Feran naisten superpesisjoukkue on tulevalla kaudella lähes sama kuin menneelläkin, mutta ei sentään aivan. Ensimmäinen ja toistaiseksi ainut uusi pelaaja on Aurora Frantsila, joka päättyneellä kaudella nähtiin Pöytyän Urheilijoiden paidassa.
Fera ja Frantsila ovat solmineet 1+1-vuotisen pelaajasopimuksen.
– Olin aika otettu, kun täältä yhteyttä otettiin. Raumalla on tämmöisen junnupesäpalloilijan mielestä tehty tosi hyvää juniorityötä jo pitkään, Frantsila kehaisee.
Hän on vasta 18-vuotias eli mahtuu ikänsä puolesta vielä tulevana kesänä pelaamaan B-tyttöjen pelejä.
Junioripelejä hän ei kuitenkaan ole juuri pelannut enää kahteen vuoteen. Viime kesänä Frantsila oli isossa roolissa Pöytyällä, ja jo kaksi vuotta aiemmin hän pääsi tekemään pääsarjadebyyttinsä Manse PP:n paidassa.
– Aurora on Feran näköinen pelaaja eli fiksu ja eteenpäin pyrkivä. Jos Sahlstedtin Kallen sanoja lainataan, niin hän on vielä johonkin menossa. Sellaisia me haluammekin, Feran puheenjohtaja Hannu Toivonen luonnehtii.
Manse tiedotti väärin sopimuskuvioista
Frantsila on Hämeenkyrön Räpsän kasvatti, joka nousi Mansen superpesisjoukkueen harjoitusrinkiin vain 15-vuotiaana. Tammikuussa 2020 Manse tiedotti solmineensa hänen kanssaan 2+2-vuotisen sopimuksen.
Samana vuonna Frantsila pelasi naisten Superpesistä 16 runkosarjapelin ja yhdeksän pudotuspelikamppailun verran, mutta kesällä 2021 hän mahtui Mansen kokoonpanoon vain neljään peliin.
Syyskuussa 2021 tamperelaisseura tiedotti, että sopimus on purettu yhteisymmärryksessä pelaajan aloitteesta.
– Sitä ei ole ihan oikein tiedotettu. Ihan alkujaan minun piti tehdä neljän vuoden sopimus, mutta alaikäiselle ei sellaista voi tehdä. Sitten päädyttiin, että tehdään puhtaasti kaksivuotinen sopimus ilman optioita, Frantsila valottaa.
Purettavaa sopimusta ei siis edes ollut.
– En tiedä, onko informaatiokatkos ollut tahallinen vai tahaton. Mutta ei tässä kauheissa riidoissa olla, sillä kyllä se lähtö meni suht ok, Frantsila painottaa.
Ferassa luvassa kotiuttajan rooli
Ensimmäisellä täydellä superpesiskaudellaan Frantsila löi 1+22 juoksua ja oli Pöytyän toiseksi paras kotiuttaja. Juuri kotiuttajan roolia hänelle lasketaan myös Ferassa, ja myös ulkopelivastuuta on luvassa.
– Iso tavoite on saada hänestä numerolle kotiuttaja ja lyöntiuhka. Selkeästi hänelle halutaan pelata kotiutuspaikkoja, Feran pelinjohtaja Jyrki Pellonperä kaavailee.
– Ei ehkä kärjeksi ainakaan. Vaikka fakta on, että jos lyö tarpeeksi hyvin, ei tarvitse olla nopea. Jos kolmoselle pääsee, niin sitten tarvitaan jo kavereilta apuja, Frantsila tokaisee.
Lukio kesken Hämeenkyrössä
Raumalle Frantsila ei ole muuttamassa, vaan hän käy lukion viimeistä vuotta kotimaisemissaan Hämeenkyrössä. Matkapelaajana hän vietti myös viime talven, sillä Hämeenkyröstä on matkaa Pöytyälle 118 kilometriä.
Siirto Feraan kasvattaa treenimatkaa 11 kilometrillä.
– Kävin syksyn ja alkutalven ajan Pöytyällä treeniviikonloput, ja helmikuusta eteenpäin saatoin käydä viikolla yksittäisiä treenejä, Frantsila kertoo.
Kävikö kuvio raskaaksi?
– Hyvillä aikataulutustaidoilla ei. Nyt olen kerinnyt tätä pari talvea harjoittelemaan, Frantsila vastaa.
– Ylioppilaskirjoituksetkin ovat jo hyvällä mallilla, kun vain kolme ainetta on kirjoittamatta. Aika leppoisaa varmaan on tulossa.
Toivonen ja opettajana työskentelevä Pellonperä purskahtavat nauramaan.
– Otetaan sitten uusi haastattelu vaikka keväällä, niin voin kertoa, oliko leppoisaa. Mutta hyppytunteja on ainakin paljon, ja opettajat ovat ymmärtäväisiä, Frantsila kuittaa.
Ferassa moni samassa elämäntilanteessa
Feran taustahahmot laskevat, että Frantsila on samanlaisessa vaiheessa uraansa ja elämäänsä kuin moni tuleva joukkuekaverinsakin. Hän on lupaava junioripelaaja, joka on ottamassa ensimmäisiä askeleitaan aikuisten peleissä.
Viime kesänä hän pääsi näyttämään kykyjään tyttöjen Itä–Lännessä.
– On kiva päästä porukkaan, jossa on aika paljon samoissa elämäntilanteissa olevia. Pari-kolme vuotta olen tottunut, että mä olen se lukiolainen ja pikkuvauva työläisten maailmassa ja saanut kuunnella, miten veroja maksetaan. Nyt saa varmaan puhua omista asioistaan, Frantsila heittää.
– Totta kai mä esimerkiksi sen tiedän, että sähkön hinta on nousussa. Iskä on sanonut, että suihkussa ei saisi olla niin kauan.
Menestyshalukkuus houkutteli Feraan
Kausi Pöytyällä päättyi pettymykseen, sillä Roihuttaret oli putoamiskarsinnoissa parempi. Näin Frantsilan vanhat joukkuekaverit pelaavat tulevalla kaudella naisten Ykköspesistä.
– Se oli karvas tappio, kun pudottiin, mutta väittäisin silti, että ilman sen seuran panosta en olisi tässä tilanteessa omalla urallani, Frantsila sanoo.
– Itselläni oli iso rooli, ja pääsin kunnolla hyödyntämään ja mittaamaan omaa taitotasoani. Pettymyksestä huolimatta siellä oli paljon hyviä kokemuksia.
Mutta mikä houkutteli siirtymään juuri Feraan?
– Varmaan menestyshalukkuus. Täällä lähdetään hakemaan tulosta, ja on kunnianhimoa seurajohdosta ja pelinjohdosta alkaen. On mielenkiintoista nähdä, mihin panokset riittävät.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.