Rauman seudulla on kymmeniätuhansia laillisia aseita, arvioi rikoskomisaario Leo Tusa.
Rauman poliisiaseman esimiehellä jos kellä on asiasta hyvä näppituntuma. Kun joku saa Rauman, Uudessakaupungin tai Loimaan asemalta luvan kantaa asetta, myöntäjä on Tusa.
Ihan kenelle tahansa aselupa ei irtoa.
– Suomessa lainsäädäntö lähtee siitä oletuksesta, että ampuma-ase ei ole kaikkien etuoikeus. Esimerkiksi Amerikassa lähtökohta on toinen, sillä aseen voi saada, vaikka olisi rikosrekisteri, Tusa sanoo.
Metsästys yleisin syy aseluvalle
Länsi-Suomi haastatteli Tusaa lauantaina Kuivassuon ampumaradalla, missä poliisi oli puhumassa aselupakäytännöistä Rauman Seudun Urheiluampujien avoimien ovien päivässä.
Ympäristö oli osuva, eikä vain siksi, että laukausten jyly kaikui välillä jutustelun taustalla.
Kun Tusa näyttää aseluvalle vihreää valoa, syy on useimmiten harrastus, työ tai asekeräily.
– Metsästys on ylivoimaisesti suurin syy aseluville, mutta ampumaurheiluharrastus on ollut selkeästi nousussa viimeisen viiden vuoden ajan.
Perustelut pitää kuitenkin olla kohdillaan.
Esimerkiksi urheiluampujan pitää pystyä todistamaan, että hän harrastaa jotain sellaista lajia, jossa järjestetään kilpailuja. Kilpailla ei kuitenkaan tarvitse, aktiivinen harjoittelu riittää.
– Se taas ei kelpaa syyksi, jos ampuu jotain tölkkejä tai harrastaa vain tarkkuusammuntaa.
Harvinaisempia erikoistapauksia lupakäsittelyssä ovat esimerkiksi rekvisiitaksi aseita keräävät teatterit tai vaikkapa vain muistoesineenä pidettävät aseet, jolla on erityistä tunnearvoa.
– On Rauman kaupungin kulttuuritoimellakin tykki muun muassa. Kuuskajaskarin tykki onkin varmaan niitä isoimpia aseita, jolle olen luvan myöntänyt, Tusa naurahtaa.
Jopa joka kolmas lupa naiselle
Tusa arvioi, että Rauman seudulla on viimeisen vuoden aikana myönnetty aselupia noin 600–700. Aikaisempina vuosina luku on ollut luokkaa 800–1000.
Yksi selitys löytyy koronaviruksesta. Nimittäin passiruuhkan takia henkilö, joka normaalisti ottaa vastaan aselupahakemuksia, oli ottamassa vastaan matkustusasiakirjoja.
Koronalla saattoi olla ammuntaharrastamiseen eräs positiivinenkin vaikutus.
Tusa on havainnut, että naisia on tullut paljon mukaan metsästykseen ja ampumaurheiluun. Vilkaisu ympärilleen avoimien ovien päivässä tukee havaintoa: jos paikalla on viitisenkymmentä harrastajaa, heistä ainakin kymmenkunta on naisia.
Tusan veikkaus on, että korona-aikana ihmiset lähtivät hakemaan perheen yhteisiä ulkoilmaharrastuksia. Ammunta oli yksi hyvä vaihtoehto.
– On ollut sellaisia päiviä, että joka kolmas lupa on myönnetty naiselle.
Rynnäkkökiväärillä metsästämään
Myös helmikuussa 2022 alkanut Ukrainan sota näkyy Tusan työpöydällä.
Venäjän hyökkäyksen jälkeen Suomessa on aloittanut arviolta tuhansia, ja Rauman seudullakin kymmeniä uusia aseharrastajia.
Tusan mukaan ihmiset ovat hankkineet enemmän varsinkin sentyyppisiä aseita, jotka olivat ennen sotilasaseita.
– Joudun tekemään todella paljon kielteisiä päätöksiä, kun haetaan metsästysaseeksi niin sanottua sotilasasetta. Nyt kokeillaan kepillä jäätä ympäri Suomea.
– Onko sitten pelkoa naapurin tulosta vai mitä se on, mutta todella erikoisia aseita haetaan. Kaikkea mahdollista.
Tusa mainitsee kysyttäessä esimerkkinä AR-15-pohjaisen rynnäkkökiväärin.
– Tekisin rikoksen, jos myöntäisin sellaisen metsästyskäyttöön.
Eikä rynnäkkökivääri metsästykseen todellakaan sovi.
– Ne eivät ole tarkkuudeltaan lähellekään sitä luokkaa, mitä on esimerkiksi 308-metsästyskivääri. Metsästyskäyttöön on haettu myös melko köykäisen kaliiperin 223:sta, mutta länsirannikon pusikoihin se ei sovellu laisinkaan, koska ottaa jokaisesta oksasta kimmokkeen. Se on täysin mahdoton käyttää metsästyksessä.
