Lukon suunnitelmissa on Äijänsuon jäähallin jalkapallokentän puoleisen sivun remontointi. Kuva: Juha Sinisalo
Tappara 17,2 miljoonaa. Ilves 14,7 miljoonaa. Kärpät 11,4 miljoonaa. HIFK 10,9 miljoonaa.
Ässätkin 8,7 miljoonaa, TPS 8,2 miljoonaa.
Ja Lukko 8,1 miljoonaa.
SM-liigaseurojen tuoreimmat tilinpäätökset osoittavat, että liikevaihdot ovat kovassa kasvussa. Etenkin tamperelaisseurat ovat saaneet taloudellista jalansijaa kaupungin uuden monitoimiareenan ansiosta.
Esimerkiksi Ilveksen liikevaihto oli pitkään seitsemän miljoonan kieppeillä, ja koronan rokottamalla kaudella 2020–21 se putosi jo runsaaseen viiteen miljoonaan euroon.
Kaiken lisäksi Ilves ja Tappara kuittasivat viime kaudesta toista miljoonaa liikevoittoa.
– Ei meidän kannata kateellisia olla. Lisäraha tulee kuitenkin aika lailla jääkiekon kehittämiseen. Liigan ja suomalaisen jääkiekon etu on, mitä enemmän saamme työpaikkoja ja kasvua, Lukon puheenjohtaja Janne Mokka toteaa.
– Meidän pitää itse kehittää liiketoimintaamme, että pysymme juoksussa mukana. Jonkun verran sitä on jo tehtykin. Meillä on liiketoimintastrategia, jonka ajatuksena on, että Lukko menestyy ja on urheiluliiketoiminnassa edelläkävijä.
Viime kesänä led-kaukalo, nyt toisen päädyn ravintola
Yhden askeleen Lukko otti vuosi sitten, kun Äijänsuolle hankittiin led-kaukalo ja muutenkin jäähallissa lisättiin led-pintoja.
Aiemmin vastaava kaukalo oli Suomessa vain Tampereella. Pian alkavalla kaudella sellainen on myös Oulun Raksilassa.
– Se parantaa elämystä, mutta auttaa myös liiketoimintaa. Kaukalo palvelee kahta asiaa, eli se on mahdollisuus tehdä liiketoimintaa, mutta myös mahdollisuus tehdä ottelutapahtumasta parempi, Mokka laskee.
Tämän kesän uudistukset hallissa ovat maltillisempia. Uusiksi on mennyt Nortamonkadun puoleisen päädyn alakerran ravintola, joka ei ehtinyt valmiiksi vielä Pitsiturnaukseen.
– Meillä on tavoitteena, että ihmiset löytäisivät aikaisemmin hallille ja jäisivät vielä pelin jälkeenkin sinne. Tampereella käy aika kuhina ennen ja jälkeen pelin, Mokka tietää.
Urheiluedellytykset kuntoon ja ihmisiä halliin
Sitä tavoitetta vasten Lukko puolestaan pyrkii kehittämään olosuhteita edelleen. Suunnittelupöydällä on uusi halliremontti, jossa on tarkoitus laittaa jalkapallokentän puoleinen sivu uusiksi.
– Pitkällä tähtäimellä hallin kehitystä tehdään. Äijänsuo on hieno paikka, ja viime remontti onnistui tosi hyvin, Mokka toteaa.
Äijänsuon edellinen halliremontti valmistui syksyllä 2006. Tuolloin halliin lisättiin esimerkiksi ylätori ja Nortamonkadun puoleisen päädyn aula- ja ravintolatilat.
– Kaupungin kanssa on nyt vähän keskusteltu, miten varmistuisi, että meillä on 2030–2040-luvuilla edellytykset pelata huipputason jääkiekkoa, Mokka valottaa.
– Olemme istuneet nyt useamman kerran alas. On kaksi asiaa, joilla ne varmistuvat. Toinen on se, että ihmiset haluavat tulla halliin ja toinen on urheiluedellytykset.
Asemakaavan muutos vireillä
Lukko haluaa kehittää molempia. Mokka painottaa, ettei mitään ole vielä päätetty, mutta aivain pelkän ajatuksenvaihdon tasolla asiat eivät enää ole.
Vireillä on jo kaavamuutos Äijänsuon urheilukeskuksen alueelle. Hankkeella on nimikin, eli Rauman tapahtuma- ja jääurheiluolosuhteiden kehittäminen 2030-luvulle. Projektinjohtajana on Jani Virtanen.
Rauman kaupungin kaavoitusjaoston pöytäkirjaan on kirjattu, että Äijänsuon alueen ja jäähallin kehittäminen edellyttää asemakaavan muutosta.
– Tässä on huomioitavana monta tekijää. Pitää selvittää ihan hallin peruskunto, eli miten ne kattorakenteet täyttävät nykypäivän vaatimukset. Vaasassahan poistettiin remontin yhteydessä vanhat kaaret, Mokka huomauttaa.
