Tomi Lämsä päätyi pikavauhdilla Suomen Jääkiekkoliiton palkkalistoilta Lukon käskijäksi, kun raumalaisseura päätti vaihtaa päävalmentajaa. Kuva: Juha Sinisalo
Tomi Lämsän nimen mainitseminen aloittaa monen raumalaisen jääkiekkoihmisen mielessä aikamatkan kevääseen 2013.
Tuolloin Lukko pelasi pudotuspelisarjan, joka varmasti syöpyi syvälle sinikeltaisiin muistilokeroihin.
Vastakkain puolivälierissä olivat runkosarjavoittaja Jokerit ja vain vaivoin pudotuspeliviivan yläpuolelle pinnistänyt Lukko.
Kaiken lisäksi kuudennen kohtaamisen alla vatsatautiepidemia otti Lukon pauloihinsa. Raumalaiset saivat esimerkiksi kaukaloon vain kaksi varsinaista liigapuolustajaa: Otto Honkaheimon ja Harri Tikkasen.
Heidän rinnallaan luuti kolme A-junioria. Poissa oli myös päävalmentaja Risto Dufva.
Mutta Justin Azevedo ja Petri Vehanen olivat paikalla. Se tiesi loppua Jokerien kaudelle.
Jokerien, jonka päävalmentajana toimi nuori Tomi Lämsä.
– Ei siitä traumoja jäänyt, mutta se hetki, se pettymys itselleni – muistan varmasti lopun ikääni, Lämsä myöntää.
Lukko herätti raadollisuuteen
Hän seisoo nyt Lähdepellon hiekkatekonurmen laidalla verryttelypukuun pukeutuneena. Takin rintamuksessa on Lukon logo.
Ainakaan niin syviä haavoja tuon kevään puolivälieräsarjasta ei jäänyt, etteikö Lämsä olisi tarttunut mahdollisuuteen valmentaa Lukkoa.
Eikä häntä haittaa palata muistoissa reilua kymmentä vuotta taaksepäin. Tarinat kuuluvat jääkiekkoon, ja tuo Jokerit-sarja on osa Lukon tarinaa.
– Se oli mulle ensimmäinen vuosi päävalmentajana. Olin 33-vuotiaana Jokerien päävalmentaja, ja olimme runkosarjan voittajia. Ensimmäisen pelin voitimme areenassa puhtaasti 3–0, mutta siitä ote herpaantui. Emme saaneet enää kurssia käännettyä, Lämsä muistelee.
– Se oli ensimmäinen kosketus ammattilaismaailman playoff- kiekkoon ja samalla iso oppikoulu itselleni. Muistan hyvin ne ratkaisuhetket. Ilman sitä kokemusta en olisi tässä tilanteessa valmentajana.
Kausi oli ylipäänsä Lämsälle ensimmäinen miesten joukkueen päävalmentajana. Hän oli aiemmin toiminut kahdella kaudella Jokereissa apuvalmentajana ja sitä ennen ollut päävalmentaja Kiekkoreippaan B:ssä, Pelicansin A:ssa ja Suomen alle 16-vuotiaiden maajoukkueessa.
– Se Lukko-sarja oli viimeistään herätys ammattilaismaailman raadollisuuteen, Lämsä myöntää.
– Mutta jokaisella valmentajalla on niitä hetkiä, jotka jäävät mieleen isoina pettymyksinä. Jos niitä hetkiä ei olisi, eivät hyvät hetket tuntuisi niin hyviltä.
Loppumetreillä tyrkyllä Lukon urheilujohtajaksi
Pettymyksiä Lämsä on tosin ehtinyt kokea sen jälkeenkin. Seuraavalla kaudella hän sai potkut Jokereista ja sitä seuraavan kauden päätteeksi Pelicansista.
Päävalmentajauran piti jatkua Bluesissa, mutta seura ehti mennä alta konkurssiin.
Elettiin alkuvuotta 2017, kun Lämsä istui neuvottelupöytään Lukon kanssa. Tuolloin ei kuitenkaan puhuttu päävalmentajan paikasta vaan urheilujohtajan vakanssista.
