Leijonakiekkoa Satakunnassa – ei aivan uniikkia, mutta ei kovin yleistäkään.
Pori on saanut 2000-luvulla isännöidä Suomen jääkiekon A-maajoukkuetta nyt neljästi.
2001 Isomäessä vieraili Ranska, 2013 Sveitsi ja 2016 Slovakia. Perjantaina oli Tanskan vuoro.
Raumalla Leijonia on nähty vielä harvemmin. Joulukuussa 1991 Äijänsuolla esiintyi Sveitsi, huhtikuussa 2002 Venäjä ja huhtikuussa 2012 Valko-Venäjä.
Sinänsä se on luonnollista, sillä keväisin kesken MM-leirityksen pelattavia maaotteluita on usein viety halleihin, joissa samaan aikaan ei todennäköisesti pelata finaaleja.
Pelejä on pelattu myös Mestis-paikkakunnilla. MM-kisoihin tähtäävät pelaajat ovat antaneet näyttöjään vaikkapa Kokkolassa, Joensuussa, Rovaniemellä.
– Varmaan on hyvä, että ne kiertävät ympäri Suomen, Leijonien leirityksessä mukana oleva Lukko-sentter Julius Mattila kommentoi.
Siellä pelien kiinnostavuusarvokin on luontevasti korkeammalla kuin liigapaikkakunnilla. Kaukalossa vääntää pelaajia, jotka talvisin arki-iltoina ovat jossain muualla.
Tänä keväänä kotimaan leiriviikon pelipaikkakunnat ovat kuitenkin liigakartalta: Vaasa ja Pori. Ja maajoukkue näyttää kiinnostavan.
Siinä missä edellisissä Satakunnassa pelatuissa maaotteluissa katsomossa oli ollut väljää, nyt puhuttiin loppuunmyydyistä halleista.
– En mä siitä yllättänyt. Veikkaan, että (Nikolas) Matinpaloa tulivat ainakin porilaiset katsomaan, Ässien pelaaja kun on, Ville Marila arvioi.
Leijonien menestys saa väkeä innostumaan
Marila oli pukeutunut illan teemaan kuuluen leijonapaitaan. Sinivalkoisia paitoja, lippuja ja erikoisia päähineitä kuului monen muunkin varustukseen.
Olipa jonkun yllä Lukon kapteenin Anrei Hakulisenkin maajoukkuepaita.
– Itsellä oli nyt helppo mahdollisuus tulla peliin, kun tuosta naapurikunnasta olen, Marila totesi.
Pelkästään Matinpalolla Isomäkeä tuskin sentään täyteen myytiin, ja olihan kaukalossa muitakin Satakuntaan kytkeytyviä pelaajia. Leijonien maalilla torjui raumalainen Lassi Lehtinen, puolustuksessa väänsi porilainen Antti Tuomisto ja kolmossentterinä pelasi Lukon varakapteeni Julius Mattila.
– Kai se tuo Leijonien viime vuosien menestys on. Ja myös Ässien menestys, ulvilalainen Sami Salminen arvioi.
Menestymään päävalmentaja Jukka Jalonen on tosiaan Leijonat viime vuosina saanut. Suomi on juhlinut maailmanmestaruutta 2019 ja 2022, saavuttanut MM-hopeaa 2021 ja napannut kaiken kruunuksi olympiakultaa 2022.
Katsomossa eri naamoja kuin Ässien peleissä
Sami Salminen ja hänen kaverinsa Jussi Jaatinen suuntaavat yleensä kaikkiin mahdollisiin Ässien peleihinkin, mutta selvästi Leijonat houkuttelee katsomoon osittain eri kohderyhmää.
Etenkin lapsiperheitä näkyi Isomäen illassa runsaasti.
– Tyttären kanssa just juttelin, että kun täällä käy kaikissa Ässien peleissä, naamat tulevat tutuiksi, vaikka ihmisiä ei tuntisikaan. Nyt on näkynyt hirveästi naamoja, jotka eivät ole tuttuja, Jaatinen painotti.
– Mutta yleisö saisi kyllä olla paremmin mukana. Meiltä tulivat kaverit Laihialta katsomaan, että on loppuunmyyty peli, mutta tämä tunnelma on ihan fletku.
Täynnä Porin jäähalli ei perjantaina kuitenkaan ollut, vaan kamppailun yleisömääräksi ilmoitettiin 5 345 katsojaa. Jääkiekkoliiton mukaan kyseessä oli myytyjen lippujen määrä. Täysi tupa olisi ollut 6 150.
Lisää maaotteluita ja parempia pelaajia
Miehet osasivat silti palata mielikuvissaan kevään 2016 Slovakia-otteluun. Porilaista huutomyrskyä ei silloinkaan koettu.
– Enemmän näitä pelejä saisi silti olla. Tällaiset elävöittävät, ja onhan tällä Ässien talouden kannaltakin merkitystä, Jaatinen huomautti.
Kaikkia tuloja Ässät ei saa, vaan Jääkiekkoliitto kuittaa lipputulot ja järjestävä seura ravintola- ja oheismyyntituotot. Ässien toimitusjohtaja Mikael Lehtinen kertoi Satakunnan Kansan haastattelussa, että seura odotti myynnistä 50 000–60 000 euron pottia.
– Saisi näitä pelejä olla lisää. Mitä enemmän, sitä parempi. Ja vähän parempia pelaajiakin, Salminen linjasi.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.