Menossa on toinen kausi, kun Lukon järjestämä Leijona-kiekkokoulu on maksuton. Keskiviikkona Janne Mäkitalo opasti 5-6-vuotiaita jääkiekkoilijanalkuja. Kuva: Juha Sinisalo
Ringetteä harrastava 13-vuotias Jenna teki heinäkuussa sopimuksen Ilveksen kanssa. Hänen oli tarkoitus nousta pelaamaan tamperelaisseuran C-junioreihin.
Kaksi viikkoa myöhemmin valmentaja kuitenkin pudotti hänet joukkueesta, koska pelaajia oli liikaa. Jennalle osoitettiin paikka Ilveksen D-junioreista, joihin hänen oletettiin liittyvän yli-ikäisenä.
Jenna ei tahtonut, vaan halusi siirtyä Nokian Urheilijoiden C-junioreihin.
Ilves kieltäytyi hyväksymästä seurasiirtoa ja vetosi ensin tehtyyn sopimukseen. Kun Jennan perhe valitti sopimuksesta lajiliittoon, se kumottiin.
Silti Ilves ei suostunut pelaajasiirtoon, mitä Jennan vanhemmat pitävät kiusantekona.
Jennan nimi on muutettu, mutta tapaus on täyttä totta. Aamulehti uutisoi asiasta aukeaman juttuna marraskuun alkupuolella.
Sittemmin tapaus päätyi Suomen Olympiakomitean käsittelyyn. Seuratoiminnan asiantuntija Eija Alaja on yrittänyt toimia asiassa sovittelijana, mutta ratkaisua ei ole löytynyt.
Suomi nosti lasten oikeudet urheilussa EU-tason asiaksi
Jennan tapaus on yksi pieni yksityiskohta suomalaisen urheilun arjessa, mutta samalla keskeinen esimerkki siitä, mitä Suomi haluaa ajaa kansallisessa ja kansainvälisessä urheilupolitiikassa.
Lasten ja nuorten turvallinen ympäristö urheilussa oli tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen näkemyksen mukaan yksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tärkeimmistä aiheista.
Aiheesta järjestettiin reilu vuosi sitten kansainvälinen konferenssi Espoossa, eikä se ole unohtunut, vaikka EU-puheenjohtajuus siirtyi Kroatialle. Suomalaisen urheilun vallankäyttäjät haluavat nostaa esiin lasten oikeudet myös urheilumaailmassa.
Kuinka taata mahdollisimman monelle lapselle turvallinen ympäristö liikkua ja harrastaa urheilua? Millaisia riskejä liittyy lasten ja nuorten urheiluun?
Mitä konkreettisia keinoja urheilupolitiikalla ja erilaisilla urheilutoimijoilla on käytössään turvallisemman urheilun saavuttamiseksi?
Lukko kelpasi hyväksi esimerkiksi
Vastauksia kysymyksiin haetaan seuraavaksi joulukuun alussa Olympiastadionilla, jossa Suomen Olympiakomitea järjestää seminaarin lasten oikeuksista urheilussa.
Tilaisuudessa puheenvuoron saa myös Rauman Lukko ry.
– Olympiakomitealla on noin 550 tähtiseuraa, joten sinänsä valinnanvaraa on. Halusimme seminaariin pari hyvää esimerkkiä seuroista, Olympiakomitean vastuullisuuspäällikkö Elina Laine kertoo Länsi-Suomelle.
– Mikä Rauman Lukossa on hienoa, niin heillä on laajalti huomioitu lasten oikeudet ja lapsiläheisyys sekä yhdenvertaisuus.
Olympiakomitean kiinnostuksen herätti esimerkiksi se, että Lukko ottaa harrastuksen aloittavat maksutta mukaan, kannustaa eri lajien harrastamiseen ja järjestää toimintaa myös erityisryhmille.
– Heillä on monta juttua, jotka menevät suoraan meidän vastuullisuusohjelmamme mukaan. Harva seura esimerkiksi vaatii vapaaehtoistoimijoilta rikosrekisteriotetta, kuten Lukko tekee, Laine huomauttaa.
Voimistelu sai rajusti negatiivista julkisuutta
Seminaarissa esiintyy Lukon lisäksi vain yksi toinen seura eli voimisteluseura Sport Club Vantaa.
Voimistelu sai lajina pari vuotta sitten runsaasti negatiivista julkisuutta, kun Urheilulehti nosti Titta Heikkilän Minettien kanssa käyttämät valmennusmetodit tikunnokkaan.
Samassa yhteydessä puhuttiin jopa 5–8-vuotiaiden valmentamisesta.
Vaikuttiko voimistelun saama julkisuus seminaarin seuravalintaan?
– Itse asiassa vaikutti. Me tiedämme, että voimistelussa on tehty liittotasolla tosi paljon työtä lasten oikeuksien eteen, Laine paljastaa.
Lasten oikeuksien eteen pitää tehdä töitä
Kun Suomessa vietettiin viime viikolla lapsen oikeuksien viikkoa, Suomen Voimisteluliitto vietti omaa teemaviikkoaan. Liitto korosti viestinnässään, että jokaiselle on oikeus osallistua toimintaan, harrastamiseen sekä kilpaurheiluun lapsena, ei pienenä aikuisena.
Voimisteluliitto reagoi nopeasti myös Heikkilän tapauksen synnyttämään keskusteluun. Se julkaisi Taloustutkimukselta tilaamansa valmennuskulttuuria koskevan kyselytutkimuksen tulokset, jotka paljastivat epäkohtia. Samalla Voimisteluliitto esitteli pitkän listan toimia, joilla epäkohtiin puututaan.
– Oli aika helppo valinta ottaa voimistelu toiseksi esimerkiksi. Ja yhtä helppo oli valita jääkiekkoseura, koska kyseessä on valtalaji Suomessa ja myös Jääkiekkoliitossa on tehty hyvää työtä, Laine kehaisee.
Jos suomalaista urheilukenttää katsotaan isossa kuvassa, toteutuvatko lasten oikeudet?
– Yleisellä tasolla kyllä, mutta täytyyhän näiden eteen tehdä töitä, Laine linjaa.
Ja sitä työtä Olympiakomiteassa ollaan valmiita tekemään.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.