Lämsä eteni neuvotteluissa jopa loppusuoralle asti, mutta nimeään hän ei sopimuspaperiin laittanut.
– Mulla oli siinä vaiheessa kolme vaihtoehtoa, kolme tarjousta pöydällä. Oli tämä Rauman Lukon tarjous, oli yksi valmennuspesti Suomessa ja oli mahdollisuus lähteä apuvalmentajaksi Ufaan, Lämsä paljastaa nyt.
– Kävin neuvottelut Lukon kanssa, mutta siinä vaiheessa intohimo ja veri vetivät valmentamaan. Ufa tuntui siinä vaiheessa siltä, että se kortti kannatti katsoa.
Lämsä lähti KHL:ään ja vietti Salavat Julajev Ufassa viisi vuotta. Hän oli ensin vuoden verran Erkka Westerlundin apuvalmentaja, sitten kaksi vuotta Nikolai Tsulyginin apuvalmentaja ja lopulta kaksi kautta päävalmentaja.
– Se jakso oli valtava oppikoulu ennen kaikkea omasta itsestäni. Olin ensin vuoden suomalaisessa valmennustiimissä, mutta sitten jäin yksin maailmaan, jossa vain voittaminen ratkaisee. Se oli tyly maailma, Lämsä toteaa.
– Samalla siellä toimiminen lämmitti mieltä. Ilman tätä maailmantilannetta olisin jatkanut siellä, sillä he tekivät tarjouksen jatkosta. Mutta ehdottomasti tässä maailmantilanteessa ainut vaihtoehto oli tulla sieltä pois.
Harri Hakkarainen tuttu jo Jokereista
Lämsä oli Ufan päävalmentaja sillä hetkellä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Hän joutui vetämään kauden loppuun, mutta poistui maasta neljä tuntia viimeisen valmennusvelvollisuuden päättymisen jälkeen.
Uusi työpaikka löytyi Suomen Jääkiekkoliitosta, ja Lämsästä tuli alle 20-vuotiaiden maajoukkueen päävalmentaja kaksivuotisella sopimuksella.
Pesti jäi kuitenkin yhteen vuoteen, kun Raumalla alkoi tapahtua. Lukko päätyi antamaan potkut Marko Virtaselle ja hankki liiton leivistä Lämsän tilalle.
Uusi päävalmentaja on ollut maisemissa siitä asti, kun Lukon joukkue aloitti ensi kauteen tähtäävän harjoittelun, mutta toistaiseksi Lämsä on ollut osittain sivustakatsojan roolissa.
– Hakkaraisen Harri on tehnyt kesän, ja hänellä on iso panos tähän. Jäällä mä vedän harjoitteet, mutta harjoitusruoto on Jarkko Kauvosaaren ja Toni Nenosen tekemä. Tämä on niin lyhyt, että tässä luodaan hyvä pohja, Lämsä näkee.
– Se helpottaa vielä, että mulla on Harrin kanssa yhteistä taustaa Jokereista. Harri on ammattilainen, johon on helppo luottaa. Harjoitustyyli on hyvin samanlainen kuin meillä siellä.
Samalla kaavalla Lukon on tarkoitus harjoitella ensimmäiset viisi viikkoa. Harjoitusohjelmasta kääntyy uusi sivu kesäkuun alussa, ja tuolloin treenirinkiin liittyvät myös Jakob Stenqvist, Pathrik ja Ponthus Westerholm sekä Sebastian Repo.
– Siinä vaiheessa ollaan enemmän joukkueharjoittelussa. Silloin mun sisältöni tulevat enemmän kuvioon mukaan, Lämsä valottaa.
Tuolloin lienee siis myös nähtävissä maistiaisia, millaisella pelikirjalla Lämsä aikoo Lukkoa valmentaa.
Tomi Lämsä on vetänyt jo jääharjoituksia Lukolle, mutta kunnolla joukkuetreenit jäällä käynnistyvät vasta kesäkuussa. Kuva: Juha Sinisalo
Elementtejä Ufasta Lukon pelaamiseen
Kun päävalmentajan sopimus julkaistiin, tiedotteissa puhuttiin lukkolaisesta peli-identiteetistä ja samasta sapluunasta, jolla Pekka Virta ja Marko Virtanen ovat Lukkoa peluuttaneet.
