Raumanmeren tekojää on ollut tänä talvena liiankin suosittu. Kuva: Juha Sinisalo
Raumalaiskiekkoilun Tuki ry:n päätös rakentaa Raumanmeren koulun viereen kaikkien käytettävissä oleva tekojää olisi aikanaan ansainnut jonkinlaisen urheilukulttuurin tunnustuspalkinnon.
Kuluva joulukuu on jälleen kiistatta todistanut sen merkityksen. Kun lämpötila pysyttelee sinnikkäästi plussan puolelta ja taivaalta vihmoo välillä vettä, ei luonnonmukaisista talviurheilun harrastusmahdollisuuksista voi Rauman seudulla edes haaveilla.
Karu tilanne iski vasten kasvoja jo viime talvena, jolloin lumi jäi satamatta ja talvikin oikeastaan tulematta. Raumanmeren tekojää tarjosi monelle lapsiperheelle riemukkaita hetkiä ja mielekkään tilan viettää aikaa.
Luisteleminen kirkkaissa keinovaloissa oli huomattavasti miellyttävämpi vaihtoehto kuin pimeässä ja kuraisessa leikkipuistossa möyryäminen.
Tänä vuonna tekojään merkitys on entisestään kasvanut, kun koronavirustilanne on laittanut harrastuksia tauolle. Paradoksaalisesti suurin ongelma on, että tekojää on liian suosittu.
Nyt Raumalaiskiekkolun Tuki hahmottelee jo toista tekojäätä Raumalle tai Rauman seudulle. Se olisi rahallisesti noin olisi 700000–800000 euron investointi.
Ajatuksille on syytä nostaa hattua maailmantilanteessa, jossa toisaalta positiiviset uutiset ovat kaivattuja ja toisaalta monet yritykset ovat joutuneet säästökuurille ja turvautumaan lomautuksiin.
Tuen puheenjohtaja Rafael Eerola ei peittele, että kaavailuissa on ketunhäntä kainalossa, käytännössä Eetu-ketun. Lukko luonnollisesti haluaisi, että mahdollisimman moni raumalainen poika tai tyttö innostuisi jääurheilusta ja päätyisi seuran toimintaan mukaan.
Se on kuitenkin vain osa kuvasta. Raumanmeren tekojää toki tuo Lukon junioreille mahdollisuuden olla jäällä myös joukkueharjoitusten ulkopuolella, mutta aivan yhtä lailla se antaa raumalaisille lapsiperheille tilaisuuden harrastaa liikuntaa miellyttävässä ympäristössä.
Eikä uusi tekojää tarkoittaisi ainoastaan talviurheiluolosuhteiden kohentumista, sillä se päällystettäisiin tekonurmella. Sulaan aikaan se tarjoaisi jokasään pinnoitteen jalkapallolle tai pesäpallolle.
Kun Eerola hahmotelmista Länsi-Suomen haastattelussa kertoi, hän muisteli samalla omaa lapsuuttaan Unajassa. Tuolloin lapset saivat koulupäivän aikana pitää luistimet jalassa tunneilla, jotta välitunneille luistelemaan livahtaminen sujuisi jouhevasti.
Maailman on muuttunut. Viime talvena Unajassa ei saatu edes kaukaloa pystyyn jatkuvien vesisateiden takia.
Eerolan nuoruusvuosina eri puolilla Raumaa oli pieniä kenttiä, jotka jäädytettiin talviksi. Kaukaloita ei ollut, vaan kiekot upposivat paksuihin lumipenkkoihin.
Ilmastonmuutos on syönyt nämä mahdollisuudet. Nyt eletään maailmassa, jossa edes tekojää ei pysty takaamaan talvella luisteluolosuhteita, vaan Raumanmeri on joulun alla ollut monena päivänä pois käytöstä, koska taivaalta on tullut liikaa vettä.
Uusi tekojää saattaisi tarkoittaa myös keikautusta Rauman kouluverkkokeskustelulle. Eerola mainitsi luontevimpana sijoituspaikkana Lähdepellon, jonne Raumanlaiskiekkoilun Tuki on jo rakennuttanut jäähallin.
Paikka olisi varmasti perusteltu, sillä kyseessä on urheilukeskus, jonka kehittämistä raumalaiset ovat kaupungin kyselyissä toivoneet. Alueella olisi valmiina huoltorakennus, jossa on valmiina pukuhuoneet ja kioskitilat, ja tekojäällä voisi hyödyntää TukiAreenan jääkoneita.
Vieressä on myös Kourujärven koulu, jonka oppilaat pääsisivät hyödyntämään tekojäätä liikuntatunneillaan sekä kesällä että talvella, samaan tapaan kuin Pyynpää ja Raumanmeri tekevät jo nyt.
Ajatuksiaan esitellessään Eerolakin mainitsi, että kaavaillun tyyppinen rakennelma kannattaisi sijoittaa jonkun koulun läheisyyteen. Kourujärven koulu tosin on lakkautusuhan alla.
Toki tekojää ei välttämättä synny lainkaan Raumalle, vaan myös Eura ja Eurajoki mainittiin vaihtoehtoina. Porin Narukerän raumalainen päävalmentaja ja hallituksen jäsen Jani Raukko tiedustelikin jo Eerolalta sosiaalisen median kautta, voisiko tekojäälle laittaa katon päälle.
Raukko ja Narukerä ovat vahvasti ajaneet Poriin Suomen ensimmäistä jääpallohallia, mutta joulukuun puolivälissä Porin kaupunki painoi suunnitelmille jarrua. Pori rakennuttaa 16,1 miljoonalla eurolla palloiluhallin, jonka on tarkoitus olla pystyssä vuonna 2024.
Varmasti Raukon mielessä välähti jo ajatus. Tekojää Eurajoelle, mielellään kunnan pohjoiseen osaan... Isomäen urheilukeskuksesta olisi kymmenen minuutin ajomatka Luvialle.
Raumalaiskiekkoilun Tuki haluaa olla edelläkävijä, ja ensimmäisen jääpallohallin Suomeen rakennuttava saa varmasti lajiväeltä kiitollisuutta vuosikymmeniksi.
Esimerkiksi Porvoon Akilleksen päävalmentaja Jari Hyttinen painotti taannoin Urheiluhulluissa, ettei hänen mielestään ole mitään merkitystä, mille paikkakunnalle ensimmäinen halli rakennetaan, kunhan sellainen vain jonnekin nousisi.
Vaikka uutta tekojäätä hahmotteleva yhdistys on nimeltään Raumalaiskiekkoilun Tuki ry, niin onhan Lukossakin aikanaan jääpalloa pelattu...
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.