Pavol Skalicky tienasi kalenterivuonna 2021 Lukkoa edustaneista pelaajista eniten, sillä hänen verotettavat tulonsa olivat 166 590 euroa. Se paljastui, kun viime vuoden verotiedot tulivat keskiviikkona julkisiksi.
Samalla kuka tahansa pystyi tarkistamaan helposti myös Aleksi Saarelan, Toni Koiviston, Kristian Pospisilin, Eetu Koivistoisen, Lukas Klokin, Anrei Hakulisen ja Sebastian Revon tulot.
Heillä kaikilla verotettavat tulot olivat yli 100 000 euroa, joten heidän tietonsa löytyvät julkisista verokoneista.
Julkisia ovat kuitenkin kaikkien muidenkin verotiedot, ja ne saa selville kysymällä verotoimistosta. Esimerkiksi Lukon sentteri Julius Mattila tienasi verotietojen mukaan 83 675 euroa.
Miltä tuntuu ajatus, että omat ansiot kaivetaan mediaan kaikkien nähtäville?
– No yleisesti mun mielestäni Suomessa on tässä asiassa hiukan outo kulttuuri. Surkuhupaisa kulttuuri, Lukon varakapteeni vastaan.
– Urheilijalle se asia on ehkä hieman eri kuin muilla. Henkilökohtaisesti mulla ei ole merkitystä, jos jossain julkaistaan mun palkkani, jonkun muun Lukon pelaajan palkka tai vaikka Pelicansin pelaajan palkka. Mutta tämä kulttuuri on Suomessa outo.
Rahastointimahdollisuus vaikeuttaa tulkintaa
Kaiken lisäksi verotiedoista ei voi suoraan päätellä kaikkea. Urheilijoilla on mahdollisuus rahastoida osa palkastaan, eikä rahastoon laitettu osuus näy verotiedoissa.
Rahastoiva summa saa olla korkeintaan 50 prosenttia urheilijan bruttotuloista tai enintään 200 000 euroa. Rahat on nostettava viimeistään 15 vuotta uran päättymisen jälkeen, ja tuolloin niistä on myös maksettava verot.
Myös Julius Mattila on rahastoinut osan tuloistaan.
– Sen voin sanoa, että käytän jonkun verran verohyötyä. Rahastoin palkasta jonkun verran, hän kertoo.
Jääkiekkoilijoiden Koulutus- ja Ammatinedistämissäätiön asiamies Jarmo Saarela kertoi MTV:n haastattelussa, että tällä hetkellä SM-liigassa pelaavista pelaajista 143 on sijoittanut tulojaan urheilijarahastoon.
Se tarkoittaa noin 40 prosentin osuutta liigapelaajista. Yhteensä rahastoon sijoittaneita jääkiekkoilijoita on Saarelan mukaan 419, ja kaikkien lajien urheiijarahastojen yhteisarvo on noin 70 miljoonaa euroa.
Ulkomaalaispelaajat eivät yleensä rahastointia käytä.
– Se on hemmetin hienoa, että meidän ammatissamme saa osan bruttotuloista rahastoitua. Näin verottaja osallistuu meidän sijoitustalkoisiimme uran jälkeistä aikaa ajatellen, Mattila kiittelee.
Osakesijoittamista harrastusmielessä
Raha-asioista Mattila ymmärtää enemmän kuin moni muu liigapelaaja. Ennen liigauransa aloittamista hän vietti neljä vuotta Boston Collegessa ja valmistui pääaineenaan rahoitus.
Käytännössä Mattilalla on kauppatieteiden kandidaatin paperit jenkkiyliopistosta. Miehellä on unelmansa myös bisnesmaailmassa, kunhan jääkiekkoura joskus on ohi.
Jo nyt hän laittaa rahojaan muuallekin kuin urheilijarahastoon.
– Harrastuksena olen puuhaillut sijoittamista pienillä summilla. Tykkään sijoittaa osakkeisiin, Mattila paljastaa.
– Niillä asioilla on kiva spekuloida ja lukea artikkeleja. Sen kyllä myönnän, että tänä vuonna on mennyt huonosti kaikilla osakkeilla.
Palkkojen julkistaminen nosti NHL:n ansiotasoa
NHL:ssä palkat ovat julkisia, ovat olleet sitä kaudesta 1989–90. Ne ovat niin julkisia, että joukkueiden rakentamiseen käytettävää rahamäärää valvotaan eli on asetettu palkkakatto.
