Hallitus on ottanut poikkeukselliset toimet käyttöön auttaakseen yritysten ja kansalaisten taloustilannetta koronaviruskriisin aikana. Poikkeustilassa voimaan astuvassa kolmen kuukauden väliaikaisessa työlainsäädännössä on ainakin yksi urheiluseurojen kannalta mielenkiintoinen linjaus.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kertoi perjantaisessa tiedotustilaisuudessa, että yrityksillä, yhdistyksillä ja säätiöillä on nyt mahdollisuus ulottaa lomautukset koskemaan myös määräaikaisia työsopimuksia.
Länsi-Suomen haastattelemat urheiluoikeuden asiantuntijat Olli Rauste ja Mika Palmgren vahvistavat, että poikkeustilan lainsäädäntö avaa urheiluseuroille uusia mahdollisuuksia toimia.
– Urheiluseurojen pelaajasopimuksethan ovat lähes yksinomaan määräaikaisia, eikä normaalioloissa tällaista sopimusta voi lomauttaa, Palmgren toteaa.
Viisi päivää palkkaa ja sen jälkeen Kelaan
Normaaliolojen työsopimuslakikin (2. luvun 12. pykälä) antaisi urheiluseuroille mahdollisuuden palkanmaksun katkaisemiseen poikkeuksellisessa tilanteessa.
”Jos työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapahtuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi, työntekijällä on oikeus saada palkkansa esteen ajalta, enintään kuitenkin 14 päivältä”, pykälässä todetaan.
Rausteen ja Palmgrenin mielestä koronavirusepidemia saattaisi täyttää mainitun poikkeuksellisen luonnontapaturman tunnusmerkit.
Sarjojahan ei pelata, joukkueharjoituksia ja yleisötapahtumia ei saa järjestää ja monet harjoituspaikatkin ovat kiinni. Kun tuloja ei tule mistään sisään, seurojen taloustilanne kiristyy äärimmilleen.
Ministeri Henriksson kertoi kuitenkin poikkeuslain myötä myös lomautusilmoitusajan lyhenevän 14 päivästä 5 päivään. Se antaisi seuroille mahdollisuuden katkaista palkanmaksun normaalitilaa nopeammin.
– Toisin sanoen pelaajien palkka juoksee viisi päivää seuran ilmoituksesta, ja sitten mars mars Kelan luukulle, Rauste selventää.
– Osa liigaseuroista ja varmasti alemman divaritason seurat käyttävät tätä avautuvaa mahdollisuutta, epäilee Palmgren, joka toimii myös Jalkapallon Pelaajayhdistyksen lakimiehenä.
Urheilijat eivät saa ansiosidonnaista
Rausteen ja Palmgrenin mukaan lomautetuille urheilijoille ei ole tarjolla ansiosidonnaista päivärahaa, jota maksavat työttömyyskassat.
– Urheilijoita ei hyväksytä työttömyyskassoihin, koska heidän palkastaan ei peritä työttömyysvakuutusmaksua. Sen takia he ovat työttöminä Kelan peruspäivärahan ja työmarkkinatuen varassa. Ansiosidonnaista urheilusta ei voi kerryttää, Rauste taustoittaa.
Palmgren muistelee, että tilanne oli erilainen vielä vuonna 1996, kun entinen Turun Palloseuran jääkiekkoilija Jukka Vilander väänsi seuransa kanssa vakuutusoikeudessa.
Palmgrenin muistikuvien mukaan silloinen Loimaan kassa velvoitettiin maksamaan Vilanderille ansiosidonnaista työttömyysturvaa, mutta laki meni uuteen uskoon pian tapauksen jälkeen.
Ansiosidonnainen ei ole suora prosenttiosuus kuukausipalkasta, mutta kuitenkin enemmän kuin peruspäiväraha.
Yleisen työttömyyskassan työttömyysturva-asiantuntija Petja Eklund kertoo Duunitori-sivustolla, että tyypillinen ansiosidonnainen on noin 70 euroa päivässä, tuplat peruspäivärahaan verrattuna.
Seurojen lomauttamille urheilijoille tarjolla oleva peruspäiväraha on suuruudeltaan 33,66 euroa. Kela maksaa sitä viideltä päivältä viikossa.
Kuukausipalkka vaihtuu vajaan 700 euron pottiin
Kun puhutaan lomautettavista urheilijoista, puhutaan käytännössä palloilusarjojen pelaajista.
Eihän urheilulla suomalaisissa palloilusarjoissa rikastumaan pääse kuin ehkä miesten jääkiekkoliigassa. Moni jalkapallo- ja koripallo-, kenties lentopallo-, salibandy- sekä pesäpallosarjojenkin pelaaja on kuitenkin tottunut nelinumeroiseen kuukausipalkkaan.
Peruspäivärahasta kertyvällä vajaan 700 euron kuukausipotilla saa jo tosissaan pistää menoja ylös ruutupaperille.
Mikään pitkäkestoinen ratkaisu lomautus ei ole, sillä sen maksimikesto on 90 päivää ja väliaikainen työlainsäädäntökin voimassa tällä tietoa siis vain kolme kuukautta kesäkuun 16. päivään asti.
Kesälajien liitot ja seurat ovat toiveikkaita, että esimerkiksi jalkapallo- ja pesäpallokaudet pyörähtäisivät käyntiin jo kesäkuussa.
Olli Rauste ei ole valitettavasti yhtä optimistinen, että pelit voisivat alkaa ja palkanmaksu normalisoitua niin nopeasti.
– Jos epidemian huippu on THL:n mukaan toukokuun puolivälissä, ja sen jälkeen se kestää vielä 9 viikkoa, niin tämän tiedon varassa kausi voisi alkaa elokuun puolivälissä, hän huomauttaa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.