Liiga-otteluiden tähtivalinnat sorsivat vieraita, puolustajia ja pisteettömiä

Miro Heiskasen (vas.) ja Jukka Peltolan esitykset ovat miellyttäneet Liiga-alumneja. Kuvat: Jukka Rautio/Europhoto.

Jokaisen Liiga-pelin jälkeen alumnit, vanhat pelaajat, valitsevat kolme tähtipelaajaa. Kun ykköstähdelle annetaan 3 pistettä, kakkostähdelle 2 ja kolmostähdelle 1 piste, kuluneen Liiga-kauden eniten yhteenlaskettuja tähtipisteitä saanut on Tapparan Jukka Peltola (24).

Toiseksi eniten tähtiä on Kaapo Kähkösellä (23) ja kolmanneksi eniten Atte Engrenillä, Charles Bertrandilla, Frans Tuohimaalla ja Sami Rajaniemellä (19). 

Joukkueittain tähtivalinnat näyttävät tältä:

Joukkueissaan eniten tähtiä saaneet (ykköstähdestä 3, kakkostähdestä 2 ja ykköstehdästä 1 piste). Perustuu kauden 198 ensimmäiseen peliin. Lähde: Liiga.fi.

Kun tähtipisteitä vertaa peliesityksiin, valinnat antavat hyvän kuvan siitä, kuka on tällä kaudella onnistunut. Se kertoo peliesityksistä monipuolisemmin tai ainakin eri tavoin kuin pistepörssi.

Liigalla on myös oma painotusjärjestelmänsä. Se valitsee vielä erikseen jokaisen kierroksen ykkös-, kakkos- ja kolmostähdet. Ykköstähti saa valinnastaan 30 pistettä, kakkostähti 20 pistettä ja kolmostähti 10 pistettä. Lisäksi jokaisen ottelun ykköstähti saa valinnastaan 10 pistettä. Kauden jälkeen palkitaan erikseen eniten pisteitä saanut pelaaja.

Liigan oman painotusjärjestelmän kärjessä on Miro Heiskanen (150 pistettä), toisena Frans Tuohimaa (110 pistettä) ja kolmantena Charles Bertrand (100 pistettä).

Maalivahdit ovat merkittävämpiä kuin muut

Tähdistä 21 % on mennyt maalivahdeille, 21 % puolustajille ja hyökkääjille 58 %. Maalivahdit ovat palkituissa selvästi yliedustettuina, sillä heitä on kokoonpanosta vain 5 %.

Puolustajia kokoonpanosta on 35 % ja hyökkääjiä 60 %. Hyökkääjät saavat täsmälleen ”osansa”, mutta puolustajat ovat palkituissa aliedustettuina.

Maalivahtien asema korostuu vielä, kun katsotaan kenelle ottelun ykköstähti on annettu. 24 % ykköstähdistä on mennyt veskareille.

Puolustajia siis sorsitaan, ja maalivahdit saavat määräänsä enemmän. Tai sitten vain on niin, että maalivahtien ja hyökkääjien merkitys voitolle on suurempi – tai ainakin heidän näkyvyytensä on parempi.

Tähtipalkitut hyökkääjät ovat napanneet keskimäärin 1,5 tehopistettä, puolustajat 1,1. Palkittujen maalivahtien keskimääräinen torjuntaprosentti on 95,0.

Muu maa mustikka, oma maa mansikka

Vanha mustikka–mansikka-sanonta perustuu siihen, että aikoinaan talon pihapiirissä viihtyi paremmin mansikka, metsässä mustikka.

Sanonnan ydin pätee myös tähtipalkintoihin. Kotijoukkueen pelaajat ovat saaneet 64 prosenttia kaikista tähdistä.

Entä kun vakioidaan asetelma koti- ja vierasvoiton mukaan? Kun kotijoukkue on voittanut, sen pelaajat ovat vieneet 82 prosenttia tähdistä. Kun taas vierasjoukkue on voittanut, vastaava lukema on 63 %.

On tietysti niinkin, että koko systeemiin on sisäänrakennettu ajatus siitä, että kotiyleisön edessä halutaan pääsääntöisesti palkita omia vaikka takkiin tulisikin. Se tapa luo tapahtumalle tunnelmaa ja vahvistaa yhteenkuuluvuutta.

Tähti vaatii pisteitä

Ilman tehopisteitä ei tähtiä kovin helposti irtoa.

Tähtiä saaneista hyökkääjistä ja puolustajista vain 13 % ei ole tehnyt yhtään tehopistettä. Palkituista hyökkääjistä ainoastaan 10 % ei ole tehnyt tehopisteitä. Puolustajien vastaava lukema on 20 %.

Ja vierasjoukkueen pisteetön on vielä hieman näkymättömämpi kuin kotijoukkueen pisteetön. Kun otetaan huomioon hyökkääjät ja puolustajat, vierasjoukkueen pisteetön on saanut vierasjoukkueen tähdistä 10 % ja kotijoukkueen pisteetön kotijoukkueen tähdistä 15 %.

Tehopisteetön vierasjoukkueen hyökkääjä tai puolustaja, joka on saanut tähden, on perin harvinainen ilmestys. Heitä on 594 tähden saaneesta vain 2,9 prosenttia.

Onko puolustajien ja pisteettömien sorsiminen isokin ongelma?

Lisää aiheesta

Kommentti: Puolustaminen Liigan tähtivalintojen katveessa – pitäisikö siirtyä tehopistesensitiivisyyteen?