Lukon pelaajien kultamitalituuletus vuosimallia 2021. Kuva: Juha SInisalo
Jääkiekon Suomen mestaruus maistui pienen hauduttelun jälkeen yhä paremmalta Lukon A-nuorten joukkueelle lauantaina. Länsi-Suomi tapasi tuoreet mestarit Helmirannassa, jonne pelaajat olivat kokoontuneet jatkamaan juhliaan.
– Aika värikäs matka ollut. Hauska, Juha Pukkila ja Aleksi Kenttämaa kuvailivat.
– Tänään vietetään jengin kanssa hyvä päivä. Sunnuntaina suunnataan Himokselle ja ollaan siellä pari päivää. Katsotaan sitten uudelleen, mestarit suunnittelivat.
Kaikki pelaajat eivät Himokselle lähde, sillä osa odottaa Lukon liigajoukkueen, osaa alle 18-vuotiaiden maajoukkue-ehdokkaiden karanteeni. Puolustusvoimista urheiluvapaalla olevan Pukkilan kohtalo on vielä karumpi.
– Meikän pitää maanantaina kahdeksalta olla takaisin Säkylässä.
Osa pelaajista taas ei ollut vielä ehtinyt edes ummistaa silmiään sen jälkeen, kun Lukko varmisti mestaruuden kukistamalla ratkaisevassa kolmannessa finaalissa Kärpät maalein 1–2.
– Vikalla sekunnilla siinä pelissä alkoi tulla hyvä fiilis. Että ei vitsit, me tehtiin tämä, Eppu Karuvaara maiskutteli.
Illalla Oulusta lähtenyt kultainen moottorimarssi saapui Rauman tyhjälle torille aamuseitsemän maissa. Vielä perjantai-illalla torilla pommit paukkuivat, kun jokunen raumalainen oli jalkautunut juhlimaan A-nuorten saavutusta. Innokkaimmat kannattajat olivat aamulla joukkuetta vastassa jäähallilla.
– Vähän puhelin räjähti pelin jälkeen. Ihan tuntemattomiltakin ihmisiltä tuli onnitteluja. Tavallaan hiukan ymmärtää mitä tässä on tullut tehtyä, mutta hetki menee, että ihan kokonaan tajuaa kupletin juonen, Aleksi Kenttämaa kertoi.
– On se kyllä ihan uskomatonta. Ei tämä A-junnulätkä nyt Suomessa ole sellainen juttu kuin jossain Kanadassa. On hieno nähdä, että ihmiset välittää, mitä me touhutaan, Pukkila sanoi.
Mestaruuden viimeinen Lukko oli maalivahti Alex Mäkelä, joka valittiin pudotuspelien arvokkaimmaksi pelaajaksi.
– Tietenkin hieno saada tuollainen tunnustus. Koko joukkueen kanssa pelattiin hienot pleijarit, mutta hienoa, että on itse pystynyt mahdollistamaan joukkueelle hyvän menestyksen, Mäkelä totesi.
– Tiedettiin, että maalivahtiin voi luottaa, että siellä on sellainen kivijalka, Kenttämaa kehui.
– En tiedä, onko se tilastofakta, mutta tuntuu ainakin, että meille tehtiin vähiten maaleja. Kyllä se puolustuspeli oli se, mikä meitä kantoi loppuun asti. Finaaleissa molemmat voitot olivat 2–1, Pukkila huomautti.
– Toki, kun on vielä hyvät hyökkääjät, isoja ja nopeita äijiä, ja loistava joukkuehenki, niin onhan siinä mestaruuden ainekset, Kenttämaa täydensi.
Lukko keikkui koko kauden niin SM-sarjan alkusarjan kuin jatkolohkonsa kärkisijoilla. Pudotuspeleissä raumalaiset kukistivat kahden voiton pikasarjoissa Jukurit, Tapparan ja Kärpät.
– En tiedä, oliko mitään sellaista kovaa alamäkeä missään vaiheessa. Tietenkin oli yksittäisiä vaikeita hetkiä, Luka Nyman pohti.
– Kovin paikka oli ehkä se, kun hävittiin Mikkelissä Jukureille. Finaaleissa taas ei ollut epäilystäkään, etteikö olisi niitä voitettu. Ja tässä sitä nyt ollaan, Kenttämaa maiskutteli.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.