Kyse ei kuitenkaan liene siitä, että urheilujohtaja Kalle Sahlstedt voisi antaa voisi antaa yksiselitteiset raamit, joiden mukaan Lämsän pitäisi valmentaa.
– Ei missään nimessä Kalle sano niin, eikä edes halua sanoa, Lämsä vahvistaa.
– Tarkoitus on pelata nykyaikaista jääkiekkoa. Peli nopeutuu koko ajan. Aloitteellisuus, aktiivisuus, luisteluvoima, kiekkovastuu ja kiekkokontrolli ovat niitä sanoja, joihin voittava jääkiekko joka puolella perustuu.
– Tarkoitus on luoda pelille vahvat periaatteet. Pitää muistaa, että ammattilaisurheilussa voittaminen on tavoite, ja keinot pitää löytää suhteessa vastustajaan.
Jos katsoo parin vuoden takaisia Ufan pelejä, voiko niistä päätellä jotain ensi kauden Lukon pelaamisesta?
– Varmasti löytyy elementtejä. Mulla oli siellä aitiopaikka, ja samoin oli noissa 20-vuotiaiden kisoissa, Lämsä vastaa.
– Mutta mitä peliä Ufassa pelattiin, siihenkin vaikutti tietynlainen historia, miten ne pelaajat olivat aiemmin pelanneet. Se jääkiekko toimi siellä hyvin, ja nyt me pyrimme löytämään kilpailuetua täällä.
Perheen koti pysyy Lahdessa
Lukon ensi kauden joukkueen pelaajamateriaaliin Lämsä ei juuri vaikuttamaan pysty, sillä lähes kaikki paikat oli jo täytetty siinä vaiheessa, kun hänestä raumalaisseuran päävalmentaja tuli.
– Se on Kallen vastuualuetta ja osaamisaluetta. Kalle rakentaa joukkueen, Lämsä korostaa.
Raumalle Lämsä suuntasi yksin, eli miehen perhe jatkaa asumista Lahdessa.
– Todennäköisesti tulemme tekemään niin, että he ovat täällä talven aikana tiettyjä jaksoja ja tiettyjä jaksoja Lahdessa, Lämsä kaavailee.
Samalla kaavalla arki pyöri myös Ufan vuosina.
– Lasten koulut ja harrastukset ovat kuitenkin Lahdessa, emmekä halua katkaista linkkiä kokonaan. Näissä hommissa kun ei koskaan tiedä, jatkuvatko ne kaksi kuukautta vai viisi vuotta.
Kaksi kertaa Erkka Westerlundin apuvalmentaja
Tomi Lämsä päätyi ensimmäistä kertaa miesten joukkueeseen 2010, kun Erkka Westerlund otti hänet Jokerien apuvalmentajaksi.
Saman miehen mukana tie vei myös KHL:ään, sillä Erkka Westerlund toimi kaudella 2017–18 Salavat Julajev Ufan päävalmentajana ja halusi Lämsän valmennusryhmäänsä.
Kaksikon yhteistä historiaa on kirjoitettu kaudesta 1996–97 lähtien. Tuolloin Westerlund valmensi Suomen alle 18-vuotiaiden maajoukkuetta, jossa myös Lämsä pelasi.
– Sieltä sain ensimmäiset kokemukset hänestä. Sen jälkeen Erkka on asunut Vierumäellä Lahden vieressä, ja siellä me olemme keskusteluja käyneet, Lämsä kertoo.
– Olen toiminut hänelle apuvalmentajana Jokereissa ja Ufassa, ja olemme tehneet yritystoimintaa yhdessä. Lyhyesti sanottua Erkka on ollut mulle tosi iso apu, ja myös työtoveri. Apua olen häneltä saanut.
Miesten yhteiset taustat ovat käynnistäneet jopa julkiset spekulaatiot, että raumalainen Westerlund olisi ollut junailemassa Lämsää Lukkoon.
Lukon toimitusjohtaja Jukka Kunnas repeää nauramaan kuulleessaan kysymyksen aiheesta.
– Höpönlöpön. Ei pidä paikkaansa, piste, hän ilmoittaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.