Alkaako Liiga ajallaan syksyllä? Voiko otteluihin ottaa normaalisti yleisöä? Siinä kuumat kysymykset, joihin ei ole vielä vastauksia.
Koronaviruspandemia on Suomessa hiipumassa, joten rajoituksiakin on alettu porrastaen purkaa. Ammattilaisurheilun kannalta yksi olennainen rajoitus on yleisötapahtumien 500 hengen yläraja, jonka kanssa valtiojohto ja aluehallintovirasto ovat toistaiseksi olleet tiukkana.
– On tosi tärkeää, että muistamme minkä takia rajoitukset ovat voimassa. Ne ovat ihmisten turvallisuuden ja terveyden takia. Me seuraamme hallituksessa koko ajan tautitilannetta ja tällä 500 hengen avaamisella me avaamme itseasiassa jo Euroopassa monella tavalla eniten maista, joissa rajoituksia on ollut. Nyt katsotaan, miten tilanne kehittyy kesäkuussa, urheilusta vastaava tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen kommentoi Ylen A-studion haastattelussa 19. toukokuuta.
Liiga toivoo muiden isoimpien urheilusarjojen ja -tapahtumien tavoin, että rajoitusta voisi soveltaa tapahtumapaikkojen mukaan.
Liigan toimitusjohtaja Riku Kallioniemi sanoo ymmärtävänsä, että koronakriisin puhkeamisesta on kulunut vasta 2,5 kuukautta ja nyt linjattiin yksi luku. Samaan hengenvetoon hän lisää, että toivottavasti urheilutapahtumat voisivat saada lisää siimaa, jos viranomaiset huomaavat jalkapallo- ja pesäpallosarjojen kohdalla kaiken menevän hyvin.
– Toivotaan, että viranomaiset arvioisivat jatkossa areenan kokoon suhteutettua lukua. Jos Mikkelissä halliin mahtuu 4 000 ihmistä ja Turussa 12 000, niin siinä on aika iso gäppi, Liigan kilpailutoimenjohtaja Arto I. Järvelä sanoo.
– Kyseessä saattaa olla juuri se määrä katsojia, joka mahdollistaa sarjan pelaamisen. Jos Liigaa ei pystyttäisi pelaamaan, se tulisi varmasti näkymään esimerkiksi maajoukkueissa ja pelaajien siirtymisessä ammattilaiseksi.
Hallitus on tehnyt periaatepäätöksen, että 500 hengen raja yleisötapahtumissa olisi voimassa heinäkuun loppuun asti. Aluehallintovirastot voivat kuitenkin tehdä linjauksia kuukaudeksi kerrallaan, joten rajoituksia tarkastellaan taas viimeistään heinäkuuksi.
Ministeri Kosonen ei täysin tyrmännyt ajatusta, että isoilla stadioneilla voisi olla omissa katsomonosissaan enemmänkin kuin 500 katsojaa.
– Lohkoajattelu, joka stadioneilla on, on minusta ymmärrettävä ja hyvä. Toivon, että kesäkuu näyttää hyvältä ja voimme sen jälkeen miettiä uudelleen ratkaisuja.
Lukko tuo myyntiin oman kasvomaskinsa
Koska jääkiekon liigakausi alkaa normaalisti syyskuussa, Liigalla paine ei ole aivan niin kova kuin esimerkiksi heinäkuussa alkavilla jalkapallon Veikkausliigalla ja miesten Superpesiksellä, jotka vetävät kesälajien sarjoista Suomessa eniten yleisöä.
Liigan lähtökohta on täysi 60 ottelun runkosarja, mutta myös vaihtoehtoisia sarjaohjelmia on laadittava pöytälaatikkoon.
Liigan puheenjohtaja Heikki Hiltunen uskoo, että jos yleisöä saisi ottaa halleihin syksyllä normaalisti, ihmisillä olisi nälkää nähdä ottelutapahtumia livenä.
Seurat ovat jo alkaneet varautua siihen, että ihmiset haluavat pitää ainakin hygieniasta huolta. Lukkokin tuo myyntiin oman kasvomaskinsa.
– Jos nykyinen 500 hengen yleisörajoitus on vielä syksyllä voimassa, ainut mahdollisuus on katsoa, miten kulupuolta saadaan taas sopeutettua, Hiltunen myöntää.
Suomeksi se tarkoittaisi lisää palkkaleikkauksia, lomautuksia ja jopa irtisanomisia. Kevään aikana joihinkin näistä turvautuivat kaikki liigaseurat.
Tyhjille katsomoille Liigaa ei pelata
Liigan mediasopimus Telian kanssa jatkuu, mutta Hiltusen mukaan sieltä suunnasta ei tule painetta pelaamiselle.
– Niin sarjan keskeytyshetkellä kuin sen ollessa katkolla, Telian puolelta on koko ajan ollut tuki, että seurat voisivat mahdollisimman hyvin, Hiltunen vakuuttaa.
Jatkoaika uutisoi huhtikuussa, että Liiga joutuisi maksamaan Telialle kauden ennenaikaisesta päättymisestä jopa miljoonaluokan korvauksen. Hiltunen vahvisti asian, mutta ei kommentoinut summaa tuolloin, eikä kommentoi nytkään.
Toukokuussa Telia kertoi, että Liigan tv-tuotanto siirtyy MTV:lle ja pelit näkyvät Telia TV:n lisäksi myös C Morelta.
– Vaikka mediassa kirjoitetaan, että Telia haluaisi purkaa sopimuksen, niin se ei pidä paikkaansa. Meillä on säännöllinen vuorovaikutus ja jatkamme hyvässä hengessä eteenpäin, Hiltunen sanoo nyt Länsi-Suomelle.
Helsingin Sanomat on kertonut Telian ja Liigan sopimuksen olevan arvoltaan 23 miljoonaa euroa vuodessa. Niin paljon Telia ei kuitenkaan maksa, että pelejä voitaisiin pelata tyhjille katsomoille, kuten jalkapallon Saksan Bundesliigassa on nyt pelattu.
– Tulojen suhde on meillä erilainen kuin esimerkiksi Englannin Valioliigassa. Ottelutuotot ja yhteistyökumppanit ovat meille niin tärkeitä, että ilman niitä on vaikea nähdä Liigaa pelattavan, Hiltunen sanoo.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.