Aikanaan palkkatietojen julkiseksi tuleminen vaikutti niiden nousemiseen. Miten paljon liigajoukkueiden pukukopissa keskustellaan palkoista esimerkiksi veropäivänä?
– Ei niistä verotiedoista ole puhuttu. En ainakaan muista, että olisi puhuttu, Mattila toteaa.
– Kukin käsittelee niitä tietysti omalla tavallaan. En usko, että niitä loppujen lopuksi kukaan tuonne pukukoppiin tuo.
Ajatuksia verotiedot kuitenkin saattavat herättää. Varsinkin, jos joku tienaa huomiotaherättävän paljon tai vähän omaan pelitasoonsa nähden.
– Varmaan niitä voi tietyllä tavalla verrata, miksi tuo tienaa tuon ja tuon verran, Mattila myöntää.
– Mutta totta kai palkka pitää jotenkin ensin ansaita. Aina on olemassa se syy, miksi se on maksettu. Mutta pitää muistaa, että yhden kauden otanta on aika pieni.
Palkat ovat osa urheilujohtamista
Käytännössä palkan määrittelevät aina aiempien kausien tekemiset, vaikka esimerkiksi vuoden 2021 verotuksessa Lukon pelaajien ansioihin kuuluvat myös mestaruusbonukset.
Läpimurtokauttaan pelaava pelaaja tekee pisteensä suhteessa halvemmalla kuin huippukauden jälkeen sopimuksen neuvotellut.
Yksi tällainen tapaus Lukossa on Justin Danforth, joka saapui Raumalle ECHL-kaukaloista.
– Siinähän urheilujohtaminen punnitaan. Kuka löytää tuollaisia helmiä kuin Danforth, Mattila huomauttaa.
– Mutta tässä nähdään juuri se, että yhden kauden otanta on pieni. Jos Danforth pelasi Lukossa vähän halvemmalla, niin nyt hän kiittää ja tekee tiliään tuolla muulla.
Danforth jatkoi Lukosta KHL-kaukaloihin ja sieltä edelleen NHL:ään.
– Harvoin kukaan siitä mitään sanoo, vaikka tuntisi, että tienaa liian vähän. Samalla tavalla harvoin pelaaja sitäkään sanoo, jos kokee tienaavansa liikaa, Mattila huomauttaa.
Rohkaisua, mutta ei neuvomista
Jääkiekkojoukkueeseen pätevät loppujen lopuksi samat lainalaisuudet kuin muuallekin yhteiskuntaan. Ei työpaikoilla useinkaan vertailla toisten palkkoja.
Tietoa palkkatasosta saa pikemminkin median kaivamista tiedoista tai pelaaja-agenteilta.
Rahastoinnista puhuminen taas ei ole mikään tabu.
– Puhutaan. Jopa itse puhun nuoremmille jätkille. Mitä aikaisemmin pystyy aloittamaan, sitä pitemmän aikaa ehtii kasvaa korkoa korolle, Mattila toteaa.
– Rohkaisen käyttämään rahastointimahdollisuutta, mutta en mä varsinaisesti neuvo ketään.
Skalickyn ja Audetten verolukemat epätasapainossa
Lähimenneisyydestä eli vuoden 2020 verotiedoista voi tehdä pari mielenkiintoista nostoa: Daniel Audetten verotettavat tulot olivat tuolloin 15 865 euroa ja Pavol Skalickyn vain 7 831 euroa.
Vuoden 2021 verotiedoissa heidän kohdallaan puhutaan aivan toisenlaisista luvuista. Skalicky oli Lukon palkkakuningas 166 590 eurolla ja Audettekin tienasi 99 316 euroa.
Keskiviikkona julkaistuista verotiedoista samalla tavalla kiinnittää huomiota norjalaissentteri Michael Hagan 18 288 euron tulot.
Miksi Skalickyn ja Audetten vuoden 2020 verotustiedot ovat tuollaiset, Lukon urheilujohtaja Kalle Sahlstedt?
– Siinä on joku virhe. En osaa vastata, miksi ne ovat noin, mutta ei niitä palkkoja noin ole maksettu. Eihän tuossa olisi mitään järkeä, Sahlstedt vastaa.
– Mielellään sopimukset yritetään katsoa niin, että pelaajat ovat viisi kuukautta toisella ja neljä kuukautta toisella palkkalistalla.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.