Jääkiekko kiinnostaa nyt Tampereella: Ilveksen ja Lukon välinen perjantain kohtaaminen piirrettiin aikakirjoihin runkosarjapelinä, jossa on Tampereella ollut eniten katsojia – jos paikallispelit jätetään pois laskuista.
Yleisömääräksi ilmoitettiin 11 769.
Kiinnostus ei sinänsä ole mikään ihme. Molemmat tamperelaisjoukkueet eli Ilves ja Tappara taistelevat täysillä runkosarjan voitosta, kun pudotuspelit kolkuttelevat jo ovella.
Ja yhtä lailla siinä kisassa haluaisi yhä olla mukana myös Lukko, joka on suurimman osan kaudesta ollut sarjataulukon kärkiryhmä.
Nyt Tampereen joukkueet ovat ottaneet haltuunsa kaksi ensimmäistä sijaa. Tappara sai perjantain kierroksella täyteen 110 pistettä, ja Ilves nousi 107 pisteeseen kukistamalla Lukon maalein 4–1 (1–1, 2–0, 1–0).
– Hyvä runkosarja on ollut, mutta loppua kohti pisteiden valossa vähän vaisumpi. Mutta jos jossain vaiheessa pitää ottaa se vaikea hetki, niin parempi se on ottaa tähän kohtaan ja olla sitten pleijareissa iskussa, Lukon kapteeni Anrei Hakulinen luonnehti Tampereen uuden jäähallin käytävällä pelin jälkeen.
Viime viikolle Lukko pystyi napsimaan vielä pisteitä, vaikka esitykset kaukalossa jättivät kovasti toivomisen varaa.
Perjantaina raumalaiset pelasivat jo kärkikamppailun edellyttämällä tavalla, mutta eivät lopulta pystyneet pisteitä raapimaan matkaansa. Ilves otti näin ensimmäisen voittonsa joukkueiden keskinäisissä kohtaamisissa.
Ennen perjantaita Ilves ei ollut edes johtanut Lukkoa vastaan tällä kaudella.
– Kova taistelu vajaalla rosterilla. Olimme hyvin mukana pari erää, mutta sitten kaveri teki sen ylivoimamaalin, ja meille tuli pieni selkärangan katkeaminen, Hakulinen kertasi.
Karjalaisen jäähy ihmetytti ja ratkasi
Mainitun ylivoimamaalin laittoi sisään Balazs Sebok, ja rangaistusaitiosta sitä katseli Lukosta hyökkääjä Jere Karjalainen.
Vierasjoukkueen vaihtoaitiossa oltiin hyvin eri mieltä, olisiko Karjalaisen pitänyt siellä olla.
Hän sai estämisjäähyn tilanteesta, jossa ajoi suoraviivaisesti Ilveksen maalille ja törmäsi puolustaja Les Lancasterin avustuksella maalivahti Marek Langhameriin.
– En tiedä. Jos kiekkoa pelaat, lähdet ajamaan maalille ja pakki työntää takaa, niin harvemmin hyökkäävä pelaaja saa siitä jäähyn, Hakulinen ihmetteli.
– Mutta tässä on kevättä vielä jäljellä. Toivottavasti tuo on sitten linja myös jatkossa, ja mekin pääsemme vuorostamme antamaan kovuutta.
Tuulola veti taas kolmen pisteen illan
Pelin varsinainen hahmo oli Eetu Tuulola, joka oli ennen tätä viikkoa pystynyt tekemään tällä kaudella yhden maalin. Se oli syntynyt 14. syyskuuta Ässiä vastaan.
Keskiviikkona Tuulola pääsi tuulettamaan kaikki patoutumat pois, kun hän onnistui maalinteossa Vaasan Sportia vastaan ja keräsi saman tien tehot 1+2.
Tuulettelut saivat jatkoa perjantaina, sillä Tuulolan lavasta syntyivät Ilveksen kaksi ensimmäistä maalia, ja lisäksi hän ansaitsi syöttöpisteen Sebokin ylivoimalla viimeistelemään kotijoukkueen kolmanteen maaliin.
– On tämä jääkiekko ihmeellinen peli. Aina ei saa onnistumisia, vaikka ansaitsisi, ja välillä onnistuu, vaikka ei niin ansaitsisikaan. Maalin eteen tuli hyviä pomppuja, joista pääsin lapioimaan sisään. Kaikki otetaan vastaan, Tuulola luonnehti.
Sebastian Repo putosi kokoonpanosta
Lukon ainoan osuman eli avauserän 1–1-tasoituksen viimeisteli Harri Kainulainen. Osumaan teki väkevän esityön Henri Ikonen, joka sai runsaasti vastuuta ja pelasi kahdessa ketjussa, koska Lukon kokoonpano oli yhden laitahyökkääjän verran vajaa.
Ilvekseltä pystyi maalintekoon myös Matias Mäntykivi, joka laittoi lopussa laatan tyhjiin.
– Peli voisi paremminkin kulkea, mutta tässä kamppaillaan myös vähän kokoonpanon kanssa. Kun yksi äijä tulee mukaan, toinen putoaa pois, Hakulinen sanoi.
Perjantaina Lukko sai mukaan Josh Kestnerin, joka oli pelikieltonsa kärsinyt. Vastapainoksi Sebastian Repo ei pystynyt pelaamaan, vaan oli liittynyt loukkaantuneiden listalle Gabriel Fontainen, Antti Saarelan ja Kalle Ervastin seuraksi.
– Ketjukoostumukset ovat sen takia olleet vähän sekaisia, mutta ei sen taakse tietysti liikaa voi mennä.
Ei se ylivoima hokemalla parane
Sekaisin on myös ylivoimapeli, jolle Lukon pitäisi nopeasti pystyä tekemään jotain , jos joukkue mielii lopulta menestyä tällä kaudella.
Ylivoimamahdollisuuksia oli perjantainakin sinikeltaisille tarjolla runsaasti, mutta juuri minkäänlaista uhkaa Marek Langhamerin vartioimalle maalille Lukko ei pystynyt luomaan.
Lukon ylivoima on hidasta, mielikuvituksetonta ja vaivalloisen oloista.
– Kyllä me sitä eilenkin treenasimme, mutta siinäkin yksi äijä lähti kesken pois, kun tuli tikit naamaan, ja nyt putosi yksi kokoonpanosta, Hakulinen valotti.
– Kaikki sitä nyt hokevat, että ylivoima ei toimi, mutta ei se sillä parane. Tuntuu, että me olemme itse tehneet siitä ongelman. Pitäisi ottaa rennosti.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.