Raksilan jäähallissa on totuttu hurraamaan, kun puolustaja nimeltä Kukkonen laukoo maaleja, niittaa vastustajia laitaan ja suojelee omaa maaliaan.
Torstaina kukaan ei hurrannut, vaikka Kukkonen teki kaikkia mainittuja asioita, sillä Kärpät ja Lukko kohtasivat ilman yleisöä.
Tuskin kovin moni olisi silti hurrannut muutenkaan, sillä vauhdissa ei ollut kärppälegenda Lasse Kukkonen vaan Lukon nuori puolustaja Miska Kukkonen.
Molemmat tosin olivat paikalla, sillä Lasse toimi televisiokommentaattorina ja pääsi pelin jälkeen haastattelemaan Miskaa.
Torstaina nähtiin hetki, jota Miska Kukkonen oli joutunut odottamaan uransa 54. liigapeliin. Hän pääsi vihdoin kirjauttamaan itsensä maalintekijöiden joukkoon.
Tuuletuksessa riitti riemua, vaikka kokomaski parhaansa mukaan piilottikin ilmeet.
– Puolustaminen on mun pääjuttuni, joten en mä maaleista ole ressannut. Ihan mukava juttu, mutta en ole mitenkään sitä odottanut, Kukkonen sanoi Länsi-Suomen haastattelussa.
– Nyt tuli, ja vielä Kärppiä vastaan Raksilassa, niin hyvä homma.
Kukkonen ja Hakulinen iskivät Lukon maalit
Kukkonen sivalsi maalinsa pelin toisessa erässä. Tilanteessa Linus Nyman heitti kulmasta poikittaissyötön, ja takatolppaa kohti hiipinyt Kukkonen pääsi ampumaan suoraan syötöstä.
Kiekko painui pelissä toista ja viimeistä kertaa ohi kärppävahti Patrik Rybarin. Avauserässä Anrei Hakulinen pystyi ohittamaan slovakkivahdin Lukon käytännössä ensimmäisestä kunnon tilanteesta.
Maalit riittivät tuomaan Lukolle 0–2 (0–1, 0–1, 0–0) -voiton.
– Ensimmäinen erä oli meiltä hyvä, mutta toisessa erässä emme olleet ihan valmiita. Viimeisessä erässä pääsimme taas pelaamaan omaa peliämme ja taistelimme, Kukkonen summasi.
Joukkueet kohtasivat toisen kerran vuorokauden sisään. Keskiviikkona Kärpät oli parempi maalein 2–1, mutta yön aikana raumalaisjoukkueessa tapahtui muutos.
Rybar esimerkiksi joutui jo avauserässä torjumaan yhdeksän kertaa eli yhtä monta kuin koko keskiviikon pelissä.
– Peli-ilme oli ihan erilainen. Paremmin pelasimme joukkueena, Kukkonen totesi.
Kukkonen usein paikalla, kun tunteet kuumenivat
Lukko ja Kärpät ehtivät nyt tulla toisilleen tutuiksi, sillä joukkueet kohtasivat myös viime viikolla Raumalla, joten viikon sisään tuli kolme keskinäistä peliä.
– Tuli ihan sellaista playoff-henkeä tähän. Ihan mukavaa, Kukkonen maisteli.
Taisit itse olla yksi niistä, joihin se vahvimmin iski?
– Olin vai? Jaa, no välillä tunteet vähän kuumenivat, Kukkonen naureskeli.
Kuten Raumallakin, Lukko pystyi myös Raksilan toisessa kohtaamisessa pitämään Kärpät ilman maaleja. Molemmat nollapelit torjui Lassi Lehtinen.
– Se on aika kova saavutus, kun katsoo, millainen rosteri Kärpillä on. On kova homma jättää Kärpät nollille ja vielä kahdesti, Kukkonen huomautti.
Lehtinen on nyt pelannut kolme nollapeliä neljässä viime ottelussaan.
Hänen maalikeskiarvonsa 1,30 on koko sarjan paras, ja torjuntaprosentin 93,51 pystyy lyömään vain Ilveksestä jo NHL:ään lähtenyt Lukas Dostal.
Kolmen pelin mini-playoff
Pelin jälkeen Lukon päävalmentaja Pekka Virta pääsi puhumaan samoista asioista kuin keskiviikkonakin, mutta täysin päinvastaisessa sävyssä. Nyt Lukon pelistä löytyivät ne asiat, jotka keskiviikkona olivat hukassa.
– Todella ylpeä olen noista pelaajista, kunnia kuuluu tuonne koppiin. Ymmärrys siitä, mitä voittava jääkiekko vaatii, oli nyt läsnä, Virta sanoi.
– Me lähdimme tähän kuitenkin kuin mini-playoffiin, kolmen pelin playoff-sarjaan, mutta ei meillä eilen ollut vielä oikein älyä. Sitten vasta puhuttiinkin, mitä se playoff-pelaaminen voisi sitten joskus olla.
Se oli ainakin mustelmien ottamista, sillä torstain kamppailu oli varsin fyysinen. Kärppien päävalmentaja Mikko Manner linjasikin jo keskiviikkona, että joukkueella on tarkoituksena pelata konkarihyökkääjänsä Jari Sailion näköinen peli, sillä ottelu oli Sailion 700. liigapeli.
Pelistä tuli siinäkin mielessä Sailion näköinen, ettei Kärpät tehnyt yhtään maalia. Sailio on pystynyt maalintekoon viimeksi viime vuoden maaliskuussa.
Hänen parhaat avunsa toki ovat jossain muualla kuin maalinteossa.
– Ruvettiin yhdessä pohtimaan ja katsomaan, mitä se jääkiekko parhaimmillaan on, kun pelataan oikein voitosta. Tänään oli pelkkiä onnistujia tuolla.
Mattila löi päänsä jäähän ja loukkaantui
Lukon kannalta pitkän Oulun-reissun negatiivisin asia oli keskushyökkääjä Julius Mattilan loukkaantuminen. Mattila vastaanotti Kärppien Taneli Ronkaisen kovan taklauksen, kaatui ja löi päänsä jäähän.
Hänet jouduttiin taluttamaan jäältä, ja peli oli ohi.
– Raskas viikko meille, kun oltiin reissussa. Toisaalta on hienoa olla joukkueena reissussa, sillä joukkuehenki kasvaa siinä koko ajan, Kukkonen luonnehti.
– Saatiin vähän tuntumaa, mitä talvi on ja mitä kylmä oikeasti on. Yhdessä oltiin ja elettiin, koettiin vähän negatiivisia hetkiä ja saatiin voitonriemua lopuksi, kaikki se skaala sieltä väliltä, Virta summasi.
Oulussa oli todella kylmä, ja Lukon valmennusjohto oli molemmissa peleissä pukeutunut toppatakkeihin.
– Ei ihan hirveästi ulkona viitsinyt olla. Päivällä mittari näytti –26, mutta kun siinä oli mukana pieni tuulenvire, niin se tuntui iholla kuin –32. Aika kylmä oli, Kukkonen totesi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.