Lauri Hakola kairaa menestyksen urheilijan arjesta

Mäkimiesten päävalmentaja tuplasi suomalaisten hyppymäärät.

Lauri Hakolaa sanotaan rauhalliseksi. Mäkihypyn päävalmentajaan saa silti kipinää yhdellä sanalla. Kuka tahansa voi varmentaa asian aloittamalla biomekaniikasta, joka sytyttää säihkeen liikuntatieteiden maisterin silmiin.

Hakola viritteli hyppyuransa jälkeen valmennusopintojaan Vierumäellä. Jyväskylän liikuntatieteellisessä hän oli lipsahtaa valmennus- ja testausoppiin ennen kuin pitkän linjan yliopistotutkija Mikko Virmavirta otti tiedonjanoisen nuorukaisen puhutteluun.

– Mikko yritti puhua minulle vähän järkeä, Hakola muistelee pääaineen valintaa.

– Aloin ajatella, että biomekaniikka on sittenkin tärkein siivu tätä mäkihommaa.

Virmavirta muistaa Hakolan kriittiseksi opiskelijaksi.

– Lauri oli ahkera ja hyvä opiskelija. Hänellä oli tutkimuksellinen ote. Esitti paljon kysymyksiä, Virmavirta todistaa.

– Lauri tietää ja valmentajana hän on lähtenyt toteuttamaan omaa filosofiaansa.

Hakola, 39, korostaa päävalmentajana arjen harjoittelua ja urheilijan kokonaisvaltaista elämänhallintaa.

– Olen pyrkinyt omaksumaan ja viestimään urheilijoille, että päivittäisen tekemisen laatu on tärkein asia. Tulos on sen vääjäämätön seuraus, Hakola kiteyttää ajatuksensa.

Rehellisesti omille rajoille

Suomalaiset mäkimiehet ovat pitkään tuskailleet menetettyjä asemiaan. Hakola pyrkii ajatusmallillaan eroon toistuvista pettymyksentunteista.

– Pitää saada onnistumisen tunteita siitä, että tekee asiat niin hyvin kuin pystyy. Mennään enemmän tekemisen kuin tuloksen kautta. Siitä sitten seuraa, mitä seuraa, Hakola selittää.

– Urheilu on liian raskasta, jos vain tulos määrittää onnistumisen. Sillä on yleensä lyhyet jäljet. Eihän tässä lajissa voi vaikuttaa esimerkiksi olosuhteeseen tai vastustajaan.

Hakolan malli edellyttää rehellisyyttä, itsetutkiskelua ja itsekuria.

– On helppo möläyttää, että tekee parhaansa, mutta tekeekö oikeasti ja uskooko siihen. On kova juttu laittaa kaikki osa-alueet kuntoon ja löytää elämään tasapaino. Siinä on monelle elämän verran opettelemista, Hakola korostaa.

Yhteinen kasvutarina

Suomalaisten mäkimiesten ykkösässä Antti Aalto on muuttanut Kuopioon, Hakolan päivittäiseen valmennukseen. Aallon on helppo kehua päävalmentajaa, jonka hän tuntee hengenheimolaisekseen.

– Lauri on asiallinen valmentaja. Rauhallinen, Aalto kiittelee.

Hakolassa on silti lujuutta, jolla hän on kiristänyt ruuvia edellisen päävalmentajan, itävaltalaisen Andreas Mitterin jäljiltä.

– Hyppymäärät ovat tuplaantuneet. Muu harjoitusmäärä on kasvanut parikymmentä prosenttia, Hakola paljastaa.

Korkea vaatimustaso edellyttää, että valmentaja tuntee urheilijat.

– Pojat ovat tuttuja pitkältä ajalta. Olemme kasvaneet yhdessä tässä hommassa, Hakola muistuttaa.

– Valmentajana haluan nähdä ja tuntea ihmisen kokonaisena, koska laji on niin mentaalinen. Pitää tietää, mitä kotona tapahtuu ja miten siellä menee.

Tiede kävi ranteisiin – ilmavirtaus heitteli mäkimiestä Espoon tuulitunnelissa

Lauri Hakola törmäsi tieteisiin hyppyurallaan viime vuosikymmenen alkupuolella. Kipeän kokemuksen järjesti yliopistotutkija, tohtori Mikko Virmavirta.

Virmavirta houkutteli Hakolan tuulitunneliin, ruuvasi föönin 105 kilometriin tunnissa, ja nuorukainen sai hyppiä ilmamassaan ahtaassa kopissa.

– Olin Mikon koekaniinina. Saimme loistavan mahdollisuuden käyttää kallista tuulitunneliaikaa ilmaiseksi, joten lähdin Mikon avuksi, Hakola muistaa.

Hakola ponnisti ahtaassa kopissa puhuriin, joka heitti hänet korkealle ilmaan ja puski kohti takaseinää. Alastuloissa Hakola sovelsi telemarkin sijaan mätkähdystyyliä.

– Pysäytin ilmavirtauksen, kun Lauri oli vielä ilmassa, joten sieltä hän sitten rytisteli lattialle, Virmavirta vahvistaa.

Pehmusteena oli ohut matto, mutta tilanteessa ei voinut käyttää turvavaljaita.

– Hyppäsin ilman mitään suunnitelmaa siitä, miten sieltä tullaan alas. Ilmavirta vei pari metriä taaksepäin ja sieltä rämähdin aina alas, Hakola naurahtaa.

– Ranteet olivat kyllä kipeät sen session jälkeen. Mutta saimme kuulemma siitä jotain järkeviä tuloksia ja jäihän siitä mielenkiintoiset muistot.

Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion uusimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut