Jukka Kunnas on toiminut puolitoista vuotta Lukon toimitusjohtajana. Oman leimansa työhön on lyönyt koronaviruspandemia. Kuva: Juha Sinisalo
– Tuntui, kuin haavat olisivat revenneet auki, kun tuli se yksi Tappara-pelin siirto.
Lukon toimitusjohtajan Jukka Kunnaksen kommentti saa nostamaan kulmakarvoja. Kyse oli vain yhdestä pelistä, eikä edes Lukon kotipelistä.
Se jäi marraskuussa pelaamatta, koska Tapparalla ei sairastumisten ja loukkaantumisten jälkeen ollut tarpeeksi pelikuntoisia pelaajia.
Kunnakselle se oli kuitenkin muistutus siitä kaikesta, mitä viime talvena tapahtui. Koronaviruspandemia sai otsat painumaan ryppyyn liigaseurojen toimistoilla, kun pelejä sekä siirrettiin koronatartuntojen takia että pelattiin tyhjille katsomoille viranomaisrajoitusten vuoksi.
Lukon liigajoukkuekin joutui kahteen kertaan korona-aallon pyörteisiin, mikä osaltaan romutti myös haaveita menestyksestä.
– Viime vuosi oli yhtä koronashow’ta, Kunnas huokaisee.
– Mutta toimitusjohtajan tehtäviin kuuluu keskeisenä osana ongelmien ratkaiseminen. Se, mitä olin aikaisemmin tehnyt, oli suureksi avuksi.
Ongelmiin ratkaisut paineen alaisena
Aivan samanlaisia ongelmia Kunnas ei ollut aiemmalla urallaan joutunut selvittelemään, vaikka hänellä onkin pitkä työhistoria urheilumarkkinoinnista ja isojen tapahtumien järjestämisestä.
Jääkiekkoseuran toimitusjohtajana hän otti vasta ensimmäisiä askeleitaan. Kunnas aloitti työnsä Lukossa toukokuussa 2021, kun liigajoukkue oli juuri voittanut Suomen mestaruuden.
Yhtenä ensimmäisistä virallisista työtehtävistään hän joutui kommentoimaan mestarijoukkueen pelaajien koronatartuntoja julkisuuteen.
– Ongelmien ratkaiseminen paineen alla on – mä tykkään siitä, Kunnas tokaisee.
– Kokemus on erittäin tärkeä asia, mutta sen päälle ei voi jäädä makaamaan.
Kuluva kausi yhtä juhlaa
Nyt, puolentoista vuoden Lukko-jakso takanaan, Kunnas voi hengittää hieman rauhallisemmin.
– Koko viime kausi oli sellaista, että toinen jalka meni kaksi, kolme askelta taaksepäin, mutta toinen meni koko ajan saman verran eteenpäin, kun teimme strategiauudistuksia. Se oli inspiroiva osuus, joka toi valoa myrskyn keskelle.
Strategiauudistuksista näkyvimmät liittyvät digitalisointiin. Äijänsuon jäähallin ilme muuttui viime kesän aikana huomattavasti, kun eri puolille hallia lisättiin led-pintoja. Näkyvin muutos on led-kaukalo, jollaisia Suomessa oli aiemmin yksi.
– Tämä on ollut yhtä juhlaa Pitsiturnauksesta eteenpäin. Nyt on päästy nauttimaan ihan täysillä, Kunnas tokaisee.
– Tässä on ollut kaksi isoa asiaa. Joukkue on pelannut erinomaisesti, josta kunnia kuuluu tuonne areenan puolelle, mutta on se iso juttu toimistollakin. Toinen iso juttu on se, että yleisö on löytänyt areenalle.
Yleisömäärät arvioita edellä
Kuluvalla kaudella Äijänsuolla on nähty jo loppuunmyytyjäkin pelejä. Lukon kotiotteluiden yleisökeskiarvo on toistaiseksi 3 280.Kauden yleisötavoitteekseen Lukko ilmoitti 3 400 katsojan keskiarvon.
– Tehdään pieni paljastus. Meillä on vuosien data siitä, miten mikäkin joukkue minäkin päivänä vetää. Meillä ei ole ollut yhtään ottelua, joka olisi mennyt sen alle, mikä on ollut arvio, Kunnas kertoo.
– On iso juttu, että me olemme koko ajan menneet ennusteiden ja arvioiden mukaan. Se on selvä, että tällä alueella kiinnostavimmat vastustajat ovat Tappara, Ässät, TPS ja HIFK. Sen jälkeen tulee matkaa muihin.