Amerikan malli ei saa ymmärrystä
Leo Tusa korostaa kuitenkin, että suurin osa aseluvan lopulta saaneista toimii moiteettomasti.
– Ase ei tee lajia vaaralliseksi, mutta väliinpitämätön harrastaja voi sen tehdä.
Aseisiin liittyvä lainsäädäntö on maailman mittakaavassakin Suomessa kireä. Poliisin mielestä se on luonnollisesti hyvä asia.
– On meillä ongelmatkin sitten kymmeniätuhansia kertoja pienempiä kuin vaikka Amerikassa, Tusa huomauttaa.
Aseista on tullut jo lasten ja teini-ikäisten suurin kuolinsyy Yhdysvalloissa.
Maan tautikeskuksen CDC:n mukaan aseisiin liittyvät kuolemat nousivat koronapandemian aikana ennätyksellisen synkkiin lukuihin.
Yhdysvalloissa tuliaseiden käytön seurauksena kuolee vuosittain kymmeniätuhansia ihmisiä, kun Suomessa luku on ollut joitakin satoja.
– Valitettavasti asebisnes on Amerikassa niin suurta, että raha puhuu enemmän kuin turvallisuus, Tusa toteaa.
Osa ongelmaa on se, että aseita saa säilyttää USA:ssa miten sattuu. Aseet ovat kotona lasten ulottuvilla, joten tuhansista alaikäisten kuolemista osa on traagisia vahinkoja.
Poliisiaseman asejemma täynnä
Suomessa aseiden säilytykseen liittyvä lainsäädäntö taas on kiristynyt Tusan mukaan entisestään 2010-luvulla. Nykyään pyssyjä ei saa enää pitää esillä hirvensarvien vierellä mökin seinällä, eikä kyllä piilossa kalsarilaatikossakaan.
Aseet täytyy säilyttää lukitussa kaapissa, joka ei ole näkyvillä.
Rauman seudulla suurimmat aseisiin liittyvät ongelmat koskevat Tusan mukaan juuri säilytystä.
– Ne ilmenevät niin, että tulee joku kotihälytys, poliisi menee paikalle ja huomaa, että aseet ovat siellä miten sattuu. Partio nappaa ne sitten mukaansa.
Rauman poliisiasemalla on oma varastonsa takavarikoiduille aseille. Siellä on tungosta.
Tusan mukaan jemmaan mahtuu 500–600 asetta.
Rikoksen takia takavarikoiduille aseille on vielä erikseen oma varastonsa, jonne mahtuu joitakin kymmeniä aseita.
– Viime vuosina on peruttu todella paljon aselupia rikosten tai esimerkiksi korkean iän takia, Tusa kertoo.
Luvan estävät terveyssyyt ovat useimmiten mielenterveysongelmia. Ruumiillisista vammoista esteeksi voi nousta esimerkiksi heikko näköaisti.
Erityisen pahalla poliisi katsoo väkivaltarikoksia, mutta lupaharkinta käynnistetään välittömästi myös esimerkiksi rattijuopumuksen jälkeen. Jo törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminenkin voi riittää aseluvan eväämiseen.
– Aika monelle tämä on tullut yllätyksenä.
Lisätietoa aseluvista löytyy esimerkiksi Poliisin verkkosivuilta.
Kuivassuolla seitsemän lajin radat
Rauman Seudun Urheiluampujien lauantainen avoimien ovien päivä oli tarkoitettu ensisijaisesti ampumakoulun hiljattain suorittaneille.
Seuran puheenjohtajan Sami Heinosen mukaan tarkoitus oli tuoda tietoon, mitä lajeja Kuivassuon ampumaurheilukeskuksessa voi harrastaa.
Vastaavankaltaisia ampumaratapäiviä on tulossa ympäri Suomea useampia äitienpäiväviikolla.
Heinosen mukaan ammunnasta kiinnostuneiden määrä on kasvanut viime vuosina Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
Sodan lisäksi eräs positiivisempikin asia näkyy piikkinä harrastajamäärissä.
– Eräässä liiton kokouksessa näytettiin dataa harrastajamääristä. Käyrät pomppasivat joka kerta, kun Suomi on menestynyt arvokilpailuissa, Heinonen kertoo.
Viimeksi nytkäyksen aiheutti Eetu Kallioinen, joka tähtäsi skeetin EM-pronssia 2021 ja jäi samana vuonna Tokion olympialaisissa niukasti neljänneksi.
2000-luvulla olympiamitalin Suomeen ovat ampuneet Juha Hirvi (hopea, 2000), Marko Kemppainen (hopea, 2004), Satu Mäkelä-Nummela (kulta, 2008) ja Henri Häkkinen (pronssi, 2008).
Kuivassuon ampumaradat:
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.