaja Juha Pirinen, keskikentän keskustan Tim Sparv, laituri Pyry Soiri ja hyökkääjä Jasse Tuominen.
Mahdollisuuden avauksessa saivat kakkosvahti Jesse Joronen, Väisäsen toppariveljekset Sauli ja Leo, keskikentän varamiehet Joni Kauko ja Rasmus Schüller sekä hyökkäyspään Simon Skrabb.
Ykköstykki Teemu Pukkia Kanerva ei lähtenyt lepuuttamaan, vaikka Ilta-Sanomien jalkapallotoimittaja Saku-Pekka Sundelin väläytti mahdollisuutta tehdä vastapalvelus Norwichin valmentajalle Daniel Farkelle.
Pukin valioliigaseuran saksalaisvalmentaja oli aiemmin huomioinut Kanervan toiveen olla peluuttamatta Pukkia cup-pelissä Suomen tärkeiden karsintaotteluiden alla.
Ehkä hyvä näin, sillä Pukki teki läpiajosta Suomen ainoan maalin, karsintojen kymmenentensä.
Suomi voitti Pukin maalilla avausjakson, joka toi mieleen vuoden 2015 vieraspelin Pireuksessa. Silloin Suomi haki Mixu Paatelaisen potkujen jälkimainingeissa Kreikasta 0-1-voiton väliaikaisvalmentaja Markku Kanervan johdolla.
Toisella jaksolla Kreikan pallonhallinta alkoi jalostua yhä paremmiksi tilanteiksi ja maaleiksi. Suomen palapelin kulmapalojen puuttuminen näkyi.
Kreikan myllyssä ja kokeilupitoisessa kokoonpanossa ei lopulta erityisen loisteliaasti onnistunut kukaan, parhaiten ehkä Italiassa Bresciassa torjuva Joronen ja Hollannin divarissa FC Den Boschissa pelaava Leo Väisänen.
- Ei ihan toivotunlainen peli, Kreikka pisti meidät juoksemaan. Vähän hapan maku jäi suuhun. Kokonaisuudessaan Kreikka oli vahvempi ja loi paikkoja. Eritoten maalinedustapuolustaminen ei ollut kovin hyvää, Kanerva tiivisti Viasatin haastattelussa ottelun jälkeen.
Sellainen lapsus Suomelle kokoonpanon kanssa kävi, että joukkueenjohtaja Lennart Wangel unohti Petteri Forsellin listoilta.
Virhe oli inhimmillinen, mutta kokeneelle taustapomolle erityisen kiusallinen, koska Forsell vartavasten hälyytettiin mukaan Ateenaan lauantaiaamuna hänen oltuaan monen muun tavoin perjantaina juhlimassa Liechtenstein-pelin voittoa.
Historiallisen saavutuksen hetkellä oli ymmärrettävää, että päävalmentaja Kanerva antoi pelaajiensa juhlia sen yhden illan, joka heillä yhdessä oli aikaa juhlia. Tiistaina on vuorossa koko kansan yhteiset torijuhlat ja sen jälkeen pelaajat hajaantuvatkin jo seurajoukkueisiinsa.
Silti, Jatkoajan päätoimittajalla Antti Pärnäsellä oli pointtinsa, kun hän mikroblogipalvelu Twitterissä kriittisesti totesi, että Huuhkajien touhuilulla perjantaisen voiton jälkeen ei ole ollut mitään tekemistä huippu-urheilun kanssa.
Ei Huuhkajat varmaan juhlimalla voittoja aamuyöhön, puuhastelemalla pelaajia kokoonpanosta ja auliisti näyttöpaikkoja jakamalla olisi EM-lopputurnaukseen selvinnytkään.
Pärnänen päätti tosin antaa sen verran kaasua, että seuraava tokaisu paluusta Hans Backen ajan sandaalivalmentamiseen lähti jo laukalle.
Laukalle lähtivät myös arvontakori- ja kokoonpanospekulaatiot. Kokeilut nähtiin jopa ristiriidassa sen kanssa, että Suomi hakee tosissaan voittoa ottelusta.
Jos pihapeleissä keskenään pelailevat lapset haluavat voittaa toisensa, niin kyllä maajoukkuepaidan päälle vetävät ammattilaisetkin.
Suomen pelaajista Jesse Joronen ja Jasse Tuominen korostivat Viasatin ennakossa, että ottelussa on panosta. He muistuttivat, että maajoukkueessa ja seurajoukkueessa annetaan koko ajan näyttöjä.
Ja että arvontakorikin on tärkeä, kun pallot asetellaan paikoilleen EM-kisojen lohkoarvonnoissa Bukarestissa lauantaina 30. marraskuuta.
Niin, se arvontakori. Suomella oli voitolla Kreikasta mahdollisuus nousta EM-kisojen lohkoarvonnoissa neloskorista kolmoskoriin.
Toki suotuisat vastustajat ja piste-ennusteet ovat parempi lähtökohta kuin ”kuolemanlohko” ja nollan pisteen ennuste, mutta vielä toistaiseksi urheilussa pelit pitää pelata kentällä.
Spekuloinnista kun sosiaalisessa mediassa tykätään, keskustelu sai jo sellaisia piirteitä, että kunhan prosenttiennusteet saadaan kohdilleen, Suomen voi simuloida EM-kisoissa jatkopeleihin.
Kannattaa muistaa, että Suomi sai ”unelmalohkon” esimerkiksi vuoden 2014 EM-kisojen karsinnoissa (Kreikka, Unkari, Romania, Pohjois-Irlanti, Färsaaret), mutta ei edennyt kisoihin.
Tuolloinen ykköskorin maa Kreikka nousi näissä EM-karsinnoissa neloskorista yhtenä pahimmista vaihtoehdoista, mutta Suomi meni silti kisoihin.
EM-kisojen tapauksessa ei ole tosin tällä kertaa kyseessä mikään arvonta, vaan pikemminkin maiden lohkosijoittelu.
Oman mausteensa sijoitteluun tuovat lukuisat kotikaupungeissaan pelaavat isäntämaat, Uefan poliittisista syistä asettamat rajoitukset ja keväällä pelattavat Kansojen liigan pudotuspelit, joissa jaossa on vielä EM-paikkoja.
Koska Suomi hävisi Kreikalle ja jäi neloskoriin, Huuhkajat sijoitetaan hyvin todennäköisesti Pietarissa ja Kööpenhaminassa pelattavaan alkulohkoon. Vastustajat ovat Belgia, Tanska ja Venäjä.
Karsintalohko E:stä kisoihin selviävä joukkue voi vielä siirtää Suomen Rooman/Bakun tai Münchenin/Budapestin lohkoon.
E-lohkosta viimeisenä joukkueena kisoihin ovat vielä tarjolla tiistai-iltana keskinäisessä ottelussa pelaavat Unkari ja Wales sekä Azerbaidzhania isännöivä Slovakia.
Pietarin ja Kööpenhaminan lohko oli alustavasti Palloliitolle vaihtoehdoista edullisin ja puheenjohtaja Ari Lahden mieleen.
– Jos ajatellaan fanien kannalta, Pietarin ja Kööpenhaminan lohko olisi varmasti mieluisin. Pietarissa on iso stadion, joten saisimme vähän isomman lippukiintiön. Lisäksi matkat olisivat lyhyitä. Fanien matkustaminen olisi ekologisempaa ja halvempaa, Lahti totesi STT:lle.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.