Viime kaudelle Lukko lähti tavoittelemaan 3 350 katsojan keskiarvoa, mutta se oli laskettu sillä oletuksella, että pandemian puristus helpottaisi ja hallin katsomon koko kapasiteetti olisi käytössä.
Totuus oli toinen. Osa kaudesta pelattiin tyhjille katsomoille, ja yleisökeskiarvoksi muodostui 2 527. Vuotta aiemmin tyhjän katsomon pelejä oli vielä huomattavasti enemmän, ja mestaruuskaudesta aikakirjoihin jäi yleisökeskiarvo 717.
Menossa edellistä parempi talousvuosi
Se näkyy luonnollisesti myös talousluvuissa. Rauman Lukko Oy:n liiketulos vuodelta 2021 oli peräti 2,47 miljoonaa euroa tappiollinen.
Tilikauden lopullinen tulos jäi miinukselle noin 473 000 euroa, kun myös konserniavustus laskettiin mukaan yhtälöön.
Lukon taloudellinen tulos julkaistiin jo huhtikuun lopulla, mutta numerot nousivat uudelleen esiin joulukuun toisella viikolla, kun konsulttiyhtiö EY:n tekemä SM-liigan talousraportti julkaistiin.
Samaan aikaan Lukko viimeisteli jo uutta tilinpäätöstä, sillä muista liigaseuroista poiketen raumalaisten tilikausi on kalenterivuosi. Vuoden 2022 tulos julkaistaan tulevana keväänä, mutta Kunnaksella on jo hyvä näppituntuma lukuihin.
– Tämä vuosi on mennyt edellistä paremmin. Me olemme hyvin tavoitteessa, hyvin lähellä, vaikka olimme alkuvuoden koronassa. Nollatulokseen tähdätään, Kunnas valottaa.
Pelaajabudjetin pitää liikkua ylöspäin
EY:n raportti paljastaa, että liigaseurojen talousluvut ovat kokonaisuudessaan taas menossa parempaan suuntaan. Kaudella 2021–22 seurojen yhteenlaskettu liikevaihto oli 114,6 miljoonaa euroa, mikä tarkoitti todella merkittävää nousua edeltävään kauteen.
Kaudella 2020–21 vastaava luku oli 70,1 miljoonaa euroa, joten kasvua tapahtui peräti 63,6 prosenttia. Liigaseurojen yhteenlaskettu liikevoitto puolestaan oli 4,4 miljoonaa euroa.
– Meidän menestymistavoitteemme on, että olemme runkosarjassa neljän joukossa ja lopulta pyrimme tietysti voittamaan mestaruuden. Kilpailemme siis erityisesti esimerkiksi TPS:n, Ilveksen, Tapparan, HIFK:n ja Kärppien kanssa, Kunnas laskee.
– Se antaa osviittaa, mihin suuntaan pelaajabudjetin pitää liikkua.
Jotta se liikkuisi ylöspäin, Lukon pitää käytännössä pystyä parempaan taloudelliseen tulokseen. Kesällä Lukko teki jo korjaavan liikkeen ja kasvatti pelaajabudjettia puolella miljoonalla, kun kilpailijoiden kovat satsaukset alkoivat paljastua.
– RTK:sta puhutaan paljon, mutta olen tässä puolentoista vuoden aikana ymmärtänyt, että paikallisilla yrityksillä on ihan keskeinen rooli siinä, miten me pääsemme tavoitteisiimme. Ja tietysti yhtä lailla sillä, miten ihmiset käyvät tuolla hallilla, Kunnas painottaa.
Lukolle neljä uutta liiketoiminta-aluetta
Lukon omassa liiketoiminnassa on nyt eroteltavissa neljä uutta osa-aluetta, joilla seura hakee kasvua tähän saakka tehtyjen uudistusten lisäksi: yritystapahtumien järjestäminen, Helmirannan kehittäminen, uudistettu kausikorttikonsepti ja yritysten liikelahjat.
– Yritystapahtumat ovat meille uusi liiketoiminta-alue, johon tulemme panostamaan hyvinkin paljon. Tulemme järjestämään ja tuottamaan areenalla, Helmirannassa ja myös mahdollisesti muualla henkilöstöjuhlia, koulutustilaisuuksia, yritysten pikkujouluja ja niin edelleen, Kunnas luettelee.
