Lukko on ottamassa Ässistä kaikkien aikojen niskalenkkiä – Pasi Saarela muistelee lämmöllä Lukon joukkuetta, joka voitti viimeksi kauden kaikki paikallispelit: "Niihin aikoihin molemmilla oli tosi paljon omia kasvatteja"

Satakunnan herruudesta ei väännetä tänä päivänä aivan yhtä fyysisin ottein kuin 15 vuotta sitten. Tässä Lukon Otto Honkaheimo on ottanut niskalenkin Ässien Patrik Forsbackasta. Kuva: arkisto/Kai Jalonen

Liigakausi 2004–05 muistetaan Raumalla ennen kaikkea NHL-työsulun tuomista vahvistuksista ja tulikuumasta pudotuspelisarjasta HIFK:ta vastaan. Maalivahti Dwayne Rolosonin ja puolustajakolossi Hal Gillin vahvistama Lukko kukisti Pentti Matikaisen joukot puolivälierissä voitoin 4–1.

Harvempi muistaa, että vielä kylmempää kyytiä tuolla kaudella Lukolta sai Porin Ässät. Kysessä on toistaiseksi ainoa kausi liigahistoriassa, jolloin Lukko on onnistunut voittamaan Ässiä vastaan kaikki kuusi paikallisottelua.

– Ei se dementia vielä niin paha ole, etten sitä muistaisi. Erityisesti 1–2 päättyneen pelin Porissa muistan sen takia, että tein pari maalia, Pasi Saarela naurahtaa.

Saarelan muisti pitää kutinsa. Kauden pelit päättyivät Lukolle 6–1, 2–1, 4–0, 4–0, 2–0 ja 4–2 eli yhteensä maalierolla 22–4.

– Olimme selkeästi niskan päällä ja pelasimme muutenkin pirun hyvin. Se oli yksi parhaista kausista Raumalla. Meillä oli hyviä ulkomaalaisia ja aika paljon oman kylän poikia. Meillä oli helkkarin hyvä henki ja touhuttiin pirusti kaikkea, siihen aikaan oli vielä saunailtojakin, Saarela muistelee.

Lukon ulkomaalaisvahvistuksia olivat Rolosonin ja Gillin lisäksi Steve Larouche, Shayne Toporowski ja Martin Bartek. Jukka Rautakorven valmennuksessa pelasivat myös muun muassa liigajoukkueen nykyiset apuvalmentajat Erik Hämäläinen ja Jarkko Kauvosaari sekä A-nuorten valmennustiimiiin kuuluvat Janne Niskala ja Petri Vehanen.

Tuosta joukkueesta edelleen peliuraansa jatkaa Lukon paidassa Toni Koivisto, 38. Maagisen 500 runkosarjan tehopisteen raja taitaa jäädä Koivistolta tällä kaudella saavuttamatta, mutta Saarelan uralukemiin hän voi kovalla loppukirillä yltää. Koivisto on koonnut liigajäillä 220+272=492 pistettä, kun Saarelan, 47, lukema vuoteen 2009 loppuneella uralla oli 264+232=496.

Kaudella 2004–05 Saarela pisti pikkumustaa verkkoon hyvään tahtiin. ”Laitilan kaurajätti” iski 31+24=55 pistettä, voitti maalipörssin ja oli pistepörssissä toinen Ilveksen Steve Kariyan jälkeen. Jukka Rautakorven Raumalle tuoma uudenlainen harjoittelukulttuuri, jossa esimerkiksi pistettiin maksimiraudat lukkojen taakse, tuntui sopivan Saarelalle.

– Tietysti onnistumisetkin auttoivat, mutta monen pelin jälkeen oli sellainen olo, että voisi pelata toisen pelin putkeen. Ja kun lähti kulkemaan ei tullut niitä mullittelujaksoja, kun tuli kiukuteltua pari kolme viikkoa putkeen ja huomattua sen jälkeen, että eihän tästä ole mitään hyötyä.

Kovuutta löytyi

Saarelalle on jäänyt uran paikallispeleistä mieleen se desibelivyöry, joka jylisi läpi kehon.

– Moni sanoo, että Pori on vittumainen paikka pelata, koska se vihellyskonsertti on vierasjoukkueelle ihan uskomaton. Käänsin sen niin, että se oli siistiä. Mun mielestä oli hienoa pelata, kun oli älämölöä ja kaikkea muutakin.