– Vaihtoehtoina on oikeastaan tehdä pientä pintaremonttia, selvittää miten niiden kaarien kanssa pystyy elämään, tai kolmantena vaihtoehtona selvittää, miten iso remontti se olisi, jos ne kaaret poistuisivat. Kaavamuutosta vaaditaan, jos hallin ulkoseiniin kosketaan.
Tietoa Lukko ja kaupunki saavat varsin pian, sillä kaarien kuntokartoitus on aikataulutettu syyskuulle.
– Pitää muistaa, että vaikka Rauman Lukko Oy on hallin pääasiallinen käyttäjä, lopulliset päätökset tekee kaupunki. Me teemme nyt erilaisia selvityksiä ja kustannusarvioita, Mokka sanoo.
Ei ainoastaan jäähalli, vaan koko Äijänsuo
Äijänsuon asemakaavan muutosehdotuksessa ei puhuta vain jäähallista, vaan koko urheilukeskuksesta.
Sen mukaan muutostarpeet kohdentuvat erityisesti rakennusoikeusmäärittelyyn ja rakennusaloihin mutta myös pysäköinti- ja liikennejärjestelyihin.
Kaavatyön yhteydessä on tarkoitus tarkastella myös uimahallin alueen jatkokehitysnäkymiä.
– Hallikin tarvitsisi myös yleisiä tiloja. Sekin pitää selvittää, miten remontilla pystyttäisiin hyödyntämään myös jalkapalloa, Mokka painottaa.
– Koko ajan pidetään mielessä, että mitä muut, ei vain Lukko. Mietitään, miten tämä liittyy koko Äijänsuohon.
Kolme tavoitetta ja kolme kerrosta?
Jäähalliremontin tavoitteet voi jakaa kolmeen osaan. Yksi on katsomotilojen kehittäminen, toinen uusien ravintolatilojen rakentaminen ja kolmas uusien harjoitustilojen saaminen.
– Me esimerkiksi näemme, että nykyinen Business Clubimme on vähän pieni, pystyisimme myymään enemmänkin, Mokka laskee.
Yksi vaihtoehto on laittaa uudet tilat kolmeen kerrokseen: katsomo alimmaksi, ravintolat keskikerrokseen ja uudet harjoitustilat ylimpään kerrokseen.
– Urheilu on niin selkeät tarpeet esittänyt, että niihin pitää reagoida, Mokka linjaa.
– Edustusjoukkue pystyy käyttämään talviharjoitteluhallia hyvin päivisin, mutta ilta-aikaan se on aika täynnä. Siellä ei oikein ole tilaa meidän junioripelaajillemme.
Mikäli kaikki sujuu Lukon toivomalla tavalla, remontti toteutuisi parin vuoden sisään.
– Ensin pitää selvittää keinot ja kustannukset, mutta varmaan aikataulu on sellainen, että ensi talvena pitäisi tietää, mitä tehdään, Mokka kaavailee.
Yksi merkkipaalu asiassa on Lukon ja kaupungin välinen vuokrasopimus Äijänsuon jäähallista. Se umpeutuu vuonna 2026.
– Siihen mennessä asioita haluttaisiin jo tehdä, Mokka myöntää.
”Uutta halliakin on laajasti mietitty”
Kokonaan uuden jäähallin rakentamisesta Lukko ei haaveile, vaan seura haluaa pitää kiinni perinteikkäästä pelipaikasta.
– Kyllä me ensin haluaisimme katsoa, mitä Äijänsuolle pystyy tekemään. Uutta halliakin on laajasti mietitty, mutta meidän mielestämme Äijänsuo on hyvällä paikalla, riittävän lähellä keskustaa, Mokka toteaa.
– Mutta se on selvä, että pakko meidän on hallia kehittää, jos haluamme menestyä. Nyt pitää osata tehdä oikeat ratkaisut. Kaksi edellistä remonttia ovat onnistuneet. Ei kannata tehdä kuin hyvin.
”Kaikki puhaltavat yhteen hiileen”
Janne Mokalla on pitkä kokemus hallitustyöstä Rauman Lukko Oy:ssä, ja marraskuusta 2021 lähtien hän on toiminut yhtiön hallituksen puheenjohtajana.
Tuolloin hän peri nuijan Ari Salmelta.
– Olen ollut puheenjohtaja kohta kaksi vuotta. Siinä ajassa olen huomannut, että jos Lukon perusajatus on, että Lukko yhdistää ja luo sisältöä elämään, niin kyllä se ajatus toteutuu, Mokka kiittelee.
– Ne, jotka tekevät töitä Lukon eteen, kokevat yhteiseksi asiaksi, että meillä pelattaisiin menestyvää liigakiekkoa. Kannattajat, kaupunki ja kaikki puhaltavat yhteen hiileen.
Uusi pelikausi on jo ovella. Lukon liigastartti on 12. syyskuuta, mutta sitä ennen raumalaiset pelaavat neljä CHL-peliä.
– Urheilussa menestytään, se tuo uusia mahdollisuuksia, Mokka huomauttaa.
– Onhan se semmoinen tasonmittaus. Olen ymmärtänyt, että pelaajatkin haluavat pelata noita pelejä. Siinä punnitaan suomalaisen jääkiekon tasoa.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.