– Helmirannassa pyrimme kasvattamaan kapasiteettia ja käyttöastetta. Se on itse asiassa aika ainutlaatuinen paikka, ja siihen on investoitu koko ajan.
– Liikelahjapuoleen liittyy osaltaan se, että fanituotekauppamme siirtyi Prismaan. Toimistomme menee muutenkin ensi kesänä remonttiin, ja sen yhteydessä pienennämme kauppaosaa.
Päävalmentajan vaimo myyntityöhön
Lukossa on viime aikoina tapahtunut myös henkilöstön rekrytointeja ja työnkuvan muutoksia. Joel Tervosesta tuli Lukon täysipäiväinen työntekijä toimisto- ja lisenssituotekoordinaattorin nimikkeellä, ja samoja vastuualueita aiemmin hoitanut Samuli Leino siirtyi osaksi Lukon myyntitiimiä.
Leinon rinnalle yritysmyyntiä tekemään Lukko pestasi myös Minna Virtasen eli liigajoukkueen päävalmentajan Marko Virtasen vaimon.
Maaliskuussa Lukko puolestaan teki toiseen suuntaa vievän liikkeen ja myi kauppakeskus Potkurissa sijainneen ravintola Tifosin.
– Päädyimme, että otetaan yksi askel ytimeen päin ja lähdemme kehittämään areenaa askel kerrallaan. Tifosi ei oikein sopinut siihen yhtälöön, Kunnas toteaa.
– Kyseessä on kovasti kilpailtu ala, ja Raumalla on hienoja ravintoloita. Tifosilla oli omat haasteensa. Me lähdimme ravintolatoiminnassamme takaisin juurillemme eli areenalle kehittämään liiketoimintaamme ytimen eli jääkiekon ja areenan ympärille.
Jukka Kunnas on toiminut aiemmin juniorivalmentajana Jokereissa ja Etelä-Vantaan Urheilijoissa. Kuva: Juha Sinisalo
Urheilujohtajan sparraaja ja juniorivalmentaja
Mitä tulee jääkiekkoon, Kunnas vastaa esimerkiksi taloudesta ja olosuhteiden järjestelemisestä. Suoritustason urheilua hän ei kommentoi mediaan eikä siihen myöskään puutu.
– Kalle Sahlstedt hoitaa totaalisesti urheilupuolta. Allekirjoittaneen tehtävänä on miettiä, miten nämä eri asiat ja kokonaisuus yhdistyvät urheilun ympärille, Kunnas muotoilee.
– Sparrailen Kallea, kun hän haluaa ja tarvitsee, mutta en vaikuta millään tavalla. Itselläni on toki sen verran vahva urheilutausta että sparrailua on otettu vastaan.
Omalla urheilu-urallaan Kunnas pelasi amerikkalaista jalkapalloa ja heitti keihästä. Mies on jenkkifutiksessa EM-edustaja ja yleisurheilussa kaksinkertainen nuorten Suomen mestari.
Jääkiekkoon kosketuspinta syntyi ensin työn kautta, sittemmin omien poikien pelaamisen kautta. Kunnaksen pojista Joona pelasi aikanaan SM-liigaa Ilveksessä.
– Olen ainoastaan valistunut katsoja ja juniorivalmentaja, mutta on ihan mukava huomata, että voin olla myös urheilujohtajan sparrauskumppani.
Juniorivalmennuksen Kunnas aloitti aikanaan Jokereissa ja Etelä-Vantaan Urheiljoissa, jossa hän toimi nuoremman poikansa joukkueen vastuuvalmentajana.
Muutto Raumalle ei katkaissut valmennusuraa, vaan Kunnas on mukana Lukon U12-joukkueen valmennuksessa.
– Honkaheimon Mikko on siinä vastuukoutsina. Peleissä allekirjoittaneella on hyökkääjät peluutettavana ja hänellä pakit, Kunnas valottaa.
Se ainakin on poikkeuksellista, että liigaseuran toimitusjohtaja on mukana myös juniorivalmennuksessa.
– Kieltämättä aluksi taisi olla vähän tilanne, että nyt toimitusjohtaja tuli paikalle. Mutta nyt paikalle tulee Jukka.
Juttua muokattu 20.12. kello 9.32. Kunnas on U12-joukkueen apuvalmentaja, ei U11.
Tämä artikkeli on alun perin julkaistu Länsi-Suomi-lehden nettisivustolla.