Korona on vienyt peleistä yleisön, ajan hammaskin jotain.

– Siihen aikaan peleissä oli huomattavasti enemmän tunnetta. Ja meillä oli silloin ihan fyysinen jengi, joka pystyi olemaan oikealla tavalla kova. Muistaakseni itse Jari Korpisalo (Ässien kapteeni) taisi sanoa pudotuspelien aikaan studiokommentaattorina, että Lukko on jopa fyysesti kovempi kuin IFK, Saarela sanoo.

Saarela nostaa kovan pelin taitajina esiin nimet, jotka keräsivät yli 100 jäähyminuuttia: Shayne Toporowski, Hal Gill, Sami Torkki ja Toni Porkka.

– Gill oli NHL:ssä tilanteissa vähän kovempienkin kaverien kanssa. Porkka ja Pettisen Tomikin olivat varmaan jotain myllyjä ottaneet Pohjois-Amerikassa. Joku Torkin Sami taas syttyi erityisesti juuri Ässiä vastaan, eikä kauheasti kaihtanut, jos tuli joku isompi hässäkkä.

Pasi Saarela ymmärtää, ettei liigajoukkueita voi koota enää vain oman kylän pojista, mutta entisen maalitykin mielestä se näkyy paikallispelien hengessä. Kuva: Pekka Lehmuskallio

Omia poikia

Saarelalla on selityskin, miksi peleissä oli enemmän tunnelatausta kuin nykyään.

– Niihin aikoihin sekä Lukolla että Ässillä oli tosi paljon omia kasvatteja, jotka jo pikkujunnuista lähtien pelasivat vastakkain. Se tunne ja historia on vain erilainen liigajoukkueeseen siirryttäessä, vaikka nykypäivänkin pelaajat ovat ihan tosissaan, Saarela näkee.

– Jos olet tullut vaikka A- tai B-ikäisenä Raumalle, niin se viha-rakkaus-suhde ei välttämättä ole ihan samanlainen kuin jos olet syönyt pikkupojasta asti Raumalla kaurapuuroa ja kuunnellut niitä Pori-juttuja.

Torstaina Saarela katsoi Lukon ottelua Ilvestä vastaan. Lukon Sebastian Revolle tuomittu ulosajo käänsi suupielet ylöspäin.

– Ehkä vähän hymyilytti se jäähy. Jos vertaa noihin päiviin, niin ei tuollaisesta olisi tullut ikinä jäähyä saati ulosajoa, jos on yhdellä kädellä nimikyltissä kiinni, Saarela naurahtaa.

Repo on pelikiellossa lauantaina, kun Lukko hakee toista kertaa liigahistoriassa kauden kuudetta voittoa Ässistä. Kauden lukemat ovat vastaansanomattomasti: voitot 5–0, pisteet 15–0, maalit 31–8.

Myös kaudella 1988–89 Lukko onnistui voittamaan kaikki pelit, mutta tuolloin Satakunnan derbyjä pelattiin vain neljä (7–3, 5–4, 4–1, 8–1). Lauantaina Isomäessä panos onkin lähinnä paikallislatauksessa, sillä Lukko on varmistanut runkosarjan voiton ja Ässät ei selviä pudotuspeleihin ilman edellä olevien joukkueiden koronatartuntoja.

– Mutta paikallispelit ovat aina olleet hengeltään vähän sellaisia, että on ihan sama, onko toinen kärjessä tai toinen viimeisenä. Usein altavastaaja on tuntunut vievän juuri paikallispelejä, Saarela huomauttaa.

Ei tae mitalille

Kaikkien paikallisotteluiden voittaminen ei ole ollut tae menestykselle pudotuspeleissä. Vain kaudella 2005–06 kaikki kuusi paikallispeliä voittanut Ässät venyi yllätyshopealle.

Kausina 1980–81 ja 1984–85 kaikissa Satakunnan derbyissä juhlinut Ässät jäi ilman mitalia, kuten lopulta Lukkokin kaudella 2004–05. Lukko hävisi välierissä Kärpille ja pronssiottelussa HPK:lle.

– Hävittiin pronssipeli ehkä muutaman pelaajan hölmöilyihin. Ehkä olisi ansaittu sillä kaudella se mitali, muistelee Saarela.

Lisää aiheesta

Vain tilaajille Lukko joutuu vajaalla kokoonpanolla kauden viimeiseen paikallispeliin – lauantain derbyt näkyvät ilmaiskanavilla